Tällä kertaa eläkeläiset voittavat

  1. Omasta indeksistä ei välttämättä etua
  2. Entäpä jos eläkemaksujen korotuspaine jaettaisiin tasan

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007

Keskustelu eläkkeiden indeksikorotuksista on vellonut voimakkaana viime vuosina, varsinkin vaalien alla. Eläkeläiset ovat vaatineet ns. taitetun indeksin korjaamista ja kuluttajahintaindeksin korvaamista eläkeläisten omalla indeksillä. Eläkeasiantuntijat ovat taas todistelleet nykysysteemin välttämättömyyttä ja varoitelleet työeläkemaksujen nousupaineista. Vuoden 2008 alussa eläkeläisille on vaihteeksi etua nykyjärjestelmästä.

Ensi vuoden alussa työeläkkeet nousevat 2,4 ja kansaneläkkeet lähes 10 prosenttia. Tällä kertaa taitettu indeksi on eläkeläisille parempi kuin vanha puoliväli-indeksi. Puoliväli-indeksi nousee 2,3 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2006 kolmannen neljänneksen ja 2007 kolmannen neljänneksen välillä oli vähän palkankorotuksia. Edellisen tulopoliittisen palkkaratkaisun viimeinen palkankorotus tuli voimaan 1.6.2006.

Kansaneläkkeiden suuri nousu johtuu kolmesta tekijästä. Varsinainen indeksikorotus on 2,5 prosenttia. Kansaneläkkeitä korottaa ensi vuoden alussa kuntien kalleusluokituksen poistuminen, eli käytännössä alemman kalleusluokan eläkkeet nousevat samalle tasolle kuin ylemmän kalleusluokan kuntien eläkkeet. Näiden lisäksi vuoden 2008 alussa kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus kuukaudessa.

Taitettu indeksi vaiko puoliväli-indeksi

Vielä 2000-luvun alkupuolella alle 66-vuotiaiden työeläkkeitä tarkistettiin vuosittain indeksillä, jossa sekä kuluttajahintaindeksillä että ansiotasoindeksillä oli 50 prosentin paino. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Tätä työeläkeindeksiä kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi.

Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahinta-indeksin nousua nopeampaa, kuten kuviosta 1 nähdään.

Jos esimerkiksi vuonna 2000 työeläkkeelle jääneen alkueläke oli 1 000 euroa, on se vuoden 2008 alussa koko ajan taitetulla indeksillä laskien 1 185 euroa. Jos eläkettä olisi tarkistettu puoliväli-indeksillä, olisi työeläke vuoden 2008 alussa 1 242 euroa eli 57 euroa enemmän.

Taitettua indeksiä on perusteltu sillä, että eläkevarojen tuotto ei riitä kattamaan niitä eläkekorotuksia, jotka syntyvät puoliväli-indeksillä. Seurauksena olisi palkansaajien ja työnantajien työeläkemaksujen korotus. Taitettua indeksiä on perusteltu myös ikäpolvien eläkerasituksen tasaajana. Nuoremmat ja yhä pienemmät ikäluokat joutuisivat maksamaan palkastaan yhä suurempaa eläkemaksua, jotta suurten ikäluokkien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan. Taitetulla indeksillä päästään pienempiin korotuksiin ja näin helpotetaan osaltaan eläkemaksun korotuspainetta.

Omasta indeksistä ei välttämättä etua

Eläkeindeksien laskennassa käytetään keskimääräistä kuluttajahintaindeksiä. Usein kuulee vaatimuksen, että eläkkeiden tarkistuksessa pitäisi käyttää eläkeläisten omaan kulutuskoriin ja ostotottumuksiin perustuvaa indeksiä. Tämänkaltaista indeksiä laskettiin vielä 1990-luvun alkupuolella, mutta sen laskeminen lopetettiin vähäisen käytön takia. Ongelma nousi esiin muutama vuosi sitten, kun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli lähellä nollaa alkoholi- ja autoveron laskun takia. Samaan aikaan vielä asuntolainojen korotkin olivat laskussa. Vuoden 2005 alusta työeläkkeet nousivat 0,6 ja kansaneläkkeet 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ilman auto- ja alkoholiveron alennusta. Tuhannen euron työeläkkeessä tämä merkitsi 72 ja 500 euron kansaneläkkeessä 48 euron "menetystä" vuodessa.

Mikä on tilanne nyt? Vuoden 2008 alussa työeläkkeitä nostetaan 2,4 prosenttia. Korotuksen takana on kuluttajahintaindeksin 2,5 prosentin nousu vuoden 2006 heinä-syyskuulta vuoden 2007 heinä-syyskuulle. Puolet hintojen noususta on peräisin asuntojen hintojen ja lainakorkojen noususta. Ilman niiden nousua kuluttajahintaindeksin vuosinousu olisi ollut 1,6 prosenttia. Näin vuoden 2008 työeläkkeiden indeksitarkistus olisi 1,7 ja kansaneläkkeiden 1,6 prosenttia. Tämä merkitsisi keskimääräiseen työeläkkeeseen 0,7 ja kansaneläkkeeseen 0,9 prosenttia pienempää korotusta. Tällä kertaa työeläkeläisten "indeksivoitto" on vuositasolla 100 euroa ja kansaneläkeläisten vajaa 60 euroa.

Uusia asuntoja eläkeläiset eivät juuri osta ja asunto- tai kulutuslainaa ei eläkeläisillä ole. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan eläkeläiset kuluttavat rahaa alkoholiin henkeä kohden alle puolet keskimääräkuluttajaan nähden. Autojen ostoon eläkeläistaloudet kuluttavat vain reilun neljänneksen keskimääräiseen talouteen verrattuna.

Miten eläkeläisten oma indeksi tulisi laatia? Pitäisikö indeksiin oman kulutusrakenteen lisäksi ottaa mukaan oma hyödykekori? Tulisiko hinnat kerätä kaupoista, joissa eläkeläiset tavaransa ostavat? Keruuliikkeinä olisivat ennemmin pienet lähiökaupat kuin suuret automarketit. Eräs mahdollisuus olisi sitoa eläkkeet tulevaan yhdenmukaistettuun nettohintaindeksiin. Tässä kuluttajahintaindeksin muunnoksessa arvonlisäveron, hyödykeverojen (mm. alkoholi- ja autoveron) sekä lainakorkojen hintavaikutus kuluttajahintaindeksiin on poistettu. Tulee muistaa, että nettohintaindeksi voi kehittyä myös hitaammin kuin nykyinen kuluttajahintaindeksi.

Kaiken kaikkiaan eläkeläisten omaan kulutukseen perustuva kuluttajahintaindeksi ei välttämättä olisi pitkällä tähtäimellä eläkeläisille välttämättä eduksi. Keskimääräisen indeksin käytössä välillä voittaa ja välillä häviää.

Vuoden 2009 alun korotuksia arvioitaessa näyttää siltä, että alkoholi- ja polttoaineverojen korotuksista eläkeläiset saavat ylimääräisen hyödyn, kun taas ravinnon ja terveydenhoidon näköpiirissä olevat korotukset tulevat kompensoitua taitetussa indeksissä. Autoveron alennus taas pienentää tulevia eläkekorotuksia.

Suurimmaksi ongelmaksi eläkeläisten kannalta jää se, että eläkkeet jäävät jälkeen palkkojen yleisestä korotustahdista ja näin ollen eläkkeelle jäämisen aikainen kulutustaso jäätyy paikoilleen ja työssäkäyvien kulutuksen reaalinen kasvu jää eläkeläisiltä saavuttamatta.

Työeläkeindeksissäkuluttajahintaindeksillä (KHI) on 80 prosentin ja ansiotasoindeksillä (ATI) 20 prosentin paino (=taitettu indeksi). TEL- puoliväli-indeksissäkuluttaja-hintaindeksillä ja ansiotasoindeksillä molemmilla on 50 prosentin paino. Kansaneläkeindeksimääräytyy pelkästään kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti.

• Eläkeindeksit tarkistetaan aina vuoden alussa edellisen vuoden kolmannen neljänneksen (heinä-syyskuun) indeksien vuosimuutoksen mukaisesti.

• Vuoden 2008 alussa yksinäisen henkilön täysimääräinen kansaneläke on 558 euroa ja työeläkettä saavan henkilön kokonaiseläke hieman alle 1 300 euroa kuukaudessa.

• Eläkemaksuprosentti on alle 53-vuotiailla työntekijöillä 4,3 ja sitä vanhemmilla 5,4 prosenttia. Työnantajien työeläkeprosentti on noin 17 prosenttia

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 21.12.2007

Jaa