Esioletukset vertailevan surveytutkimuksen sudenkuoppina
- Alkuoletukset ovat kaiken tutkimuksen perusta
- Lisätutkimus testattiin neljässä maassa
- Tarkastelussa lastenhoito-ongelmat
- Kognitiiviset haastattelut tunnistamisen apuvälineenä
- Päivähoidon loma-ajat eivät ole ongelma Suomessa
- Kaikki lapset eivät tarvitse hoitoa
- Operationaalinen määritelmä uudistettiin testauksen perusteella
- Testaus tuo tietoa vain muutamasta maasta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kognitiiviset haastattelut tunnistamisen apuvälineenä
Tilastokeskuksen SurveyLaboratorio testasi kysymykset tammi-huhtikuussa 2008 haastattelemalla 24 helsinkiläistä työssä käyvää henkilöä, jotka asuvat samassa taloudessa vähintään yhden alle 15-vuotiaan oman tai puolison lapsen kanssa. Haastateltavat olivat 30-56-vuotiaita miehiä ja naisia eri sosiaali- ja ammattiryhmistä. Suurin osa heistä asui kahden aikuisen taloudessa; vain kaksi haastatelluista oli yksinhuoltajia.
Testausmenetelmänä oli kognitiivinen haastattelu. Sen avulla tunnistetaan ongelmia, jotka heikentävät kysymyksen validiteettia. Vertailevassa surveytiedonkeruussa menetelmän avulla selvitetään, mittaako kysymys eri maissa ja väestöryhmissä sitä, mitä sen on tarkoitus mitata, ja mistä mahdolliset erot johtuvat. (Miller 2007.)
Kognitiivisen teorian mukaan surveykysymyksiin vastaaminen käynnistää vastaajan mielessä sarjan monimutkaisia kognitiivisia prosesseja (Willis 2005). Ensiksikin kysymys on ymmärrettävä ja tulkittava. Lisäksi sen edellyttämä tieto on palautettava mieleen sekä arvioitava ja muotoiltava vastaamista varten. Lopuksi vastaajan on ratkaistava, vastaako hän totuudenmukaisesti vai editoiko hän vastaustaan sosiaalisesti suotavammaksi (Sudman ym. 1996). Kognitiivisten haastatteluiden avulla voidaan paikantaa, mitä ongelmia vastaamisprosessissa on.
Päivitetty 15.9.2008