Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille

  1. Palveluiden arvo lisätään tuloihin
  2. Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
  3. Onko hyvinvointipalveluilla hintalappu?
  4. Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
  5. Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
  6. Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten
  7. Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti
  8. Palvelut ovat osa tulonjakopolitiikkaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti

Vaikka esimerkiksi lasten päivähoitomaksuissa on tuloihin perustuva porrastus, perustuu julkisten hyvinvointipalvelujen tarjonta ja saatavuus Suomessa niin sanottuun universaaliperiaatteeseen, eli kaikilla kotitalouksilla on tulotasosta riippumatta yhtäläinen oikeus käyttää päiväkoti-, peruskoulu-, terveys- ja muita vastaavia palveluita. Näin ollen palvelujen käytöstä saatava etuuden arvo, absoluuttisesti laskettuna, kohdentuu aika tasaisesti kaikkiin tuloryhmiin kahta ylintä tuloryhmää lukuun ottamatta.

Syy suhteellisen vähäiseen julkisten palvelujen käyttöön ylimmissä tuloluokissa on ensinnäkin se, kuten edellä jo todettiin, että niissä on huomattavan paljon yhden hengen aikuistalouksia ja lapsettomia pariskuntia (yhteensä yli 60 prosenttia kotitalouksista kyseisissä tuloryhmissä). Ne eivät käytä paljon julkisia palveluja, vaan muita enemmän yksityisiä terveys- tai työterveyspalveluja. Pienituloisimmassa kymmenyksessä ovat dominoivana ryhmänä yhden hengen taloudet.

Lisäksi yli 75 prosenttia pienituloisimman desiilin talouksista on opiskelijoiden, eläkeläisten tai pitkäiaikaistyöttömien taloudet. Näistä opiskelijatalouksille muodostuu etuutta kyllä erityisesti koulutuspalvelujen käytöstä ja toisaalta eläkeläistalouksille terveys- ja sosiaalipalvelujen käytöstä. Pitkäaikaistyöttömät puolestaan käyttävät lähinnä jossain määrin julkisia terveyspalveluja.

Kun palvelujen käytöstä saatava etuus suhteutetaan tuloihin tai kulutusmenoihin (taulukko 1.), nähdään, että viiden pienituloisimman kymmenyksen kohdalla suhteellinen hyöty vaihtelee runsaasta 50 prosentista noin 25 prosenttiin. Keskituloa ylemmissä ryhmissä (6-8) vastaava prosentti on runsaan 20 ja 13 prosentin välillä. Kahden ylimmän tuloluokan kohdalla tuo edun arvo jää siis tuloihin ja kulutusmenoihin suhteutettuna kymmeneen prosenttiin tai sen alle. Keskimäärin menoihin suhteutettuna vastaava luku on noin 20 prosenttia ja tulojen suhteen runsaat 17 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute