Kulttuuriharrastustilastojen tietopohja on heikentynyt

  1. Teatterin ja musiikin harrastamista ei tilastoida yhtenäisesti
  2. Taiteen perusopetuksen tilastointi puutteellista
  3. Musiikkioppilaitosten tilastointi heikentynyt
  4. Koulujen kerhotoiminnan tilastointi lopetettu
  5. Puutteelliset tilastot haittaavat kulttuuripolitiikan tasa-arvon toteuttamista

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Riitta Hanifi on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu TilastokeskuksenHyvinvointikatsauksessa 3/2008.

Selvitin viime vuonna kulttuuriharrastusten tilastointia vertaamalla nykytilastoja Tilastokeskuksen vuoden 1981 kulttuuritilastoon. Havaintojeni mukaan kulttuurin harrastamista koskevia tietoja on nykyisin saatavissa huomattavasti vähemmän kuin 1980-luvun alussa. Harrastajateatterien ja musiikkioppilaitosten tilastointi on heikentynyt eniten.

Teatterin ja musiikin harrastamista ei tilastoida yhtenäisesti

Harrastajateatteritoiminnasta ei ole lainkaan tuoretta tilastotietoa. Työväen Näyttämöiden Liitto teki viimeisimmän valtakunnallisen harrastajateatteritilaston vuonna 1999, ja sen jälkeen tilastointia ei ole jatkettu. Teatteri on merkittävä kulttuuriharrastus, joten sen tilastoinnin jatkaminen olisi erittäin tarpeellista.

Vaikka musiikki on yksi suosituimmista harrastuksista, ei kuoro- ja orkesteriharrastusta ole koskaan tilastoitu yhtenäisesti. Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa julkaistut tiedot ovat aina perustuneet lähinnä kuoro- ja soitinliittojen omiin ilmoituksiin. Kirkkohallitus ylläpitää varsin kattavia tilastoja evankelisluterilaisen kirkon parissa tapahtuvasta musiikkiharrastustoiminnasta, ja tiedot löytyvät myös kulttuuritilastosta. Sen sijaan ortodoksinen kirkko ei tilastoi musiikkiharrastustoimintaansa kuten se teki vielä 20 vuotta sitten.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.10.2008

Jaa