Avo- vai avioliitto, eroaminen...
Perhemallit periytyvät

  1. Eronneiden lapset harvemmin avioon
  2. Eronneiden lapset eroavat useammin
  3. Perheen koolla on vaikutusta eroamiseen, lasten sukupuolella ei
  4. Näin tutkimus tehtiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Leena Kartovaara on jäänyt eläkkeelle Tilastokeskuksen henkilötilastoyksiköstä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 7/2007

Lapsiperhe hajoaa herkemmin, jos isän ja äidin omat vanhemmat ovat eronneet. Asiasta on nyt saatu tutkittua tietoa, kun erikoistutkija Leena Kartovaara Tilastokeskuksen henkilötilastoyksiköstä yhdisti vuonna 2005 eronneet parit heidän vanhempiensa osoitetietoihin.

Aikuisetkin ihmiset laittavat usein vastuuta vältellessään käytöksensä omien vanhempiensa syyksi. Oman toiminnan sanotaan johtuvan sellaisesta tai tällaisesta kotikasvatuksesta. Nyt löytyi asia, jota kenties kaikki eivät ole osanneetkaan panna vanhempiensa piikkiin - tai mikä vielä parempaa, jopa appivanhempiensa piikkiin - nimittäin oman parisuhteen hajoaminen.

Aloitetaan parisuhteen virallistamisesta. Lähes kaikkihan nykyään asuvat avoliitossa ennen naimisiin menoa. Naimisiin pari menee usein, kun päätetään, että olisi aika lasten tulla, toiset eivät mene silloinkaan. Ensimmäisistä lapsista alle puolet (46 %) syntyi vuonna 2005 vanhemmille, jotka ovat naimisissa, toisista jo 64 ja kolmansista peräti 73 prosenttia.

Eronneiden lapset harvemmin avioon

Monet vanhemmat avioituvat siis lasten syntymän aikoihin. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Ketkä jäävät avoliittoon, vaikka perheessä on jo lapsia? Ne, joiden omien vanhempien parisuhde ei ole toiminut, eniten ne, joilla kummankin puolison vanhemmille on käynyt näin.

Tässä tarkastellaan nuoria lapsiperheitä, jotka ovat tilastojen mukaan ns. ensimmäisellä kierroksella; aviopareja, jotka kummatkin ovat ensimmäisessä avioliitossaan ja avopareja, joiden siviilisääty on naimaton. Kummankin puolison kaikkien lasten tulee olla alle 18-vuotiaita, asua vielä kotona ja olla puolisoiden yhteisiä lapsia. Näin varmistetaan, ettei kummallakaan puolisolla ole aikaisempaa lapsiperhehistoriaa, jotta ilmiötä voitaisiin kartoittaa mahdollisimman selkeässä asetelmassa taustamuuttujien suhteen. Vuonna 2004 tällaisia perheitä oli 274 000, reilusti yli puolet kaikista kahden vanhemman lapsiperheistä.

Sukurasitteen selvittämiseksi mukaan otetaan vain lapsiperheet, joiden kaikki isovanhemmat olivat hengissä ja asuivat Suomessa. Tämän rajauksen jälkeen jää tutkimuspöydälle vielä 116 000 lapsiperhettä. Parisuhteen toimivuuden mittana on yksinkertaisesti se, asuvatko isovanhemmat yhdessä. Siihen aikaan, kun nykyiset lapsiperheiden vanhemmat syntyivät, lapset yleensä syntyivät avioliittoihin; avoliitot yleistyivät vasta 1990-luvulla. Tosin muutama prosentti lapsista syntyi myös silloisin termein ns. au-äideille. Jos nykyisten lapsiperheen äitien tai isien omat vanhemmat asuvat eri osoitteessa, ovat äidit ja isät erittäin todennäköisesti kokeneet omien vanhempiensa avioeron.

Tulokset olivat varsin selviä (Kuvio 1):

  • Jos kummankin puoleiset isovanhemmat asuivat yhdessä, oli vain 18 prosenttia lapsiperheen vanhemmista jäänyt avoliittoon, vaikka perheessä oli jo lapsia. Neljä viidestä parista oli siis mennyt naimisiin.
  • Jos kummankaan puoleiset isovanhemmat eivät asuneet yhdessä, oli avoliittoon jäänyt 33 prosenttia lapsiperheen vanhemmista. Vain kaksi kolmesta parista oli siis avioitunut.
  • Jos yhdessä asui vain toisen puolison vanhemmat oli avoliitossa asuvien osuus 26-28 prosenttia. Sillä ei ollut merkitystä, kumman puoleisista vanhemmista oli kyse.

Kuvio 1. Avoparien osuus kahden vanhemman lapsiperheistä*) isovanhempien yhdessä asumisen mukaan vuonna 2004

*) Mukana ovat: avioparit joista kummatkin ensimmäisessä avioliitossaan sekä avoparit joista kummatkin siviilisäädyltään naimattomia. Muut ehdot: Parilla vain yhteisiä lapsia ja kaikki lapset alle 18-vuotiaita ja vielä kotona. Isän ja äidin puoleiset molemmat isovanhemmat ovat elossa ja asuvat Suomessa. Luvut on vakioitu äidin ikään.

Vanhempien vaikutus siis näkyy jo oman perhemuodon valinnassa. Eronneiden lapset valitsevat useammin avoliiton. Luvut on ikävakioitu lapsiperheen äidin iän mukaan, jolloin iän vaikutus tuloksiin eliminoituu.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.11.2007

Jaa