Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä

  1. Valtaosa vähennyksistä on käytetty remontteihin
  2. Vähennyksen käyttö on yhteydessä kulutustasoon
  3. Vähennyksestä apua hoivaan?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Perttu Melkas on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2008.

Kulutustutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä hyödyntää 8,5 prosenttia kotitalouksista. Joka neljäs suurituloisimpaan kymmenykseen ja prosentti pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvasta kotitaloudesta käytti kotitalousvähennystä vuonna 2006.

Kotitalousvähennys kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla remontti-, siivous- ja kodinhoitotöitä. Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut kymmenien prosenttien vuosivauhtia vuodesta 1998. Kotitaloudelle keskimäärin maksettavan vähennyksen vuosittainen kasvu on ollut hitaampaa johtuen vähennyksen enimmäismäärästä ja sen portaittaisista korotuksista. Koska myös vähennysten lukumäärä on moninkertaistunut, vähennysten kokonaisarvo on kasvanut alle 10 miljoonasta yli 160 miljoonaan euroon.

Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuuosuus. Sitä suuremmista summista voi vähentää 60 prosenttia yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 30 prosenttia työntekijälle maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut. Vähennyksen enimmäismäärä on kasvanut 841 eurosta 2 300 euroon vähennyksen saajaa kohti vuosina 1997-2006. (Kotitalousvähennyksen määrät ja tilastotietoa 2007.)

Valtaosa vähennyksistä on käytetty remontteihin

Kulutustutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä käytti vuoden 2005 verotuksessa 8,5 prosenttia kaikista kotitalouksista. Tehdyistä vähennyksistä 65 prosenttia kohdistui remontti- ja rakennustöihin, 30 prosenttia kotitaloustöihin ja 4 prosenttia piha- ja ulkotöihin. Asiointiin, hoitoon tai henkilökohtaiseen apuun vähennystä käytettiin vain vähän.

Eniten kotitalousvähennystä käyttivät kaikkein hyvätuloisimmat kotitaloudet. Suurituloisimmasta kymmenyksestä kotitalousvähennyksen käyttäjiä oli useampi kuin joka neljäs. Keskituloisista kotitalouksista lähes joka kymmenes käytti kotitalousvähennystä. Pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista kotitalousvähennystä käytti joka sadas. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kotitalousvähennyksen käyttö vuonna 2006 tulodesiileittäin kotitaloutta kohti.

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Kotitaloustyöhön kohdennettua vähennystä käytettiin hyvätuloisimmassa kymmenyksessä noin seitsenkertaisesti keskituloisiin eli desiileihin 4-8 kuuluviin kotitalouksiin verratuna. Kotitaloustyöhön kohdistetun vähennyksen osuus onkin merkittävä ainoastaan ylimmän tulodesiilin kotitalouksissa. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kotitalousvähennyksen käyttäneiden kotitalouksien osuus tulodesiileittäin.

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Remonttitöistä tehtävien vähennysten osalta tuloryhmien väliset erot olivat pienempiä. Vähennyksen käyttö yleistyy viidennestä tulodesiilistä alkaen ja kasvaa voimakkaasti yhdeksännen ja kymmenennen kohdalla. Suurituloisimman desiilin kotitaloudet käyttävät vähennystä 2-3 kertaa useammin kuin viidennestä kahdeksanteen desiiliin kuuluvat keskituloiset kotitaloudet. (Kuvio 2.)

Niilola ja Valtakari (2006) arvioivat, että kotitalouksien suurituloisin kymmenes saa itselleen noin puolet kaikille kotitalouksille vähennysten kautta tulevista veroetuuksista. Näillä talouksilla olisi varaa ostaa tarvitsemansa palvelut ilman verotusetuakin; hyvätuloisimpien talouksien osalta kotitalousvähennysjärjestelmän yhteiskunnallinen mielekkyys pohjautuu työllistämistavoitteisiin.

Vähäisemmästä käytöstä huolimatta kotitalousvähennys tuottaa pieni- ja keskituloisille suhteellisesti suuremman edun kuin suurituloisille. Täysimääräinen kotitalousvähennys voi nimittäin alentaa tuloveroprosenttia usealla prosenttiyksiköllä, jos edun saajan tulot ovat pienet. Koska kotitalousvähennys kohdistuu lähinnä tuloveroihin, ei järjestelmä ei hyödytä kaikkein pienituloisimpia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008

Jaa