Vieraskielisten määrä ennätyskasvussa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2008

Suomeen muuttaa yhä enemmän vieraskielisiä ihmisiä varsinkin Venäjältä, mutta kasvavassa määrin myös esimerkiksi Kiinasta. Muuttajat keskittyvät erityisesti Uudellemaalle.
____________

Viime vuonna tehtiin jälleen Suomen ennätys maahanmuutossa: nettomuuttoa ulkomailta oli 13 586 henkeä. Suunta on ollut sama jo pidemmän aikaa, ja ennakkotiedot vuoden alkupuolelta viittaavat taas uuteen ennätykseen, vaikkakin tahti vaikuttaa sittemmin hidastuneen. Ennätyksistä huolimatta luvut ovat kuitenkin edelleen varsin vaatimattomia ajatellen vaikkapa muita Pohjoismaita tai häämöttävää työvoimapulaa.

Maahanmuuton keskeisin seuraus on vieraskielisten määrän lisääntyminen, josta aluksi aiheutuu ongelmia muuttajille ja yhteiskunnalle mutta pitkän päälle myös mahdollisuuksia molemmille. Mielestäni muuttajien äidinkieleen pohjautuvat tiedot ovatkin mielekkäin kriteeri haluttaessa analysoida maahanmuuttoa. Kansalaisuus tai syntymämaa tai joku muu kriteeri ovat vain taustalla, kun muuttoasioiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia pohditaan ja ratkaistaan. Muita kriteereitä tarvitaan erityisesti tamilin, kurdin tai arabian kaltaisten kielten puhujien kohdalla, jolloin ei ole selvää, mistä maasta kielen puhujat tulevat.

Venäjänkieliset edelleen tärkein ryhmä

Vieraskielisten määrän kasvu vuoden 2007 aikana oli sekin uusi vuositason Suomen ennätys, 16 100 henkeä. Runsaan parin tuhannen ero nettomuuttoon nähden johtunee osin lasten syntymisestä jo maassa asuville vieraskielisille. Toki myös poismuuttajissa on suhteellisesti hieman enemmän kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia kuin tulo-muuttajissa.

Kuviossa 1 on esitetty vuoden 2007 aikana tapahtuneen vieraskielisten kasvun kymmenen kärjessä henkilömäärinä. Venäjänkieliset ovat olleet pitkään maahanmuuttajien ehdottomasti tärkein ryhmä, näin myös viime vuonna.

Kuvio 1. Vieraskielisten määrän kasvu 2007

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Heti kärkikymmenikön tuntumassa ovat puolaa, albaniaa, persiaa ja turkkia äidinkielenään puhuvien ryhmät. Näistä persiaa puhuvien joukko on kasvanut vauhdikkaimmin, kun tarkastellaan isohkoja (vähintään 800 henkeä) vieraita kieliä puhuvia ryhmiä prosentuaalisen kasvuvauhdin mukaan (Kuvio 2).

Kuvio 2. Vieraskielisten väestöryhmien* suhteellinen kasvu 2000-2007

*vähintään 800 hengen väestöryhmien
Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Miksi niin vähän intialaisia?

Kuviossa 2 tulevat esiin myös Intian viralliset kielet bengali, sindhi ja urdu (joita puhutaan toki myös naapuri-maissa). Myös Intian neljättä virallista kieltä, tamilia, puhuvat mahtuisivat kasvuvauhdin puolesta joukkoon, mutta sen puhujia oli vasta 550 vuoden 2007 lopussa.

Viime vuosien kasvusta huolimatta aiheellinen kysymys on, miksi väkirikkaasta Intiasta ei ole tullut enempää väkeä Suomeen. Intiassa syntyneitä asui meillä vuoden 2007 lopussa vain 2 815 henkeä, joista Intian kansalaisia 2 333. Intian kansalaisia opiskeli suomalaisissa yliopistoissa vuoden 2007 lopussa 215 ja ammattikorkeakouluissakin vain 21. Onko kyse kulttuurisista, ilmapiiriimme eikä vain ilmastoomme liittyvistä asioista. Kysymystä kannattaisi pohtia enemmänkin, ainakin yritystalouden puolella näyttäisikin olevan kiinnostusta asiaan.

Kiinnostava kasvava ryhmä ovat myös espanjaa puhuvat, joita oli kaikkiaan 3 637. Heistä vain runsas kolmasosa on Espanjasta, muut tulevat latinalaisesta Amerikasta. Espanjanpuhujien maahanmuuton taustaa on hankala arvioida. Korkeakouluopiskelijat muodostavat vain runsaan sadan hengen ryhmän Espanjasta lähtöisin olevista. Määrä on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla viime aikoina. Myös monisatapäiset adoptiot esimerkiksi Kolumbiasta sekoittavat tausta-analyysia.

Kuvion 2 osalta lähtötason alhaisuus vuosituhannen taitteessa selittää monien kieliryhmien suuria muutoksia, ei kuitenkaan vironkielisten. Viroa puhuvien kasvu on erityisesti vuodesta 2005 lähtien ollut hyvin voimakasta, yli kaksi tuhatta henkeä vuodessa. Virolaisille Suomeen muutto on toki kaikkein helpointa kielen kannalta.

Kokonaiskuvan vuoksi on kuviossa 3 esitetty kaikkien vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien suurimmat ryhmät vuoden 2007 lopussa. Kymmenen kärjen tuntumassa ovat äidinkielenään turkkia, thaita ja persiaa puhuvien ryhmät.

Kuvio 3. Vieraskielisten määrä vuoden 2007 lopussa

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Uusimaa vetää edelleen venäläisiä

Venäjänkielisten niinkin suureen kuin kolmen tuhannen hengen kasvuun vuonna 2007 ei ole mitään yksittäistä syytä. Tärkeimmät syyt liittyvät edelleen ns. paluumuuttoon ja työntekoon. Seuraavaksi yleisimpiä ovat erityyppiset perhesyyt. Korkeakouluihin on tullut opiskelemaan vain hieman yli toistasataa henkeä enemmän kuin aiemmin.

Aiempina vuosina venäjänkieliset ovat keskittyneet voimakkaasti Uudellemaalle. Noin kaksi kolmannesta on tullut suoraan etelärannikolle ja kolmannes myöhemmin asuttuaan ensin muualla Suomessa. Alueellinen painottuminen on jatkunut vuoden 2007 aikana samantyyppisenä. Taulukossa 1 on esitetty venäjänkielisten määrän kasvu maakunnittain vuonna 2007 tapahtuneen suhteellisen kasvun mukaisessa järjestyksessä.

Taulukko 1. Venäjänkielisten määrän lisäys vuoden 2007 aikana maakunnittain

  henkeä kasvu-%
Etelä-Pohjanmaa 46 14,1
Ahvenanmaa 10 13,5
Kainuu 66 11,4
Kymenlaakso 264 10,3
Uusimaa 1 611 8,8
Etelä-Savo 80 8,3
Kanta-Häme 50 8,3
Pirkanmaa 194 8,0
KOKO MAA 3 042 7,2
Pohjois-Savo 76 7,2
Pohjanmaa 31 6,5
Keski-Pohjanmaa 10 6,5
Itä-Uusimaa 31 6,1
Etelä-Karjala 137 5,7
Päijät-Häme 100 4,8
Pohjois-Karjala 87 4,7
Lappi 25 4,1
Varsinais-Suomi 136 3,8
Keski-Suomi 52 3,5
Pohjois-Pohjanmaa 27 2,5
Satakunta 9 1,0

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Venäjää puhuvien prosentuaalinen kasvu on ollut voimakkainta ns. pienissä maakunnissa. Suurista, paljon venäjänkielisiä asukkaita jo ennestään omaavista maakunnista heikkoa kasvua on ollut Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa.

Sivun alkuun

Yhä enemmän kiinalaisia

Kiinankieliset muuttajat ovat perinteisesti tulleet maahamme opiskelemaan tai tutkimusprojekteihin ja jääneet sen jälkeen tänne asumaan. He ovat siten asuneet korkeakoulupaikkakunnilla.

Ammattikorkeakouluissa kiinankieliset ovat muodostaneet jo pitkään suurimman vieraskielisen ryhmän. Viime vuonna määrä lisääntyi 133:lla ja oli vuoden 2007 lopussa jo yli tuhat. Samantyyppinen tilanne on nykyään myös yliopistojen puolella, joissa oli viime vuonna yli 800 kiinankielistä opiskelijaa.

Uudellemaalle on keskittynyt yli 60 prosenttia kiinaa puhuvista. Osuus on jopa selvästi korkeampi kuin venäjänkielisillä, joista Uudellamaalla asui runsaat 44 prosenttia viime vuoden lopussa.

Taulukossa 2 on esitetty kiinaa äidinkielenään puhuvien sijoittuminen eri maakuntiin. Varsinais-Suomeen ei ole tullut yhtään uutta kiinankielistä. Kymenlaaksossa taas suhteellinen kasvu on ollut hyvin suurta. Kärjen ulkopuolella on vielä mainittava Keski-Pohjanmaa, jossa kasvu oli vuonna 2007 kaikkein voimakkainta - kaikkiaan 40 henkeä - mutta lähtötaso vielä varsin alhainen.

Tuskin erehtyy kovin paljon, kun arvioi, että kiinankieliset ovat tulevaisuudessa suurin yksittäinen nouseva kieliryhmä.

Taulukko 2. Kiinankielisten määrä 31.12.2007 ja kasvu vuoden 2007 aikana

maakunnat 10 kärjessä kanta kasvu
Uusimaa 3 552 395
Pirkanmaa 535 66
Varsinais-Suomi 451 0
Pohjois-Pohjanmaa 225 13
Pohjanmaa 196 9
Kymenlaakso 114 38
Keski-Suomi 88 23
Lappi 86 12
Pohjois-Savo 77 14
Etelä-Karjala 74 20

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Muuttajilla edullinen ikärakenne

Pidemmällä tähtäimellä muuttajien ikä ja koulutustausta ovat Suomelle hyvin edullisia yhteiskunnan rasitteita ja työelämää ajatellen. Vieraskielisten joukossa vanhempien ikäluokkien osuus on pienempi ja nuorempien suurempi kuin kotimaisten kielten puhujilla (Taulukko 3).

Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin suhtautua muuttajiin hyvin myönteisesti. Maahanmuuton alkuvaiheisiin liittyvien, paljolti kielestä johtuvien ongelmien ratkaisemisessa testataan suomalaisen yhteiskunnan todellinen valmius saada muuttoliikkeestä hyötyä eikä ongelmia.

Taulukko 3. Kieliryhmien ikäjakauma vuoden 2007 lopussa

kieliryhmä 0-24 v. % 25-49 v. % 50-64 v. % väh. 65 v. %
suomi 29,1 32,2 21,9 16,7
ruotsi 29,4 28,8 21,1 20,8
venäjä 31,2 47,5 16,3 5,0
kaikki vieraskieliset 33,9 51,3 11,6 3,3

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

____________________

Sivun alkuun

Venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia

Viime aikoina on keskusteltu venäjänkielisistä tv-uutisista ja muistakin ohjelmista. Niillä voisi olla tärkeä rooli niin sanotussa kotouttamisessa ja Suomen tilanteen hahmottamisessa varsinkin muuttajien alkuvaiheen elämässä mutta myös myöhemmin. Tällaiset konkreettiset toimenpiteet voisivat sitä paitsi kirkastaa Suomi-kuvaa brändi-komiteoita paremmin.

Muitakin kuin vakituisesti asuvia venäläisiä

Määrää arvioitaessa on otettava lukuun myös monet muut entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat muuttajat. Hehän osaavat useimmissa tapauksissa venäjää, näin erityisesti ukrainalaiset, valkovenäläiset ja kazakit. Näin laskettuna venäjäntaitoisten Suomeen muuttaneiden määrä nousee jo ensi vuonna yli 50 000 hengen.

Lisäksi tulee katsojien potentiaaliseen joukkoon laskea mukaan myös yhä kasvava turistien määrä. Käyntejä Venäjältä Suomeen tehtiin vuonna 2007 yli kaksi miljoonaa. Vaikka laskettaisiin varovaisesti vain kymmenen prosenttia kävijöistä katsojapotentiaaliin, se nousee silti jo satoihin tuhansiin vuodessa. Myös Suomesta kesäpaikan ostaneet tulisivat näin huomioon otetuiksi. He viettävät täällä pitkiäkin loma-aikoja.

Päivitetty 12.11.2008