Suomi suojelee hyvin metsiään

  1. Uusin tieto mahdollistaa maiden välisen vertailun
  2. Käyttöaste ja monimuotoisuus kytkeytyvät toisiinsa
  3. Euroopan metsät ovat ihmisen muuttamia
  4. Lahopuut turvaavat monimuotoisuutta
  5. Suomi on johtava metsien suojelija
  6. Suomessa mittarit käytössä kolmatta kertaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Jari Parviainen toimii Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun yksikön johtajana. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 7/2007

Puheet puupelloistamme on syytä jättää. Juuri julkaistu vertailu kertoo, että metsiemme suojelumäärät ovat Euroopan suurimmat ja suojelun aste tiukin. Suojelupinta-ala on kolminkertaistettu viimeisten 30 vuoden aikana.

Pitkäaikaiset kehityssarjat osoittavat selkeästi, että Suomen metsien tila on kohentunut viimeisten 15 vuoden aikana. Puuston tilavuus on kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana yli 40 prosenttia, vaikka metsien käyttöaste on ollut korkea: vuotuiset hakkuut ovat keskimäärin 65-70 prosenttia puuston vuotuisesta kasvusta.

Samaan aikaan metsien monimuotoisuuden turvaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, mikä on johtanut muutoksiin metsissä ja metsien käsittelyssä. Mittavien suojeluohjelmien ja talousmetsien hoidon uusien menetelmien ansiosta tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on Suomessa hidastunut. Puuston kasvun ja puuvarojen puolesta metsien hakkuita voitaisiin lisätä metsäluonnon monimuotoisuuden vaarantumatta.

Uusin tieto mahdollistaa maiden välisen vertailun

Metsissä tapahtuvia muutoksia ja metsäpolitiikan vaikutuksia arvioidaan kestävän metsätalouden mittareilla (ks. Suomessa mittarit käytössä kolmatta kertaa), joita käytetään koko Euroopan tasolla yhteisesti sovitulla tavalla.

Tuoreimmat tiedot Euroopan metsien tilasta esiteltiin Varsovassa marraskuun alussa 2007 pidetyssä Euroopan metsäministereiden viidennessä konferenssissa. Sitä varten koottiin yleiseurooppalaisten mittareiden perusteella raportti Euroopan metsien tilasta 2007. Raportti sisältää myös Suomen kansalliset tiedot, jotka julkistettiin jo kesällä 2007.

Yleiseurooppalaiset mittarit mahdollistavat myös maiden välisen vertailun. Kattavimmin vertailu voidaan tehdä metsien monimuotoisuustunnusten perusteella.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.11.2007

Jaa