Inflaatiomme on pääosin kotikutoista

  1. Maitotuotteet kallistuneet eniten
  2. Raaka-aineiden osuus hinnasta pieni
  3. Inflaatiopaineita vielä julkisessa liikenteessä ja matkoissa
  4. Inflaatiosta lähes 60 prosenttia kotimaista perua
  5. Globalisaatio jarruttaa edelleen inflaatiota
  6. Myös tuontiraaka-aineiden hinnoissa erilaista kehitystä
  7. Ruuan hinta noussut tasaisesti vanhoissa EU-maissa
  8. Bensiinin maailmanmarkkinahinta on käytännössä sidottu euroon
  9. Hintavertailujen salat

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2008

Syy irti päässeestä inflaatiosta on yleisesti vyörytetty maailmalle - globalisaation, öljyntuottajien ja ruokakeinottelijoiden piikkiin. Inflaatioasiantuntijan mukaan kuitenkin valtaosa hintojen noususta on aiheutunut kotimaisista syistä.

_____

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti inflaatiosta ja sen syistä. Keskustelua on herättänyt ennen kaikkea ruuan maailmanlaajuinen hinnannousu ja sen vaikutus suomalaisten kotitalouksien talouteen. Lisäksi eduskunnan päättämät hyödykeverojen ja julkisten maksujen muutokset ovat herättäneet intohimoja kansalaisten keskuudessa. Kun tähän lisätään vielä energian maailmanmarkkinahintojen nousu ja viimesyksyiset palkankorotukset, ovat ainekset vanhalle kunnon inflaatiolle valmiina.

Onko nykyinen 4,2 prosentin inflaatio sitten itse aiheutettua vaiko tuontitavaraa? Suomen inflaatio on ollut vuosina 1992-2007 keskimäärin 1,6 prosenttia vaihdellen 0,2:n ja 3,4 prosentin välillä (Kuvio 1). Toukokuun yli neljän prosentin inflaatio on korkein tällä ajanjaksolla.

Kuvio 1. Suomen vuosi-inflaatio 1992-2007 ja toukokuu 2008

Lähde: Tilastokeskus

Inflaation syitä voidaan tarkastella usealla eri tavalla. Kokonaisinflaatio voidaan jakaa esimerkiksi kulutuksen pääryhmiin, laskea erikseen verojen, julkisten maksujen, korkojen tai energian hintavaikutukset tai vaikkapa ravinnon raaka-aineiden hinnanmuutosten vaikutukset kokonaisinflaatioon. Myös tuonnin inflaatiovaikutukset voidaan arvioida. Kun kokonaisinflaatiosta on puhdistettu kaikki edellä mainitut tekijät, jää jäljelle todellinen pohjainflaatio eli kotimaisen liikesektorin aiheuttama inflaatio, joka muodostuu palkkojen, kuljetuksen ja teollisuuden ja kaupan katteiden nousuista sekä tuottavuuden kehityksestä.

Inflaation pilkkominen osiin esimerkiksi raaka-aineiden vaikutuksen osalta ilman laajaa informaatiota hinnanmuodostuksesta on vaikeaa. Jatkossa esitettyjä tuloksia tulee tulkita tätä taustaa vasten. Tulosten suuruusluokat ovat kuitenkin oikeansuuntaiset.

Maitotuotteet kallistuneet eniten

Elintarvikkeiden hintojen nousu on ollut nopeinta viimeisen vuoden aikana kuten kuviosta 2 nähdään. Hinnat ovat nousseet 9,5 prosenttia. Seuraavina tulevat asuminen, alkoholi ja tupakka sekä ravintola- ja hotellimenot reilun viiden prosentin nousulla.

Terveydenhoitomenot ovat pysyneet lähes ennallaan, kiitos silmälasien hintojen laskun. Viestinnän hinnat ovat laskeneet prosentin verran kännykän hintojen laskun ansiosta.

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin pääryhmien vuosimuutos toukokuussa 2008

Lähde: Tilastokeskus

Elintarvikeryhmän sisällä kehitys vaihtelee paljon (Kuvio 3). Eniten ovat nousseet maitotaloustuotteiden hinnat, lähes 20 prosenttia. Seuraavaksi eniten ovat nousseet rasvat sekä hedelmät ja marjat.

Yksittäisistä tuotteista eniten ovat nousseet vehnäjauhot 50, makaroni 31 ja maito 26 prosenttia.

Hedelmien ja marjojen sekä vihannesten hintojen vuotuinen nousu vaihtelee paljon eri kuukausien välillä. Tähän vaikuttaa säätilan ja satojen erilaisuus eri vuosina sekä kotimaisen ja tuontitarjonnan suhteen muuttuminen.

Kuvio 3. Elintarvikeryhmien hintojen vuosimuutos toukokuussa 2008

Lähde: Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.7.2008

Jaa