Teollisuuden toimialakatsaus IV/2007

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553
Fokuksen kirjoittaja: Samuli Rikama (09) 1734 3324
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Suomessa teollisuustuotanto kasvoi vuoden 2007 viimeisellä vuosineljänneksellä melko vauhdikkaasti ja koko vuonna 2007 kasvu oli nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Teollisuuden liikevaihtoon kasvua toivat tasaisesti sekä myynti kotimaahan että myynti ulkomaille.

Teollisuuden alatoimialoilla kehitys oli loppuvuonna varsin erilaista. Viimeisellä vuosineljänneksellä päätoimialoista metalliteollisuus kasvoi ripeästi, kemianteollisuus pysyi kasvussa mutta puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto jäi vuodentakaista pienemmäksi. Vastaavalla ajanjaksolla työllisten määrä lisääntyi metalliteollisuuden toimialaryhmässä mutta väheni kaikissa muissa toimialaryhmissä.

Myös näkymät alkuvuodelle 2008 ovat samansuuntaiset; metalliteollisuudessa näkymät ovat yhä myönteiset, kemianteollisuudessa tilanteen arvioidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan, mutta metsäteollisuudessa odotukset ovat useilla mittareilla mitattuna heikkenevät. Kaiken kaikkiaan teollisuusyritysten lähiajan näkymät ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan hieman hiipumassa.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Suomen teollisuustuotannon kasvu EU-maita ja USA:ta nopeampaa vuonna 2007

Suomessa teollisuustuotannon volyymi kasvoi vuoden 2007 viimeisellä vuosineljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko viime vuonna 4,5 prosenttia. Kasvuvauhti oli nopeampi kuin EU-maissa keskimäärin. EU-maiden keskimääräinen kasvuvauhti oli neljännellä vuosineljänneksellä vajaat 3 prosenttia ja koko vuonna 2007 reilut 3 prosenttia. EU-maista kasvu oli viimeisellä vuosineljänneksellä nopeinta Slovakiassa, Irlannissa ja Hollannissa ja hitainta Italiassa, Latviassa ja Luxemburgissa.

Suomen teollisuustuotannon ripeää kasvua selittää ensisijaisesti metalliteollisuuden toimialojen suotuisa kehitys. Viimeisellä vuosineljänneksellä suurista toimialoista myös kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja energia- ja vesihuollossa tuotanto kasvoi vuodentakaisesta. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto pieneni noin 3 prosenttia vuotta aiemmasta.

Yhdysvalloissa tuotanto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä vajaat 2 prosenttia. Tuotannon kasvuvauhti pysyi kahden edellisen vuosineljänneksen tasolla vuodentakaiseen verrattuna.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousua hidasti sähkön ja joidenkin metallien halpeneminen

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä 1,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuottajahintojen nousuvauhti hidastui vuoden loppua kohden. Hintojen nousua hillitsi tuotteiden halpeneminen etenkin metallien jalostuksen toimialalla ja energia- ja vesihuollon toimialalla. Käytännössä kyse oli muun muassa kuparin, nikkelin ja sähkön halpenemisesta. Sen sijaan öljytuotteiden kallistuminen nosti teollisuuden tuottajahintoja vuodentakaiseen verrattuna.

Vastaava hintakehitys näkyy myös vientihinnoissa, mikä puolestaan heijastuu suoraan Tullin tavaraviennin arvon kehitykseen. Koko teollisuuden tavaraviennin arvo kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä vain noin prosentin vuodentakaisesta: perusmetallien vienti väheni ja kemianteollisuuden vienti kasvoi. Lisäksi myös puu- ja paperiteollisuus painoivat vientiä alaspäin. Sähköteknisten tuotteiden viennin arvo kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä vain aavistuksen.

Teollisuuden liikevaihto ja myös vientiliikevaihto kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä selvästi tavaravientiä enemmän, 7-8 prosenttia vuodentakaisesta. Eroa Tullin vientitietoihin selittää muun muassa erilaisten palvelutoimintojen sisältyminen liikevaihtokuvaajiin. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi ns. teolliset palvelut (korjaus, huolto ja asennus) mutta myös muut palvelut kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut, hallintopalvelut, rojalti- ja lisenssitulot ja välityspalvelut.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä eniten kemianteollisuudessa, noin 20 prosenttia ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa, noin 17 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli ripeää kaikilla muilla metalliteollisuuden alatoimialoilla paitsi metallien jalostuksessa, jossa liikevaihto väheni lähes 14 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös puu- ja paperiteollisuudessa liikevaihto pieneni vuodentakaisesta.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Liikevaihtoon toivat kasvua sekä kotimarkkinat että myynti ulkomaille

Vuonna 2007 koko teollisuuden liikevaihtoon kasvua toivat tasaisesti sekä myynti kotimaahan että myynti ulkomaille. Näin siitä huolimatta, että muutamilla teollisuuden alatoimialoilla myynti kotimaahan ja myynti ulkomaille kehittyivät melko eri tahdissa.

Puu- ja paperiteollisuudessa sekä ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa kotimaan myynti pysyi kasvussa koko viime vuoden kun taas ulkomaille myynti kääntyi laskuun loppuvuonna. Tekstiiliteollisuudessa puolestaan myynti ulkomaille piti toimialan liikevaihdon kasvussa; myynti kotimaahan väheni kahtena vuosineljänneksenä vuodentakaiseen verrattuna.

Metalliteollisuuden alatoimialoilla koti- ja ulkomaiden markkinat vetivät yhtä hyvin.

Kaikkiaan 55 prosenttia teollisuusyrityksistä lisäsi liikevaihtoaan kolmannella vuosineljänneksellä. Lisäksi 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvaneiden osuudet olivat hieman pienempiä kuin aiemmilla vuoden 2007 neljänneksillä.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Työllisten määrä kasvoi metalliteollisuudessa mutta väheni muilla toimialoilla

Teollisuuden työllisyys koheni neljännellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Koko vuonna 2007 työllisten määrä oli aavistuksen suurempi kuin vuonna 2006. Viimeisellä vuosineljänneksellä työllisten määrä lisääntyi metalliteollisuuden toimialaryhmässä mutta väheni kaikissa muissa toimialaryhmissä.

Teollisuuden palkkasumma kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä vajaat 5 prosenttia vuodentakaisesta. Puu- ja paperiteollisuuden palkkasumman pieneni loppuvuonna vuotta aiemmasta. Kaikilla muilla toimialoilla palkkasumma pysyi kasvussa. Ripeintä palkkasumman kasvu oli metallituotteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa.

Teollisuudessa palkansaajien nimellisansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä lähes 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ansiotason nousu nopeutui huomattavasti edellisiin neljänneksiin verrattuna, koska monilla toimialoilla uuden työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutuivat lokakuun alusta lähtien.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät loivasti miinuksella

EK:n helmikuussa julkaistun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymät ovat hiipumassa, mutta tilauskanta ja tilausten odotukset ovat yhä normaalia korkeammalla tasolla. Myös tuotanto-odotukset alkuvuodelle ovat melko hyvät.

Merkille pantavaa on teollisuuden eri toimialojen hyvinkin erilaiset näkymät: metalliteollisuudessa näkymät ovat yhä myönteiset, kemianteollisuudessa tilanne on kutakuinkin ennallaan, mutta metsäteollisuudessa odotukset ovat useilla mittareilla mitattuna heikkenevät.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi tammikuussa vuodentakaisesta reilut 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Odotuksia heijastaen sekä metalli- että kemianteollisuus jatkuivat kasvuaan kun taas puu- ja paperiteollisuudessa tuotannon väheneminen jatkui.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Kansainvälistyminen haastaa Suomen teollisuustuotantoa

Teollisuustuotantoa on jo pidemmän aikaa liputettu Suomesta ulkomaille edullisemman työvoiman ja kasvavien markkinoiden vauhdittamana. Tuoreen tutkimusaineiston mukaan toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille näyttäisi olevan varsin yleinen ilmiö suomalaisyrityksissä.

Monikansallisissa yrityksissä tuotannon arvoketju kattaa tyypillisesti monia maita ja maanosia. Tuotantoprosessi pilkotaan osiin, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan globaalisti siellä missä on tarjolla kilpailukykyisin vaihtoehto. Ilmiön seurauksena teollisuustuotantoa sekä tuotantoa tukevia palvelutoimintoja on yleisesti siirtynyt Suomesta ulkomaille.

Teollisuus edelläkävijänä

Teollisuus on kaikista toimialoista ahkerimmin ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille. Yrityksen pääasiallisen toiminnan eli ydinliiketoimintojen ulkoistamisessa ja siirtämisessä ulkomaille teollisuusyritykset jo toimintansa luonteestakin johtuen ovat selvästi palveluyrityksiä edellä. Korkean teknologian teollisuus erottuu aktiivisena ulkoistajana ja toimintojen siirtäjänä selvästi muusta teollisuudesta.

Myös tukitoimintojen - kuten tietotekniikka- ja logistiikkapalvelujen, markkinoinnin tai tutkimus- ja kehittämistoiminnan - siirroissa ulkomaille korkean teknologian teollisuus on huomattavasti edellä sekä muuta teollisuutta että kaikkien toimialojen keskiarvoa.

Kuvio 7. Toimintojaan ulkomaille ulkoistaneet tai siirtäneet yritykset 2001-2006, osuus vähintään 100 henkilön yrityksistä.

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen oli selvästi yleisempää suurissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin 50-99 henkilöä työllistävissä pienissä yrityksissä. Suurista teollisuusyrityksistä lähes 30 prosenttia mutta pienistä vain 14 prosenttia oli siirtänyt joko ydinliike- tai tukitoimintojaan. Poikkeuksena oli korkean teknologian teollisuus, jossa pienistäkin yrityksistä 27 prosenttia ilmoitti siirtäneensä toimintoja ulkomaille.

Tuotantoa siirretään konsernin sisällä

Toimintojen siirtäminen ulkomaille samaan konserniin kuuluvan yrityksen tehtäväksi on huomattavasti yleisempää kuin toimintojen ulkoistaminen konsernin ulkopuoliselle yritykselle. Lähes 80 prosenttia toimintojaan ulkoistaneista tai siirtäneistä yli sadan henkilön teollisuusyrityksistä siirsi toimintojaan ulkomailla sijaitsevalle konserniyritykselle. Nämä olivat joko vastikään perustettuja, hankittuja tai jo toimivia yrityksiä. Vain kolmannes teollisuusyrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan konsernin ulkopuoliselle yritykselle.

Korkean teknologian teollisuusyrityksille on varsin tyypillistä, että siirrettyä tuotantoa varten perustetaan uusi yritys ulkomaille. Näin oli tehnyt tämän alan yrityksistä yli 20 prosenttia mutta muussa teollisuudessa vain joka kymmenes yritys.

Kuvio 8. Ydinliiketoimintojen siirtyminen ulkomaille konsernin sisällä ja ulkopuolelle teollisuusyrityksissä 2001-2006, osuus vähintään 100 henkilön yrityksistä.

Uudet EU-maat ja Kiina houkuttelevat

Useat teollisuusyritykset ovat siirtäneet 2000-luvulla Kiinaan joko osan tai koko valmistuksensa. Kiinaakin suositumpi kohde ovat olleet uudet EU-jäsenmaat, joiden työvoimakustannukset ovat olleet selvästi vanhoja EU-maita alhaisemmat. Noin puolet yrityksistä ilmoitti siirtäneensä ydinliiketoimintaansa eli valmistusta uusiin EU-maihin. Myös vanhat EU-maat ovat pitäneet pintansa, mutta esimerkiksi Venäjä, Intia tai muut Aasian maat eivät ole olleet yhtä suosittuja teollisuusyritysten kohdemaina.

Kuvio 9. Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohdemaita 2001-2006 teollisuusyrityksissä, osuus ulkoistaneista tai siirtäneistä yli 100 henkilön yrityksistä.

 

Teollisuuden tukitoimintojen - kuten tietotekniikka, tutkimus ja kehittämistoiminta, markkinointi tai logistiikkapalvelut - siirtojen kohdemaat poikkeavat valmistuksen kohdemaista. Erityisen suosittua on ollut teollisuuden tukitoimintojen siirtyminen vanhoihin EU-maihin. Tämä selittynee sillä, että tukitoimintojen tuotantoa keskitetään usein konsernin sisällä kilpailukyvyn tehostamiseksi.

Kiina houkuttelee voimakkaasti teollisuuden ydinliiketoimintoja mutta melko harvoin palveluluonteisia tukitoimintoja. Tukitoimintojen siirtojen kohdemaana Intian merkitys on yhtä suuri kuin Kiinan, vaikka teollisuustuotannon siirroissa Kiina on yli kolme kertaa yleisemmin valittu kohdemaa.

TAUSTABOXI:
Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely on osa laajempaa useissa EU-maissa toteutettua osittain EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa ilmiön yleisyydestä, kohdemaista, syistä, vaikutuksista ja esteistä. Kyselyn kohteena on vuosina 2001-2006 tapahtunut toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille.

Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2007 aikana. Teollisuudesta tarkastellaan erikseen korkean teknologian teollisuutta (high-tech) (TOL 24,29-34, 35.2-35.5), johon kuuluvat mm. sähkötekninen teollisuus ja elektroniikkateollisuus, sekä muuta teollisuutta(TOL 15-23, 25-28, 35.1, 36, 37).

Tiedot on estimoitu vastaamaan koko yrityssektoria 50-99 hengen sekä yli 100 hengen kokoluokissa. Raportoidut tulokset koskevat Suomessa toimivia yrityksiä. Ulkoistamisesta kysyttiin erikseen yrityksen ydinliiketoiminnassa sekä tukitoiminnoissa, kuten tietotekniikkapalvelut, logistiikka, hallinto, markkinointi ja tutkimus ja kehittämistoiminta.

Ulkoistamisella ja toimintojen siirtämisellä ulkomaille tarkoitetaan yrityksessä tähän asti tehtyjen tai Suomessa ulkoistettujen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen siirtämistä kokonaan tai osittain toiselle - joko samaan konserniin kuuluvalle tai ulkopuoliselle yritykselle - joka toimii ulkomailla.

Seuraava vuoden 2008 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 27.6.2008.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 11,3 10,6
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,6
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 8,3
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 0,4
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 3,1
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 10,6 9,0
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 2,9
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 11,5
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,6
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 6,2
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 7,6 1,5
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 4,1
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 7,9
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 4,0
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 3,7
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 11,9 -0,5
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 4,1
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 3,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 4,9
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 -0,1
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 9,4 4,5
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 3,0
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 7,2
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 10,6
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 7,2
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 7,0
     Vientihinnat (TOL D), % - -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 2,6
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 0,2
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,7
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 4,3

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.
Kuvio 8. Tilastokeskus: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.
Kuvio 9. Tilastokeskus: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Taulukkoliite
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.


Päivitetty 28.3.2008

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Teollisuuden toimialakatsaus IV/2007

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute