Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana

Suomen kehitys on ollut monessa mielessä kilpailuvaltioteesien mukainen. Talouden kasvusta ja kansallisesta kilpailukyvystä on muodostunut yhä hallitsevampia tavoitteita, jotka ajoittain jättävät laajemmat yhteiskunnalliset päämäärät varjoonsa. Sekä valtion että Helsingin seudun kaupunkien politiikassa kilpailukyvyn edistäminen ja markkinavetoisuus ovat korostuneet 1990-luvun taitteesta alkaen.

Kilpailukyvystä on tullut sekä keskeinen päämäärä että erityyppisten toimien peruste monilla politiikanlohkoilla. Esimerkiksi tiede- ja teknologiapolitiikkaa ollaan kehittämässä kohti laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jossa päähuomio on innovaatioiden hyödyntämisessä yhteiskunnan eri aloilla. Innovaatioiden edistämisestä on täten muodostumassa kaikille valtion politiikan alueille tärkeä näkökulma.

Käytännössä on kuitenkin epäselvää, missä määrin laaja-alainen innovaatiopolitiikka merkitsee innovaatiopolitiikan keskeisten tavoitteiden - kuten tuottavuuden kasvun, tehokkuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisen - siirtämistä alueille, joille niitä on vaikea sovittaa. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan keskeinen tulevaisuuden haaste onkin tasapainottaa taloudelliset näkökohdat laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin kanssa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.7.2008