Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005:
Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän
kuin muilla suomalaisilla
- Helsinki viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä
- Iäkkäiden kuolleisuus alentunut
- Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähentynyt
- Koulutusryhmittäiset erot kasvaneet
- Mitä alempi koulutustaso, sitä suurempi ero Helsingin ja muun Suomen välillä
- Sosiaalinen rakenne erottaa Helsingin alueita
- Erojen kasvu vastoin terveyspoliittisia tavoitteita
- Elinajanodote kuvaa jäljellä olevaa elinaikaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Mitä alempi koulutustaso, sitä suurempi ero Helsingin ja muun Suomen välillä
Helsinkiläisten korkeampi koulutustaso ei näy muuta Suomea korkeampana elinajanodotteena, koska helsinkiläisillä on alhaisempi elinajanodote kuin vastaavantasoisen koulutuksen saaneilla muualla Suomessa.
Korkea-asteen koulutuksen saaneiden miesten elinajanodote oli Helsingissä koko jakson 1991--2005 ajan lähes sama kuin muualla Suomessa. Sen sijaan keskiasteen ja perusasteen koulutuksen saaneiden elinajan- odote oli Helsingissä sekä miehillä että naisilla alempi kuin saman koulutuksen saaneiden elinajanodote muualla Suomessa. Naisilla myös korkea-asteen koulutuksen saaneiden elinajanodote oli Helsingissä muuta Suomea alempi, ja ero suureni jakson aikana.
Ikäryhmittäisessä tarkastelussa havaittiin, että kuolleisuus pieneni Helsingissä vuosina 1991-2005 kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutusasteilla lukuun ottamatta 45-59-vuotiaita perusasteen koulutuksen saaneita naisia. Tämän ryhmän kielteisen kehityksen taustalla näyttää olevan vähän koulutettujen naisten lisääntynyt kuolleisuus keuhkosyöpään ja alkoholikuolemansyihin. Vähemmän koulutusta saaneiden kuolleisuus on ollut suurempi kuin enemmän koulutusta saaneiden kaikkien muiden kuolemansyiden osalta, mutta naisten rintasyöpäkuolleisuus on ollut suurinta korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Päivitetty 4.9.2008