Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi

  1. Gallupit päänavaajina
  2. Gallup rantautuu Suomeen
  3. Tieteellisten otostutkimusten alku
  4. Ensimmäinen otantateoriaan nojaava survey
  5. Veli Verkko oli ensimmäinen rekisteritutkija

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Gallup rantautuu Suomeen

Suomessa surveytutkimukset tulivat mahdollisiksi, kun Artturi Raula perusti Suomen Gallup Oy:n vuonna 1945. Raulalla oli laajat kontaktit eri puolille Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin jo 1930-luvulla. Yhdysvalloista hän oli ilmeisesti saanut ajatuksen Gallup-tyyppisen yrityksen perustamisesta Suomeen. Esimerkkinä oli varmaan myös Ruotsin Gallupinstitut, joka oli perustettu jo 1941.

Suomen Gallupille luotiin aluksi 126 haastattelijan kenttäorganisaatio siten, että George Gallupin kehittämää kiintiöpoimintaa voitiin soveltaa Suomessa. Tämä edellytti sitä, että haastattelijoita oli ympäri maata suurin piirtein väestöjakauman suhteessa. Menetelmän "uutuutena" oli myös se, että käytettiin standardoitua haastattelutapaa eli kaikille vastaajille esitettiin tarkalleen samat kysymykset samalla tavoin.

Suomen ensimmäinen, SOK:n tilaama, Gallup-tutkimus tehtiin vuoden 1945 syksyllä. Sitä varten haastateltiin 2 932 aikuista ja keskeinen kysymys kuului: "Kummassa asiakas mielestänne saa osakseen paremman palvelun, osuuskauppaliikkeissä vai yksityisessä liikkeessä?" Tutkimuksen mukaan parempaa palvelua sai osuuskauppaliikkeissä 22 prosenttia ja yksityisessä kauppaliikkeessä 34 prosenttia vastaajista. 28 prosentin mielestä liikkeiden välillä ei ollut eroa, ja 16 prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa (Lotti 2006).

Alkoholikysymys on ollut Suomessa aina keskeisesti esillä, niinpä toinen surveytutkimus kohdistettiinkin sen ratkaisemiseen. Vuonna 1946 Suomen Gallupin 150 haastattelijaa haastatteli Oy Alkoholiliike Ab:n toimeksiannosta 3 000 henkilöä. Näyte oli muodostettu edustamaan Suomen 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimus oli varsin kunnianhimoinen, sillä ennen varsinaista tutkimusta tehtiin 500 vastaajan esitutkimus lomakkeen ja kysymysten testaamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väkijuomien käyttöä, käyttötapoja ja raittiustyötä koskevia mielipiteitä.

Tulokset yllättivät asiantuntijat: alkoholijuomia käytettiin paljon enemmän kuin oli otaksuttu. Haastattelua edeltävänä lauantaina oli nautittu keskimäärin 51 cl väkeviä viinoja ja 2 cl viiniä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Pekka Kuusen (1948) teoksessa Suomen viinapulma galluptutkimuksen valossa.

40-luvun loppupuolella tehtiin vielä useita Gallup-tutkimuksia vaihtelevista aiheista. Leila Lotin (2006) kirja Suomen Gallupista, päivää! kuvaa kiinnostavasti alkuaikojen tutkimuksia.

Markkinatutkimusten rinnalla tehtiin myös mielipidekyselyjä heti Suomen Gallup Oy:n perustamisesta lähtien. Niissä oli edustava väestöotos, standardisoidut kysymykset ja tuloksista tehtiin pieni artikkeli. Artikkeli perustui yleensä yhden kysymyksen antamiin tietoihin, ja niitä julkaistiin lehdissä nimellä "Kotimainen gallup". Helsingin Sanomat ja muutamat maakunnalliset lehdet julkaisivat niitä. (Lotti 2008.) Osaksi näiden artikkeleiden ansiosta gallupmenetelmä ja mielipidetutkimukset tulivat suomalaisten tietoisuuteen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009