Äänitemarkkinat murroksessa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Ekholm toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007

MP3, iPod, kännykkä, Internet, cd, dvd, kasetti, vinyyli... Äänitemarkkinoilla on valinnanmahdollisuuksia enemmän kuin koskaan. Häviääkö äänilevy fyysisenä tuotteena markkinoilta vai jäävätkö vanhat vaihtoehdot uusien täydentäjiksi?
___________

Cd-levy hallitsi suvereenisti äänitemarkkinoita 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Äänitealan kansainvälisen järjestön IFPIn mukaan cd-levyjen myynnin arvo laski 10 prosenttia vuonna 2006, Yhdysvalloissa jopa 15 prosenttia edellisvuodesta.

Tiedostomuotoisten äänitteiden myynnin arvo sen sijaan kolminkertaistui vuonna 2005 ja lähes kaksinkertaistui vuonna 2006, myydyimmät ryhmät olivat soittoäänet 32 prosentin ja online-singlet 27 prosentin osuudella. Tiedostoäänitteiden osuus maailman äänitemyynnin arvosta (vajaat 20 miljardia dollaria vuonna 2006, Taulukko 1) on kasvanut vuoden 2004 kahdesta prosentista 11 prosenttiin vuonna 2006. Samalla äänitteiden kokonaismyynnin arvo on laskenut 5 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2006 ja jopa 24 prosenttia vuodesta 1999. Trendi on jatkunut samansuuntaisena vuonna 2007. Laskun syinä pidetään fyysisten äänitteiden myynnin odotettua nopeampaa vähenemistä, tiedostoäänitteiden edullisempia hintoja sekä cd-levyjen hintatason laskua.

Taulukko 1. Äänitemarkkinat 2006

Maa Osuus maailman
äänitemyynnin arvosta %
Suomi 0,4
Ruotsi 0,7
Saksa 7,2
Ranska 5,7
Britannia 10,5
Japani 18,2
Etelä-Korea 0,8
Kiina 0,4
Australia 2,1
Yhdysvallat 33,2
Brasilia 1,1
Argentiina 0,3
Koko maailma 1) 100
1) Koko maailman (IFPIn jäsenmaiden) äänitemarkkinoiden
tukkuhinta-arvo oli 19 587 miljoonaa dollaria vuonna 2006,
josta tiedostoäänitteiden osuus 2 089 miljoonaa dollaria.

Äänitemyynnin arvon laskusta huolimatta musiikin kulutus on kasvussa. Äänitteiden kappalemääräinen myynti kasvaa myös, mutta tiedostoäänitteiden markkinoille tulon myötä kappaleen käsite ei enää ole sama kuin ennen. Nielsen SoundScanin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa myytiin vuonna 2006 noin 1,2 miljardia musiikkiyksikköä. Määrä on peräti 19 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Musiikkiyksiköihin on luettu albumit, singlet, musiikkivideot sekä tiedostoina myydyt äänitteet.

Vaihtoehtoja riittää, maiden erot suuria

Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n tietojen mukaan Suomen fyysisten äänitteiden markkinoiden volyymi oli vuonna 2006 lähes 100 miljoonaa euroa ja runsaat 10 miljoonaa äänitettä. IFPIn mukaan Suomen äänitemyynnin arvosta noin 88 prosenttia oli cd-levyjä. Tiedostoäänitteitä myytiin ÄKT:n jäsenyhtiöistä 1,6 miljoonaa kappaletta kaikkiaan 1,5 miljoonalla eurolla. Kappalemäärä on lähes puolitoistakertainen, myynnin arvo lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

Cd-levyjen myynnin arvo on Suomessa laskenut noin viidenneksen ja kappalemääräinen myynti 12 prosenttia viidessä vuodessa. Vuonna 2007 tiedostoäänitteitä oli myyty jo elokuuhun mennessä noin 1,5 miljoonaa kappaletta, ja tiedostoäänitteiden osuus äänitteiden kokonaismyynnin arvosta on kohonnut 3-4 prosenttiin. Osuus on vielä selvästi maailman keskiarvoa (11 prosenttia vuonna 2006) pienempi.

Suomessa tiedostoäänitemyynnin suurimmat ryhmät vuonna 2006 olivat soittoäänet runsaan kolmanneksen osuudella, online-singlet vajaan kolmanneksen ja online-albumit runsaan neljänneksen osuudella myynnin arvosta (Taulukko 2). Soittoäänet ovat tosin vain merkkiääniä eivätkä siten muiden musiikkiäänitteiden vertaisia.

Taulukko 2. Tiedostomuotoisten äänitteiden myynti tyypeittäin 2006

Maa Äänitetyyppi 
  Online-
single
Online-
albumi
Matka-
puhelin-
single
Soittoääni Muu Yhteensä Tiedostoäänitteiden
osuus
äänitemyynnin arvosta
  % myynnin arvosta %
Suomi 31 27 .. 36 6 100 2
Ruotsi 18 10 6 8 2) 58 100 6
Saksa 35 20 6 25 14 100 5
Ranska 19 11 8 32 30 100 6
Britannia 38 21 8 16 17 100 6
Japani 5 .. 35 48 12 100 11
Etelä-Korea 11 5 8 34 3) 42 100 56
Kiina .. .. .. 70 30 100 36
Australia 35 15 9 35 6 100 5
Yhdysvallat 37 17 .. 30 16 100 17
Brasilia .. .. 5 70 2) 25 100 2
Argentiina 9 .. .. 74 17 100 2
Koko maailma 1) 27 13 10 32 18 100 11
1) IFPIn (International Federation of the Phonographic Industry) jäsenmaat.
2) Mm. matkapuhelinmusiikkivideot.
3) Suurimmaksi osaksi suoraan verkosta tapahtuvaa kuuntelua.

Lähde: Recording Industry in Numbers 2007. London: IFPI (International Federation of the Phonographic Industry)

Vuonna 2007 singlejen sekä albumien osuus tiedostoäänitteiden myynnissä on kasvanut. Tiedostoäänitteiden kappalemyyntimäärissä singlejen osuus kohosi vuoden 2007 alkupuoliskolla yli 50 prosenttiin albumien osuuden lähestyessä 5 prosenttia.

Suomen äänitemyynnin arvosta kotimaisten äänitteiden osuus oli 52 prosenttia vuonna 2006. Äänitemarkkinoiden muutokset heijastuivat Suomeen ennennäkemättömällä tavalla syksyllä 2007, kun hollantilainen Free Record Shop lopetti äänitemyynnin Suomessa. Vielä vuonna 2006 ketjulla oli Suomessa 18 levykauppaa, niistä 9 pääkaupunkiseudulla.

Ruotsissa cd-levyt muodostivat 87 prosenttia ja tiedostoäänitteet 6 prosenttia koko äänitemyynnin arvosta vuonna 2006. Soittoääniä oli ainoastaan vajaa kymmenesosa tiedostoäänitteiden myynnin arvosta, online-singlejä Suomen tapaan lähes viidennes. Ulkomaisten äänitteiden osuus koko äänitemyynnistä on Ruotsissa suurempi kuin Suomessa.

Saksan äänitemyynnin arvosta cd-levyjen osuus oli 80 prosenttia, tiedostoäänitteiden 5 prosenttia vuonna 2006. Ranskassa vastaavat luvut olivat 80 ja 6 prosenttia, Britanniassa 86 ja 6 prosenttia. Britanniassa online-singlejen ja -albumien osuus oli jo lähes 60 prosenttia koko tiedostoäänitteiden myyntiarvosta, Saksassakin 55 prosenttia. Ranskassa soittoäänten osuus oli lähes kolmannes, online-singlejen ja -albumien yhteenlaskettu osuus noin 30 prosenttia.

Kolmannes maailman äänitemyynnin arvosta kertyy Yhdysvalloissa. Vuonna 2006 cd-levyjen osuus siellä oli 80 prosenttia, tiedostoäänitteiden 17 prosenttia. Tiedostoäänitteiden myyntiarvosta 54 prosenttia koostui online-singleistä ja -albumeista, 30 prosenttia soittoäänistä. Jenkit rakastavat omaa musiikkiaan: vuonna 2006 noin 93 prosenttia USA:ssa myytyjen äänitteiden kokonaisarvosta kertyi kotimaisista äänitteistä. Tämä osoittaa osaltaan, miksi esimerkiksi suomalaisten (ja muidenkin ulkomaalaisten) artistien on vaikea menestyä maailman suurimmilla äänitemarkkinoilla!

Sivun alkuun

Tiedostot jo suositumpia Kaukoidässä

Tiedostoäänitteiden suosio on suurin eräissä Kaukoidän maissa. Etelä-Koreassa niiden myynti oli jo yli puolet koko äänitemyynnin arvosta vuonna 2006, ja Kiinassakin cd-levyjen osuus oli pudonnut 50 prosentin alapuolelle. Kaukoidän suurimmilla äänitemarkkinoilla Japanissa cd-levyt muodostivat sen sijaan vielä noin kaksi kolmannesta, tiedostoäänitteet 11 prosenttia äänitemyynnin arvosta vuonna 2006. Kiinassa vain 13 prosenttia äänitemyynnin arvosta tulee kotimaisista äänitteistä, Japanissa kolme neljännestä.

Äänitemyynnin kannalta varsin erikoinen tapaus on EU:n jäseneksi pyrkivä Turkki. Äänitemyynnin arvosta runsaat 70 prosenttia koostui cd-levyistä vuonna 2006 ja lähes 30 prosenttia fyysisistä singlelevyistä, LP-levyistä ja musiikkikaseteista. Tiedostoäänitteiden osuus oli vasta alle prosentin. EU-maista selvästi poiketen Turkin äänitemyynnin arvosta yli 90 prosenttia tulee kotimaisista äänitteistä.

Eri maat ovat siis erilaisessa kehitysvaiheessa erityisesti tiedostoäänitemarkkinoilla, eivätkä kaikki uudet äänitetyypit ole vielä levinneet kaikkiin maihin. Lisäksi tiedostoäänitemarkkinoissa tapahtuu nopeita muutoksia laitteiden ja äänitteiden kehittyessä ja uudenlaisten vaihtoehtojen ilmaantuessa markkinoille.

Sivun alkuun

Singlet myydään jo tiedostoina, cd:tkin säilynevät

Tiedostomuotoisten äänitteiden myynnin kasvun syinä pidetään edullista hintaa, nopeaa ja helppoa saatavuutta, säilytystilan tarpeettomuutta, helppoa kopioimista sekä mahdollisuutta hankkia vain sellaiset musiikkikappaleet jotka itse haluaa. IFPIn tilastojen valossa näyttääkin siltä, että tiedostoäänitteiden myynti kasvaa voimakkaasti lähivuosinakin. Ne tarjoavat uudenlaisen ja edullisen vaihtoehdon kuluttajalle.

Tiedostomuoto on tullut erityisen suosituksi kevyen musiikin singlemyynnissä. Vuonna 2006 maailman singleistä jo 85 prosenttia myytiin tiedostoina, mikä merkitsi singlejen myyntimäärässä uuden kaikkien aikojen ennätyksen (931 miljoonaa kappaletta) saavuttamista. Yhä useammat artistit julkaisevat singlensä nykyisin ainoastaan tiedostomuodossa. Online-markkinoilla singlevalikoima onkin huomattavasti laajentunut, koska tiedostosinglenä voi usein ostaa albumilta lähes minkä hyvänsä kappaleen. Useat musiikkiliikkeet ovatkin jo lopettaneet fyysisten singlelevyjen myynnin myös Suomessa.

Albumiäänitteistä valtaosa myydään edelleen cd-levyinä, vaikkakin tiedostona myytyjen albumien määrä on myös kasvussa. Fyysisillä äänitteillä onkin sellaisia etuja tiedostoäänitteisiin verrattuna, että ne pysynevät markkinoilla jatkossakin. Äänitteiden mukana saadaan usein kuvia ja sanoituksia sekä muutakin informaatiota artistista. Niitä on kiva kerätä ja antaa lahjaksi. Cd-levyn etuja ovat lisäksi helppokäyttöisyys ja korkealaatuinen ääni. Fyysisten äänitteiden säilyvyys on niin ikään tiedostoäänitteitä varmempi. Kuluttajat arvostavat myös näitä ominaisuuksia ostopäätöksiä tehtäessä erityisesti silloin, kun äänitettä todennäköisesti käytetään pitkään. Internetin tieto- ja kuvatulva sekä tiedostoäänitteiden ja kuuntelulaitteiden nopea kehitys ja yhdisteltävyys saattavat kuitenkin muuttaa markkinatilannetta nopeastikin.

Cd-levyjen käyttö on äänitteiden tiedostokäytön yleistyessä muuttunut. Silloin kun tiedostoäänitteitä ei vielä ollut, kuunneltiin cd-levyä. Koska myös cd-levy on digitaalinen tiedosto, levyn kopioiminen tietokoneelle ja edelleen tiedostosoittimiin on yleistynyt, jolloin itse levyn kuuntelu on jäänyt vähemmälle. Äänitemarkkinat ovat siis hajautumassa yhä useamman äänitetyypin kesken, ja kuluttajalla on entistä paremmat mahdollisuudet valita erilainen äänite eri käyttötarkoituksiin. Tilastojen valossa varmimmilta häviäjiltä näyttävät cd-singlet, musiikkikasetit sekä vhs-kasetit, kun taas muut äänitetyypit pysyvät markkinoilla markkinaosuuksien jakautuessa uudelleen uusien vaihtoehtojen ilmaantumisen myötä.

Lähteet:

Koivusalo, Mika (2007). Mobiilikuuntelun vaihtoehdot. Rondo-Classica 11.

Recording Industry in Numbers 2007. London: IFPI (International Federation of the Phonographic Industry).

Free Record Shop

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry. (www.ifpi.fi)


Päivitetty 9.9.2008