Liikenteen historia liikuttaa matkailijoita
- Vanhimmat museotiet keskiajalta
- Vanhat junat tallessa, asemien suojelulla kiire
- Laivat vetävät matkailijoita
- Museoiden kokoelmista löytyy tietokoneitakin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vanhat junat tallessa, asemien suojelulla kiire
Rautatieliikennekohteista kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ovat etenkin vanhat asemat rakennuksineen sekä vanha junakalusto. Vuonna 1998 tehtiin merkittävien asema-alueiden ja -rakennusten suojelua ja säilyttämistä koskeva sopimus. Sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, VR-Yhtymä Oy sekä Metsäntutkimuslaitos. Sopimuksen piiriin kuuluu nykyisin 118 asema-aluetta ja lähes 900 rakennusta.
Suojeltavia asemia on eniten Uudellamaalla mutta lukuisasti myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. VR-yhtiöiden vuonna 2007 tekemä päätös myydä pois tarpeettomiksi käyneitä rautatierakennuksia ei vaikuta niiden tilanteeseen suojelun osalta. Jotkin ovat olleet tyhjillään jo niin pitkään, että ne ovat päässeet huonoon kuntoon. Niiden säilymisen turvaamisella on jo kiire.
Museorautateitä on Suomessa viisi, niistä kolme leveäraiteisia ja kaksi kapearaiteisia. Muillakin rataosuuksilla järjestetään museojunaliikennettä etenkin kesäaikana.
Rautatiemuseoita on kahdeksan. Suurin on Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä. Sen kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, muun muassa 25 höyryveturia, joista vanhin on vuodelta 1868. Kokoelmissa on lisäksi noin 100 000 kuvaa. Museossa kävi noin 23 000 vierailijaa vuonna 2007.
Höyryveturit poistuivat Suomen vakituisesta rautatieliikenteestä 1970-luvulla. Niiden säilymismahdollisuudet jälkipolville paranivat, kun vuonna 1988 avattiin Haapamäen höyryveturipuisto Keuruulle. Rautatiemuseoiden joukkoon on tässä laskettu myös Kouvolan pienoisrautatiemuseo ja Nykarleby Jernväg, johon kuuluu museorautatie sekä veturitallissa toimiva museo.
Päivitetty 9.9.2008