Rinnakkaislääkkeet syöneet yllättävän vähän kaupan arvosta

  1. Muu myynti korvannut menetyksiä
  2. Lääkkeitä hamstrataan vuoden lopulla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Marko Tuomiaro on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritysten suhdanteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2008

Apteekkarin ei alkuvuonna kannata masentua heikosta myynnistä. Se johtuu loppuvuoden myyntipiikistä, joka puolestaan on seurausta lääkkeiden korvausjärjestelmästä.

Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvo kasvoi ripeästi vuosina 2001-2005 (Kuvio 1). Vuonna 2006 lääkkeiden tukkuhintojen merkittävät alennukset heijastuivat myös toimialan vähittäishintoihin, jotka laskivat pari prosenttia. Kun vastaavasti lääkkeiden myydyt määrät kasvoivat vain pari prosenttia, myynnin arvo pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2005. Toimialan myyntiä laski lisäksi nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin salliminen myös päivittäistavarakaupoissa vuoden 2006 helmikuussa.

Myynnin määrät ovat kasvaneet arvoa nopeammin myös vuonna 2007. Suuntaus jatkunee niin kauan kuin rinnakkaislääkkeiden osuus lääkemyynnistä nousee. Suurten ikäluokkien vanhetessa ja eliniän pidentyessä lääkkeiden myyntimäärät kasvanevat myös jatkossa.

Kuvio 1. Myynnin arvon ja määrän muutos 2001-2006

*tammi-lokakuu; marras-joulukuu on vaikuttanut vuosimyynnin arvon kasvuun viimeisinä viitenä vuotena enimmillään 0,7 prosenttiyksikköä, joten jos loppuvuoden kehitys ei poikkea niistä, vuoden 2007 myynnin arvon kasvuksi tullee 4,6-6,0 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Muu myynti korvannut menetyksiä

Rinnakkaislääkkeitä eli kopiolääkkeitä alettiin saada jo vuoden 2003 toisella neljänneksellä. Rinnakkaisvalmisteiden tulo lääkemarkkinoille on kuitenkin näkynyt yllättävän vähän lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvon tai määrän pitkään jatkuneessa tasaisessa kasvussa. Syinä tähän lienevät lääkkeiden korvausjärjestelmä, kulutustottumukset ja rinnakkaislääkkeiden saatavuus. Lisäksi ainakin suuremmat apteekit ovat onnistuneet nostamaan myyntiään itsehoitolääkkeillä, erilaisilla vitamiineilla ja kosmetiikalla.

Lääkkeiden korvausjärjestelmä ei ohjaa kaikissa tilanteissa rinnakkaislääkkeiden käyttöön. Vaikeiden tai pitkäaikaisten sairauksien lääkehoidosta erityiskorvataan joko 72 tai 100 prosenttia. Ne, joiden lääkekulut korvataan kokonaan, eivät saa taloudellista hyötyä käyttäessään rinnakkaisvalmistetta. Myös vaikeista tai pitkäaikaisia sairauksista kärsivillä henkilöillä, jotka saavat 72 prosentin Kela-korvauksen kyseisen sairauden lääkkeistä, jää rinnakkaisvalmisteiden alennusvaikutus suhteellisen pieneksi. Esimerkiksi vuonna 2006 erityiskorvattujen lääkkeiden saajia oli 1,3 miljoonaa ja erityiskorvattujen lääkkeiden osuus kaikista lääkekorvauksista oli yli puolet.

Toisaalta kaikille lääkkeille ei saa rinnakkaisvalmistetta, jos lääkepatentit ovat vielä voimassa. Apteekit eivät myöskään aina kykene tarjoamaan rinnakkaisvalmistetta, joka olisi kuluttajan kannalta lääkevahvuudeltaan ja pakkauskooltaan sopivin. Lisäksi eläkeläiset ja säännöllisesti reseptilääkkeitä käyttävät olivat apteekkariliiton tutkimuksen mukaan selvästi haluttomampia vaihtamaan rinnakkaislääkkeisiin. He ostavat mieluummin tuttua ja hyväksi todettua alkuperäislääkettä. Ja voihan taustalla olla jopa halu tukea alkuperäisen lääkkeen kehittäneen yrityksen jatkotutkimuksia.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan apteekkeja oli noin puolet lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneista 1110 yrityksestä vuonna 2006. Apteekit kuitenkin työllistivät lähes 92 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja osuus toimialan myynnistä oli yli 94 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.2.2008

Jaa