Intia ja vanha EU vetävät palveluja, Kiina ja uusi EU teollisuutta

  1. Isot yritykset ulkoistavat etunenässä
  2. Mitä toimintoja siirretään?
  3. Ulkomaille laajentuminen houkuttelee
  4. Kotimaahan ulkoistetaan tasaisesti
  5. Takaisin Suomeen?
  6. Työvoimakustannukset vauhdittavat siirtymistä
  7. Kiina-ilmiö laajenee
  8. Intia vetää palvelutoimintoja
  9. Kansainvälinen liiketoiminta monimuotoistuu
  10. Kattava kuva yritysten toiminnasta
  11. Ulkomaille aikovat yhä uudet yrittäjät

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee yritysten rakenteet -yksikössä Tilastokeskuksessa, Jyrki Ali-Yrkkö toimii tutkimuspäällikkönä Etlatieto Oy:ssä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2008

Teollisuustuotantoa on jo pidemmän aikaa liputettu ulkomaille edullisemman työvoiman ja kasvavien markkinoiden vauhdittamana. Uudempi trendi on ilmiön laajeneminen palvelutoimintoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille on varsin yleistä suomalaisyrityksissä.

Monikansallisissa yrityksissä tuotannon arvoketju kattaa tyypillisesti monia maita ja maan­osia. Tuotantoprosessi pilkotaan osiin, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan globaalisti siellä, missä on tarjolla kilpailukykyisin vaihtoehto. Myös arvoketjun palvelua sisältävät osat voidaan yhä useammin tuottaa ulkomailla.

Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen seurauksena työpaikkojen väheneminen aiheuttaa huolta kehittyneissä länsimaissa. Meneillään on kiistatta maailmanlaajuinen talouden rakennemuutos, jonka pidemmän aikavälin seurauksia voimme vain arvailla. Rajut toimintaympäristön muutokset asettavat myös yritykset uudenlaisten haasteiden eteen.

Teollisuustuotannon siirtyminen ulkomaille on ollut ilmiön ensimmäinen vaihe. Palvelujen tuotannossa läheisyys markkinoihin ja asiakkaisiin on usein välttämätöntä, mutta tietotekninen vallankumous maailmanlaajuisine tietoverkkoineen on mahdollistanut monien palvelujen tuotannon periaatteessa missä maailmankolkassa tahansa ja toimitukset vaikkapa internetin välityksellä loppukäyttäjälle.

Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä, kuten ohjelmointipalveluja tai kokonaisten liiketoimintaprosessien hallintaa, ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille. Vahvassa kasvussa olevat Aasian talousmahdit ovat ainakin toistaiseksi pystyneet tarjoamaan osaavaa henkilöstöä myös vaativiin tehtäviin ja kilpailukykyiseen hintaan.

Tässä artikkelissa käsitellään yritystoimintojen ulkomaille ulkoistamisen ja siirtämisen yleisyyttä, kohdemaita sekä yritysten arvioimia syitä ratkaisuihin. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen laajaa, vastikään valmistunutta yrityskyselyaineistoa vuodelta 2007.

Myöhemmin ilmestyvissä artikkeleissa analysoidaan myös toimintojen siirtymisen työllisyysvaikutuksia ja esteitä sekä tarkastellaan tarkemmin Kiinaa ja Intiaa toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohdemaina. Lisäksi kansainvälisiä tietoja Suomen tilanteesta verrattuna muihin maihin esitellään nyt alkavan artikkelisarjan päätteeksi.

Isot yritykset ulkoistavat etunenässä

Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on tutkimuksen mukaan varsin yleistä etenkin suuremmissa suomalaisissa yrityksissä (Kuvio 1). Yli sadan henkilön yrityksistä viidennes raportoi tehneensä näin vuosina 2001-06. Toiminnot voivat olla joko yrityksen ydinliiketoimintoja tai niitä tukevia tukitoimintoja, kuten tietotekniikka- ja logistiikkapalveluja, markkinointia tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kuvio 1. Toimintojaan ulkomaille ulkoistaneet tai siirtäneet yritykset 2001-2006, osuus 50-99 sekä yli 100 hengen yrityksistä toimialoittain

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Toimintojen siirtäminen ulkomaille oli selvästi yleisintä korkean teknologian teollisuusyrityksissä, joihin luetaan mm. koneiden ja laitteiden sekä elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus. Näistä kolmannes oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille, yli sadan hengen yrityksistä jopa 36 prosenttia. Muussa teollisuustuotannossa toimintojen siirtäminen on ollut selvästi harvinaisempaa.

Myös tietointensiivisiä palveluita, kuten tietotekniikkapalveluja tuottavat yritykset ovat olleet ahkeria toimintojensa siirtäjiä. Reilu neljännes yli sadan hengen yrityksistä, mutta vain harvat pienemmistä, ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille vuosina 2001-06.

Toimintojen siirtyminen ulkomaille on siis ollut kaikkein yleisintä korkean teknologian teollisuudessa ja tietointensiivisillä palvelualoilla. Usein ajatellaan, että nimenomaan nämä alat ovat sellaisia, joiden toiminnan toivotaan kasvavan Suomessa. Kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että näiden alojen yritykset ovat varsin yleisesti siirtäneet toimintojaan pois Suomesta. On mahdollista, että siirtymisten johdosta Suomessa säilyvät yksiköt keskittyvät korkeamman jalostusasteen toimintoihin, jolloin kokonaisvaikutus voikin kansantalouden tasolla olla lopulta myönteinen. Tämä on kuitenkin avoin kysymys, johon vastausta ei tiedetä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.4.2008

Jaa