Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa

  1. Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
  2. Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
  3. Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
  4. Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
  5. Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
  6. Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
  7. Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
  8. Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
  9. Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
  10. Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
  11. Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
  12. Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
  13. Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
  14. Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
  15. Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
  16. Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
  17. Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
  18. Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
  19. Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Erkki Niemi on Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen yliaktuaari. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 1/2008

"Suomen talous on kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana käynyt läpi rajun rakennemuutoksen". Tämä väite on toistettu niin monta kertaa, että pidämme sitä itsestään selvänä tosiasiana. Talouden rakenteet muuttuvat kuitenkin normaaleiksi katsottavissa oloissa varsin hitaasti. Muutosten verkkaiseen tahtiin on syynsä.

Ensimmäinen syy on ihmisten korvien välissä: näin on toimittu ja näin toimitaan edelleen. Sama pätee paitsi ryhmiin ja erilaisiin yhteisöihin, myös kansakuntiin ja kansantalouksiin.

Kyse ei ole konsulttien toitottamasta muutosvastarinnasta. Oman ja lähipiirin mukavuus- ja osaamisalueen puolustaminen on järkevää. Hommat hoituvat paremmin ja pienemmin ponnistuksin, kun ei tarvitse koko ajan opetella uusia, useimmiten entistä hankalampia ja oman määräysvallan ulottumattomissa olevia järjestelmiä.

Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa

Ilmiötä voidaan verrata klassisesta mekaniikasta tuttuun käsitteeseen kitkaan. Sen synonyymi - liikevastus - kuvaa, mistä muutoksessa on kyse.

Kitka on liikkeelle lähtöä ja liikkeen ylläpitoa vastustava voima. Sen voittamiseksi on tehtävä työtä. Liikkeelle lähtöä vastustava lepokitka on aina liikkeellä oloa vastustavaa liikekitkaa suurempi. Lepokitkan voittamisen jälkeen liikkeen jatkaminen sujuu vähäisemmin ponnistuksin.

Lepokitkan avulla voidaan kuvata, ja ehkä kenties ymmärtää, yhteiskuntien muutosherkkyyksien vaihteluita. Lepo- ja liikekitkakertoimet vaihtelevat kansantalouden eri aloilla ja toiminnoissa. Myös alueen identiteetti ja vallitseva toimintakulttuuri vaikuttaa varsinkin lepokitkan suuruuteen. Usein kuitenkin unohtuu, että myös lepokitkan liikkeelle lähtöä vastustavaan voimaan voidaan vaikuttaa.

Toinen syy on arkipäiväisempi ja konkreettisempi. Minkä hyvänsä uuden tuotantotoiminnan aloittaminen ja olemassa olevan toiminnan ylläpito edellyttää keskeisten tuotannontekijöiden samanaikaista ja oikeasuhteista läsnäoloa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.5.2008

Jaa