Rahoitusmarkkinoiden kriisi jakaa Eurooppaa

  1. Finanssikriisin erityispiirteet
  2. Yhdysvalloissa tapahtunee käänne
  3. Eurooppa jakautunut kahtia
  4. Suomi kuuluu vahvaan leiriin
  5. Suhdannepolitiikan pelivara pieni

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Eurooppa jakautunut kahtia

Euroalueen kasvuvauhti ylitti toissa vuonna pitkästä aikaa Yhdysvaltojen kasvun (Kuvio 3). Viime vuoden mittaan euroalueen kasvuvauhti alkoi kuitenkin hiipua. Tämän ja ensi vuoden osalta kasvuarviot liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Pelko kasvun voimakkaammasta hidastumisesta myös Euroopassa on viime kuukausina lisääntynyt. Kuvitelmilta, että Eurooppa irtautuisi Yhdysvaltojen alamäestä, on pudonnut pohja pois.

Kuvio 3. Bkt:n kasvu, USA, Euroalue ja Suomi

Lähde: Eurostat, BEA, Tilastokeskus

Eurooppa on myös sisäisesti eriytynyt. Samalla kun taloudellinen tilanne on pysynyt Saksassa, sen naapurimaissa ja Pohjoismaissa (Islantia lukuunottamatta) suhteellisen vakaana, on levottomuus levinnyt Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Baltiassa. Euroopassa onkin tapahtumassa kahtiajako. Tämä epäsymmetria ei helpota EKP:n rahapolitiikkaa eikä EU:n neuvostossa tapahtuvaa finanssipolitiikan koordinaatiota. Talouspolitiikan keventämistä, jota monilta tahoilta vaaditaan, ei ole näköpiirissä.

Uuteen kahtiajakoon on eri syitä. Monissa eteläisissä ja läntisissä Euroopan maissa, samoin kuin Baltiassa, takavuosien voimakas talouskasvu perustui rakennusbuumiin, jota ruokki asuntohintojen nopea nousu (Kuvio 4). Myös kotitalouksien velkaantuminen on noussut näissä maissa korkeammalle tasolle kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kuvio 4. Asuntojen reaalihinnat

* 2007 ennakkotieto.
Lähde: Tilastokeskus, OECD

Toinen Euroopan eriytymiseen vaikuttanut tekijä on viennin rakenne. Saksan kaltaisissa maissa teollisen viennin, erityisesti investointitavaroiden merkitys on suuri. Näillä aloilla Euroopan teknologisesti korkeatasoisin teollisuus ei ole niin altis alhaisten työvoimakustannusten maiden kilpailulle kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maille tyypilliset vientialat. Niissä Euroopan maissa, joissa talouskasvu on säilynyt vahvana, on myös hintakilpailukyky kehittynyt yleensä suotuisammin (Kuvio 5).

Kuvio 5. Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset

* 2008, 2009 arvioitu.
Lähde: Ameco Database, EU (syksy 2007)

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että talousnäkymät heikkenevät Euroopassa vuoden loppua kohden. Ensi vuoden kehityskuva riippuu ratkaisevasti ulkoisesta ympäristöstä. Jos Yhdysvaltojen taantuma ulottuu ensi vuoden puolelle saakka ja jos Itä-Aasian sekä öljyntuottajamaiden veto heikkenee, voi ensi vuoden keskimääräinen talouskasvu jäädä Euroopassa tätä vuotta hitaammaksi. Tähän suuntaan viittaavat myös tuoreimmat kansainväliset ennusteet.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.5.2008