Vieraskielisten määrä ennätyskasvussa

  1. Venäjänkieliset edelleen tärkein ryhmä
  2. Miksi niin vähän intialaisia?
  3. Uusimaa vetää edelleen venäläisiä
  4. Yhä enemmän kiinalaisia
  5. Muuttajilla edullinen ikärakenne
  6. Venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Uusimaa vetää edelleen venäläisiä

Venäjänkielisten niinkin suureen kuin kolmen tuhannen hengen kasvuun vuonna 2007 ei ole mitään yksittäistä syytä. Tärkeimmät syyt liittyvät edelleen ns. paluumuuttoon ja työntekoon. Seuraavaksi yleisimpiä ovat erityyppiset perhesyyt. Korkeakouluihin on tullut opiskelemaan vain hieman yli toistasataa henkeä enemmän kuin aiemmin.

Aiempina vuosina venäjänkieliset ovat keskittyneet voimakkaasti Uudellemaalle. Noin kaksi kolmannesta on tullut suoraan etelärannikolle ja kolmannes myöhemmin asuttuaan ensin muualla Suomessa. Alueellinen painottuminen on jatkunut vuoden 2007 aikana samantyyppisenä. Taulukossa 1 on esitetty venäjänkielisten määrän kasvu maakunnittain vuonna 2007 tapahtuneen suhteellisen kasvun mukaisessa järjestyksessä.

Taulukko 1. Venäjänkielisten määrän lisäys vuoden 2007 aikana maakunnittain

  henkeä kasvu-%
Etelä-Pohjanmaa 46 14,1
Ahvenanmaa 10 13,5
Kainuu 66 11,4
Kymenlaakso 264 10,3
Uusimaa 1 611 8,8
Etelä-Savo 80 8,3
Kanta-Häme 50 8,3
Pirkanmaa 194 8,0
KOKO MAA 3 042 7,2
Pohjois-Savo 76 7,2
Pohjanmaa 31 6,5
Keski-Pohjanmaa 10 6,5
Itä-Uusimaa 31 6,1
Etelä-Karjala 137 5,7
Päijät-Häme 100 4,8
Pohjois-Karjala 87 4,7
Lappi 25 4,1
Varsinais-Suomi 136 3,8
Keski-Suomi 52 3,5
Pohjois-Pohjanmaa 27 2,5
Satakunta 9 1,0

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Venäjää puhuvien prosentuaalinen kasvu on ollut voimakkainta ns. pienissä maakunnissa. Suurista, paljon venäjänkielisiä asukkaita jo ennestään omaavista maakunnista heikkoa kasvua on ollut Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.11.2008