Työvoima ikääntyy

  1. Työllisistä merkittävä osa yli 54-vuotiaita
  2. Eniten työllistävillä toimialoilla eniten ikääntyneitä
  3. Kohti uutta työllisyyden rakennemuutosta 2010-luvulla?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Tossavainen on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2007.

Työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä positiivinen vire. Näköpiirissä on kuitenkin työvoiman ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen. Työvoiman tarve tulee koettelemaan erityisesti kuntasektoria.

Vuoteen 2006 mennessä Suomen työmarkkinat ovat toipuneet 1990-luvun lamasta kohtuullisen hyvin. Lamaa edeltävää työllisyyden tasoa ei ole aivan täysin saavutettu, ja työttömyys on edelleen korkealla tasolla, mutta verrattuna lamavuosiin on työmarkkinoiden yleiskuva tällä hetkellä myönteinen.

Miten käy jatkossa Suomen työmarkkinoilla? Jatkuuko työllisyyden kasvu ja voiko työttömyys vielä alentua? Onko uuden hallituksen ennustama 80 000 - 100 000 työllisen kasvu tavoitteena realistinen? Miten työvoimapulaan tulisi suhtautua? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaaminen edellyttää pohtimista, mihin tavoitteisiin ja tekijöihin voidaan vaikuttaa ja mihin yksinkertaisesti täytyy vain pyrkiä sopeutumaan mahdollisimman hyvin.

Talouskasvua ja työllisyyden kasvua voidaan pyrkiä edistämään talouspoliittisin päätöksin. Avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista eli työmarkkinoiden kohtaantoa voidaan tehostaa muun muassa aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein sekä kehittämällä työvoiman alueellista liikkuvuutta. Asiantuntijoiden tehtävänä on etsiä ja päättäjien tehtävänä toteuttaa työllisyyden kannalta parasta talouspolitiikkaa.

Työmarkkinoilla vahvistuu kuitenkin itsenäinen kehityspiirre, joka on jokseenkin riippumatonta harjoitetusta talouspolitiikasta. Tämä hallitseva ja varmasti etenevä kehitys Suomen työmarkkinoilla on työvoiman ikääntyminen. Se on tekijä, joka on otettava annettuna. Ikääntymisestä ja sen vaikutuksista on puhuttu ja kirjoitettu paljon, mutta koska se alkaa Suomessa aikaisemmin kuin EU-maissa keskimäärin, ansaitsee aihepiiri edelleenkin tarkastelua.

Työllisistä merkittävä osa yli 54-vuotiaita

Yleinen johtopäätös työvoiman ikääntymisestä ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä on, että työvoiman tarjonta alkaa supistua voimakkaasti vuodesta 2010 alkaen. On arvioitu, että vuodesta 2010 alkaen työmarkkinoilta poistuu noin 17 000 henkilöä vuosittain, vaikka maahanmuuttajien määrä kasvaisi 7 500 henkilöllä vuodessa. Kaikkiaan vuosina 2010-2025 työikäinen väestö vähenisi 265 000 henkilöllä (Työministeriö 2007; Valtioneuvoston kanslia 2007).

Nämä ovat voimakkaita arvioita lähiaikoina alkavasta työvoiman tarjonnan supistumisesta, joten merkkejä niistä näkyy jo nyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa (kuvio 1). Parin vuoden kuluttua kiihtyvä eläkkeelle siirtyminen näkyy selvästi työllisten ikärakenteen vanhentumisena vuoteen 2006 mennessä. Vuonna 1990 vielä vajaat 10 prosenttia työllisestä työvoimasta oli yli 54-vuotiaita, mutta vuonna 2006 yli 54-vuotiaiden osuus oli jo yli 17 prosenttia työllisistä. Ne henkilöt niin kutsutuista suurista ikäluokista, jotka laman aikana säilyttivät työpaikkansa, muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan koko työllisyydestä, ja ovat nyt poistumassa työmarkkinoilta eläkkeelle.1

Kuvio 1. Työlliset ikäryhmittäin vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2006.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Viime aikoina työllisyys on kehittynyt myönteisesti (ks. Petri Jäsken artikkeli tässä lehdessä). Työllisyyden kokonaiskasvusta on yli 54-vuotiaiden merkitys kuitenkin suuri (kuvio 2). Kun työllisyys kasvoi maassamme yhteensä 43 000 henkilöllä, kasvoi yli 54-vuotiaiden työllisyys 28 000 henkilöllä. Vuonna 2006 noin kaksi kolmasosaa työllisyyden kokonaiskasvusta selittyy yli 54-vuotiaiden työllisyyden kasvulla.

Kuvio 2. Väestön ja työllisyyden muutos ikäryhmittäin vuosina 2005-2006.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Vahva talouskasvu ylläpitää työllisyyden kasvua lisäämällä uusia avoimia työpaikkoja. Ripeästä talouskasvusta kertoo erityisesti se, että nuorten 15-24-vuotiaiden työllisyys on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Lisäksi tässä nuorten ikäryhmässä työllisyyden kasvu ylittää väestön kasvun.

Sen sijaan parhaassa työiässä olevien 25-54-vuotiaiden työllisyys ei vuonna 2006 kasvanut juuri lainkaan, vaikka se määrällisesti edustaa suurinta työllisten ryhmää. Ehkä juuri 25-54-vuotiaiden kohdalla koetaan eniten uusien työpaikkojen syntymistä, mutta myös työpaikkojen häviämistä. Vuositasolla työllisyyden kasvu voi siten jäädä vaatimattomaksi2. Ikääntymisestä kertoo puolestaan se, että 25-54-vuotiaan väestön määrä on kääntynyt laskuun. Tästä ikäryhmästä yhä useampi siirtyy vuosittain yli 54-vuotiaiden ikäryhmään.

Jos kohta työmarkkinoiden "luovaa tuhoa" tapahtuisikin eniten nuorien ja parhaassa työiässä olevien ikäryhmissä, tämä ajatus istuu huonommin yli 54-vuotiaiden ikäryhmään. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi 60-vuotias työttömäksi jäätyään ainakaan kovin helposti löytäisi uuden työpaikan uudelta toimialalta. Pikemminkin yli 54-vuotiaiden hyvä työllisyyskehitys selittyy työssä olevien ja työpaikkansa säilyttäneiden henkilöiden ikääntymisellä.

Työmarkkinoiden toiminta ainakin näyttää kovin erilaiselta 15-24- ja 55-74-vuotiaiden ikäryhmissä (kuvio 3). Ikäryhmittäinen työllisyysaste kertoo sen, kuinka moni ikäryhmästä on töissä tiettynä ajankohtana. Pitkän aikavälin kehitys ja suhdannekäänteet ovat puolestaan parhaiten havaittavissa työllisyysasteen trendistä. Kesätöistä johtuen vaihtelee 15-24-vuotiaiden työllisyys tietenkin voimakkaasti eri vuodenaikoina. Myös suhdanteet vaikuttavat nuorten työllisyyteen. Vuoteen 2003 ajoittunut taantuma vähensi nuorten työllisyyttä. Tämän jälkeen elpynyt taloudellinen toimeliaisuus nosti nuorten työllisyysastetta 43 prosentin tuntumaan vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä.

Kuvio 3. 15-24- ja 55-74-vuotiaiden työllisyysaste ja niiden trendit 2000-2007 (kesäkuu), prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Sitä vastoin 55-74-vuotiaiden työllisyyden kasvuun ei suhdanteilla ja vuodenajoilla näytä olleen mitään vaikutusta. Ikääntymisestä kertoo yli 54-vuotiaiden työllisyysasteen tasainen kasvu 2000-luvulla. Tässä ikäryhmässä työllisyysaste oli noin 37 prosenttia kesäkuussa 2007. Suomen työmarkkinoilla eletään poikkeuksellisia aikoja: 55-74-vuotiaiden työllisyysaste lähestyy jo samaa tasoa kuin 15-24-vuotiaiden työllisyysaste.

Kuvioiden 2 ja 3 perussanoma on selvä. Viime aikojen hyvä työllisyyden kokonaiskehitys on pitänyt sisällään yleisestä talouskehityksestä riippumattoman ja itsenäisesti kehittyvän elementin - työpaikkansa säilyttäneiden määrän kasvun yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä. Voidaan odottaa, että 2010-luvulla työllisyyden kokonaiskehitys sisältää saman elementin, mutta sillä kertaa vähenevänä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.10.2007

Jaa