Onko ICT:n tuottavuusaalto kohta jo ohi?

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Mika Maliranta toimii tutkimuspäällikkönä ETLAssa. Kirjoittaja kiittää Petri Rouvista, Tarmo Valkosta sekä Pekka Ylä-Anttilaa kommenteista ja hyödyllisistä aihetta koskevista keskusteluista, mutta vastaa yksin sanoistaan. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007

Viime vuosikymmenien loistavan tuottavuuskasvun ansiosta Suomen yrityssektori on noussut tuottavuuden kansainväliseen eturintamaan. Jatkossa eturintaman kasvuvauhti sanelee entistä tiukemmin tuottavuuskasvumme kattonopeuden. Tuoreet uutiset USAn hiipuneesta tuottavuuskehityksestä viime vuosina antavat siksi meille aihetta huoleen.

Suomessa on kiinnitetty kiitettävästi huomiota tuottavuuskasvun menneiden vuosien kasvutrendeihin ja tulevien vuosien kasvuskenaarioihin. Eräissä arvovaltaisissa puheenvuoroissa sävy on ollut menneiden vuosien osalta hieman synkistelevä, mutta tulevien vuosien osalta melko optimistinen. Tilanne saattaa olla kuitenkin juuri päinvastainen: talouden kulta-aikamme voi olla kohta jo takana.

Suomen taloustilastojen uudistuksen sekä harhaanjohtavan tarkasteluperspektiivin vuoksi menneiden vuosien tuottavuuskehitys näyttää synkemmältä kuin se todellisuudessa on ollut. Tuottavuuskasvumme tulevaisuus sen sijaan näyttää nyt jonkin verran synkemmältä kuin vielä muutama vuosi sitten. Tämä on talouspolitiikan yksi keskeisempiä huolenaiheitamme. Sitä on jatkossa analysoitava tarkasti mahdollisimman tuoreilla ja tarkoilla aineistoilla.

Tuottavuuskasvun aallot Suomessa ja Yhdysvalloissa

Kuviossa 1 tarkastellaan Suomen tuottavuuden kehitystä yrityssektorilla. Tehtyjen rajausten ansiosta aikasarjan pitäisi olla kohtuullisen vertailukelpoinen yli ajan. Ulkopuolelle on jätetty julkinen sektori, jonka tuotoksen mittaustavassa tehtiin merkittävä uudistus 2000-luvun alussa. Lisäksi ulkopuolelle on rajattu myös rahoitus- ja vakuutussektori, jonka kansantalouden tilinpidon mukaiset tuottavuusluvut vaikuttavat hyvin epäilyttäviltä varsinkin viime vuosien osalta. Myös asuntojen omistaminen ja maatalous on rajattu pois. Trendien selventämiseksi kuvioon on piirretty yleisesti käytetyllä ns. Hodrick-Prescott -suotimella tehdyt tasoitetut aikasarjat. Vertailukohdaksi on laskettu Yhdysvaltojen vastaavan sektorin tuottavuuskehitys.

Kuviosta nähdään, että Suomen tuottavuuskehitys on ollut 2000-luvulla suurin piirtein samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa. Viimeaikaisissa vertailuissa on ilmennyt, että Suomi on jo sangen lähellä tuottavuuden kansainvälistä eturintamaa. Tästä syystä eturintaman tuottavuuskasvun hiipuminen olisi nyt huolestuttava uutinen. Tilanne oli aivan toisenlainen 1960- tai 1970-luvuilla, jolloin Suomella oli tuottavuuden tasossa vielä paljon kiinnikuromisvaraa. Eturintamamaiden tuottavuuskasvutrendien käänteet eivät tuohon aikaan paljon Suomen kasvutrendeihin vaikuttaneet.

Kuvio 1 antaa ainakin viitteellisiä merkkejä tuottavuuskasvun viimeaikaisesta hiipumisesta Yhdysvalloissa, joka on ollut pitkään tuottavuuden eturintamassa. Toki aikasarjojen päiden osalta trendejä täytyy tulkita hyvin varovasti ns. "häntä-heiluu -ilmiön" takia; uudet luvut saattavat muuttaa viime vuosien trendiä voimakkaastikin.

Onneksi Yhdysvalloista on käytettävissä sangen ajantasaisia neljännesvuositietoja, joiden avulla viime aikojen trendiä voidaan arvioida melko luotettavasti. Kuviossa 2 on esitetty Yhdysvaltojen yrityssektorin tuottavuus vuodesta 1960 vuoden 2007 toiseen neljännekseen saakka. Kuviolla on ainakin kaksi tärkeää sanomaa.

Ensiksi, kuvan perusteella tuottavuuskasvu näyttää hiipuneen jo usean vuoden ajan. Toiseksi, pudotus on ollut voimakas. Viimeisin, 2000-luvun alussa huipussaan ollut tuottavuusaalto oli yhtä korkea kuin 1960-luvun aalto. Merkittävä ero on siinä, että 2000-luvun aalto on tullut jo nyt muutamassa vuodessa yhtä paljon alas kuin 1960-luvun tuottavuusaalto laski kahdessa vuosikymmenessä.

Sivun alkuun

ICT nostatti viimeisimmän tuottavuusaallon

2000-luvun tuottavuusaalto on yleensä liitetty sangen suoraan ICT:n, tieto- ja informaatioteknologian, ansioksi. Kun vielä 1990-luvulla erityisesti USA:ssa ihmeteltiin, miksi tietokoneiden vaikutus ei näkynyt tuottavuusnumeroissa, 2000-luvulle tultaessa merkit olivat selvät, kuten edellä nähtiin.

Suomen etulinjan tuottavuuskeskustelija, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola, on tehnyt mielenkiintoista analyysiä ICT:stä ja tuottavuuden kolmesta vaiheesta. Hänen mukaansa ensimmäisessä vaiheessa tuottavuusvaikutus tulee ICT:n valmistamisesta ja toisessa vaiheessa sen käyttämisestä eri toimialoilla. Pohjolan positiivinen tulevaisuudennäkymä tulee siitä arviosta, että tuottavuuden kolmas vaihe on vielä edessäpäin. Uusimman Kansantaloudellisen aikakauskirjan pääkirjoituksessa hän toteaa sen näin:

"Toivoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä tuottavuuden kasvun kolmas vaihe - kasvu toimintatapojen muutoksen kautta - on vielä kokematta sekä meillä Euroopassa että Yhdysvalloissa."

Itse asiassa näkemys organisaatioiden ja toimintatapojen uudistumisen suu resta merkityksestä ei ole kovin uusi. Jo 2000-luvun alkuvuosina maailman johtavat tuottavuustutkijat painottivat näkemystä, jonka mukaan suurimmat tuottavuusvaikutukset saadaan vasta, kun ICT:n käyttöönotto ja organisatoriset uudistukset kytketään menestyksellisesti yhteen. Kyse ei ollut tuohonkaan aikaan mistään "heikoista signaaleista", sillä asia jopa pystyttiin todentamaan yhdysvaltalaisia yritysaineistoja hyödyntävässä tuottavuustutkimuksessa.

Myös suomalaisessa ICT-tutkimuksessa on saatu tuota käsitystä tukevia tuloksia. Tämän kirjoittaja ja hänen kollegansa Petri Rouvinen havaitsivat joitakin vuosia sitten, että tietokoneen käyttö lisää eniten tuottavuutta sellaisissa yrityksissä, joissa tuotanto tapahtuu suhteellisen nuorissa toimipaikoissa. Ne ovat juuri niitä työpaikkoja, joissa on yleensä ollut helpointa ottaa käyttöön moderni työn ja tuotannon organisointitapa.

Eturintaman tuottavuuskasvun hiipuminen olisi huolestuttavaa nyt, kun Suomi on noussut eturintamaan.

Sivun alkuun

Luovan tuhon kautta kolmanteen vaiheeseen

Em. tulos kertoo myös sen, että ns. luova tuho on tärkeää ICT:n tuottavuusvaikutuksille. Yli 10 prosenttia Suomen yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu vuosittain. Vuodesta 1995 lähtien työpaikkoja on yleensä syntynyt onneksi vieläkin ripeämpään tahtiin. Samalla on luotu paljon uusia yrityksiä, toimipaikkoja ja organisaatioita. Tätä kautta Suomen yrityssektorin toimintatavat ovat ehtineet uudistua ICT-aallon aikana hyvin merkittävästi.

Kyse on useissa tilanteissa suorastaan ratkaisevan tärkeästä tuottavuuden kasvumekanismista. Esimerkiksi äskettäin arvostetussa tieteellisessä aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että ICT-aallon aikana USA:n vähittäiskaupan tuottavuuden kasvu on käytännössä kokonaan perustunut luovaan tuhoon. Tuottavuuden kasvu on ilmeisesti tullut siitä, että uudet, tehokkaammat toimipaikat, joissa on käytössä modernit toimintatavat, ovat korvanneet tehottomampia, jotka ovat olleet vasta tuottavuuden toisessa vaiheessa.

Näyttää siis siltä, että tuottavuuden kolmas vaihe on ollut jo pitkään käynnissä niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Tähän viittaavat yhdysvaltalaiset ja suomalaiset yritysaineistoilla saadut tutkimustulokset. Herää kysymys, onko kolmas vaihe jo merkittävältä osin ohi? Tuoreimmat tuottavuusaikasarjatiedot Yhdysvalloista antavat siitä melko huolestuttavia merkkejä.

Kirjallisuutta:

van Ark, B. ja Fosler, G. (2007). Is ICT's Contribution to Productivity Growth Peaking? : The Conference Board, Executive action series No. 224.

Brynjolfsson, E. ja Hitt, L. M. (2000). Beyond Computation: Information Technology, Organizational Transformation and Business Performance. Journal of Economic Perspectives, 14(4), 23-48.

Foster, L., Haltiwanger, J. ja Krizan, C. J. (2006). Market Selection, Reallocation, and Restructuring in the U.S. Retail Sector in the 1990s. Review of Economics & Statistics, 88(4), 748-758.

Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2004). ICT and Business Productivity: Finnish Micro-Level Evidence. Teoksessa The Economic Impact of ICT; Measurement, Evidence and Implications (s. 213-240). Paris: OECD.

Pohjola, M. (2007). Miten Eurooppa voisi hyödyntää tuottavuuden uuden kasvuaallon? Kansantaloudellinen aikakausikirja, 103(3), 263-265.

Pohjola, M. (2007). Työn tuottavuuden kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät. VM:n pyynnöstä laadittu raportti, 5.3.2007, Valtioneuvoston kanslia, Helsinki

Päivitetty 21.12.2007