Aikuisiällä oppiminen saa kannatusta suomalaisilta

  1. Oppiminen tuottaa iloa
  2. Oppiminen on työn kannalta tärkeää
  3. Työssä oppimiseen uskotaan?
  4. Koulutusvastuun jakamisesta erilaisia näkemyksiä
  5. Asenteet ovat suotuisat elinikäiseen oppimiseen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Kaisa-Mari Okkonen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 3/2008.

Suomalaiset ovat oppimismyönteisiä, mutta erityisesti korkeasti kouluttautuneet uskovat aikuisopiskelun olevan tärkeää. Etenkin työntekijät ja vähemmän koulutetut uskovat, että työssä tarvittavat taidot opitaan jossain muualla kuin koulussa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa joka vuosi tuhansia tuoreita tietäjiä ja taitajia työmarkkinoiden käyttöön. Tämän koulutusuran jälkeen kaikesta opiskelusta on kuitenkin vasta osa takanapäin: aikuisikään ja työelämään siirryttäessä oppiminen siirtyy seuraavalle tasolle. Uuden vaiheen tavoitteena on paitsi työhön liittyvien tietojen ja taitojen syventäminen ja uralla ja työmarkkinoilla eteneminen, myös oman persoonan kehittäminen, elämänhallinta ja positiivisten kokemusten hankkiminen.

Suomalaiset ovatkin aktiivista aikuisoppijakansaa: vuonna 2006 peräti 1,7 miljoonaa työikäistä osallistui joko työhön tai vapaa-ajan harrasteisiin liittyviin aikuisopintoihin. Kansainvälisesti katsoen suomalaiset ovat yli 50 prosentin osallistumisosuudella aikuisoppijoiden kärkikastia (ks. Antikainen tässä lehdessä). Valtaosa aikuisopiskelusta liittyy jollakin tavalla työhön tai ammattiin, joten ikiaikainen hokema "oppia ikä kaikki" on meillä otettu tosissaan.

Innokkuus osallistua aikuiskoulutukseen kertoo suomalaisten halusta kehittyä vielä perinteisen opintouran jälkeen. Aikuiskoulutukseen osallistuminen kuitenkin vaihtelee väestöryhmittäin: osallistuminen on yleisempää, mitä korkeampi koulutus ja mitä parempi sosioekonominen asema on. Naiset osallistuvat useammin kuin miehet, ja iän mukaan tarkasteltuna osallistumisosuus on huipussaan 35-44-vuotiaiden keskuudessa.

Myös suhtautuminen aikuiskoulutukseen vaihtelee eri ryhmien välillä. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksessa esitetään joukko väitteitä, joilla on tarkoitus kartoittaa vastaajien näkemyksiä aikuiskoulutuksesta (taulukko). Vastausten perusteella kaikki ryhmät suhtautuvat myönteisesti koulutukseen ja uuden oppimiseen, mutta eroja on erityisesti koulutuksen, iän ja sosioekonomisen aseman mukaan. Koulutukseen suhtautumisessa on eroja myös sen mukaan, onko vastaaja itse osallistunut aikuiskoulutukseen.

Taulukko. Vastaajien suhtautuminen eräisiin aikuiskoulutusta koskeviin väittämiin.

Aikuiskoulutusnäkemyksiä koskevat väitteet Täysin tai jokseenkin samaa mieltä,
% vastanneista
Hyödyt itselle:
Koulutus auttaa selviytymään paremmin jokapäiväisessä elämässä. 80
Uusien asioiden opiskelu antaa lisää itseluottamusta. 93
Uusien asioiden oppiminen on hauskaa. 92
Hyödyt työlle ja uralle:
Ihmiset, jotka jatkavat uusien asioiden opiskelua aikuisena, välttävät todennäköisimmin työttömyyden. 81
Jos haluaa menestyä töissä, täytyy jatkuvasti kehittää tietojaan ja taitojaan. 91
Taitoja, joita tarvitsee töissä, ei voi oppia koulunpenkillä. 60
Vastuu koulutuksesta:
Työnantajien pitäisi olla vastuussa työntekijöidensä kouluttamisesta. 80
Ihmisten pitäisi olla valmiita maksamaan jotain aikuiskoulutuksestaan. 54

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Oppiminen tuottaa iloa

Suomalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti koulutukseen ja oppimiseen ja pitävät sitä palkitsevana. Yli 90 prosenttia on joko täysin tai ainakin osittain sitä mieltä, että uusien asioiden oppiminen on hauskaa. Yhtä moni ajattelee myös, että uusien asioiden oppiminen lisää itseluottamusta. Hieman harvempi, mutta kuitenkin selvä 80 prosentin enemmistö on sitä mieltä, että koulutus auttaa myös selviytymään paremmin jokapäiväisessä elämässä.

Koska lähes kaikki vastaajat pitävät uusien asioiden oppimista hauskana ja uskovat sen lisäävän itseluottamusta, suuria eroja eri vastaajaryhmien välillä ei ole. Itseluottamuksen lisääntymistä kokevat kuitenkin hieman useammin vanhemmat ikäluokat, korkeasti koulutetut sekä naiset. Oppimista pitävät hauskana erityisesti nuoret ja opiskelijat.

Jonkin verran eroa vastauksissa on kuitenkin aikuiskoulutukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä. 95 prosenttia aikuiskoulutukseen ainakin joskus osallistuneista ajattelee, että uuden oppiminen lisää itseluottamusta. Sen sijaan niistä, jotka eivät koskaan ole osallistuneet aikuiskoulutukseen, samaa mieltä oli 85 prosenttia. Samoin ne, jotka ovat osallistuneet aikuiskoulutukseen tutkimusta edeltäneen vuoden aikana, pitävät oppimista hauskana useammin kuin ne, jotka ovat osallistuneet joskus aiemmin tai ei koskaan. Aikuiskoulutukseen osallistumattomien joukossa on kuitenkin jonkin verran niitä, jotka eivät osaa ottaa kantaa kumpaankaan väitteeseen. Puuttuvat tai ylipäätään vähäisemmät kokemukset koulutuksesta ja opiskelusta voivat selittää sitä, ettei oppimisen hauskuudesta tai itsetunnon paranemisesta ole kovin selkeää mielipidettä.

Erityisesti vanhemmat ikäluokat ja eläkeläiset ovat sitä mieltä, että koulutuksesta on apua jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä. Vähiten tätä mieltä ovat maatalousyrittäjät ja työntekijät.

Kantaansa empivien määrä eri ryhmissä vaihtelee hieman, mutta keskimäärin joka kymmenes vastaaja ei osaa sanoa, onko koulutuksesta ollut hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Tätä voi selittää väitteen yleisluonteisuus ja tulkinnanvaraisuus: vastaajasta riippuu, miten "koulutus" ja "jokapäiväinen elämä" ymmärretään. Vastaamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi saavutettu koulutustaso ja se, miten konkreettista saatu oppi on ollut jokapäiväisen elämän kannalta. Lisäksi se, tulkitaanko "jokapäiväinen elämä" ensisijaisesti työn vai muun elämän kautta, voi riippua esimerkiksi kysymyshetken elämäntilanteesta. Kaiken kaikkiaan oppimisen ja koulutuksen hyötyjä pidetään myönteisinä, eikä oppimista väheksytä missään ryhmässä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.12.2008

Jaa