Teollisuuden toimialakatsaus II/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479

Sähköposti:palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2007 toisella neljänneksellä edelleen hyvä. Teollisuusyritysten sekä kotimaan että vientiliikevaihto kasvoivat koko alkuvuoden, joskin kasvuvauhti hieman hidastui toisella neljänneksellä. Myös vientihinnat olivat edelleen korkealla tasolla. Suomen talous oli hyvässä kunnossa. Teollisuuden työllisyyskin kehittyi myönteisesti varsinkin vuoden toisella neljänneksellä. Niin ikään tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste lähenee vuoden 2000 huipputasoa.

EK:n suhdannebarometrin mukaan suhdannehuippu jatkunee vielä loppuvuoden. Tosin monilla aloilla on näköpiirisissä työvoimapula ja myös kapasiteettipula rajoittaa tuotantoa. Lisäksi USA:sta on loppukesällä ja alkusyksystä kantautunut huonoja talousuutisia.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin antama suhdannekuva ei ole ollut yhtä positiivinen kuin esimerkiksi liikevaihdon. Teollisuustuotanto on alkuvuonna polkenut paikallaan. Tämä johtuu mm. siitä, että kemianteollisuuden tuotanto on alkuvuonna laskenut. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto on ollut viime vuoden tasolla eikä metalliteollisuudenkaan tuotanto ole juuri kasvanut. Fokuksessa vertaillaan Euroopan unionin tilastoviraston (Eurostatin) tekemän tiedustelun perusteella teollisuustuotannon laskentamenetelmiä Suomessa ja monissa Euroopan maissa.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti EU-maita hitaampi

Suomessa teollisuustuotannon kasvuvauhti on ollut alkuvuonna hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Teollisuustuotannon kasvuvauhti on kuitenkin alkuvuonna hidastunut myös useissa muissa EU-maissa. Iso-Britanniassa teollisuustuotannon kasvuvauhti on jo usean vuoden polkenut paikallaan. Sen sijaan Saksassa ja Ruotsissa teollisuustuotannon nopea kasvu jatkui myös alkuvuonna.

Suomen teollisuustuotannon kasvun hidastuminen selittyy osin kemianteollisuuden tuotannon laskulla. Kemianteollisuuden tuotanto on vähentynyt alkuvuonna eikä metalliteollisuuden hienoinen kasvu ole nostanut koko teollisuutta kasvu-uralle. Myös puu- ja paperiteollisuuden tuotannon kasvu jäi alkuvuonna vaatimattomaksi.

Yhdysvalloista on kantautunut loppukesällä ja alkusyksystä huonoja talousuutisia. Yhdysvalloissa avoimien työpaikkojen määrä oli ennakoitua vähäisempää. Yhdysvaltojen talouteen iski myös asuntosektoria koskeva ns. subprime-luottojen aiheuttama ongelma. Yhdysvaltojen keskuspankki laskikin syyskuussa keskeistä ohjauskorkoaan. Toimenpiteellä pyritään estämään talouden laskusuhdanne.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Monien raaka-aineiden hinnat yhä nousussa

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuoden 2007 toisella neljänneksellä vajaat 4 prosenttia. Tuottajahintojen nousuvauhti hidastui alkuvuodesta. Ensimmäisellä neljänneksellä nousuvauhti oli runsaat 4 prosenttia. Kuitenkin tuottajahintojen nousuvauhti on 2000-luvun alkuun verrattuna korkealla tasolla. Vientihintojen nousuvauhti kiihtyi tämän vuoden toisella neljänneksellä.

Perusmetallien viime vuoden alusta alkanut hintojen nousu jatkui edelleen. Tuottajahinnat nousivat metallien jalostuksessa runsaat 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuottajahintojen nousua hillitsi öljytuotteiden hintojen lasku. Öljytuotteiden hinnat laskivat edelleen vuoden toisella neljänneksellä, vaikkakin lasku oli huomattavasti hitaampaa kuin vuoden alussa. Loppukesällä ja alkusyksystä öljytuotteiden hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä runsaat 6 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 8 prosenttia. Erityisen voimakasta liikevaihdon kasvu oli metallien jalostuksessa. Toimialalla liikevaihdon kasvua selittää pitkälti vientihintojen kasvu. Kemianteollisuuden liikevaihdon kasvuvauhti hidastui prosenttiin vuoden toisella neljänneksellä. Alkuvuonna kemianteollisuuden liikevaihto kasvoi vielä runsaat 2 prosenttia.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kasvua toivat kaikkien kokoluokkien yritykset

Koko teollisuuden liikevaihtoon eniten kasvua toivat suuret vähintään 250 hengen yritykset, mutta myös pienet ja keskisuuret yritykset toivat kasvua. Vuoden toisella neljänneksellä kasvu jatkui tasaisena, runsaana 6 prosenttina, liikevaihdon eri osa-alueilla.

Kemianteollisuudessa kasvua toivat alle 250 henkeä työllistävät yritykset sitä vastoin vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten vaikutus oli päinvastainen. Metalliteollisuudessa suurin kasvuvaikutus tuli vähintään 250 henkeä työllistävistä yrityksistä.

Kaikkiaan 58 prosenttia yrityksistä lisäsi liikevaihtoaan toisella vuosi neljänneksellä. Lisäksi 41 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus oli sama kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Sen sijaan yli 15 prosenttia kasvaneiden osuus väheni ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä kasvanut

Teollisuuden työllisyys kasvoi toisella vuosineljänneksellä vuoden takaisesta. Työllisyys parani erityisesti metalliteollisuuden ja kaivos- ja kaivannaistoiminnan yrityksissä. Sen sijaan metsäteollisuudessa työllisyys heikkeni kuten myös ensimmäisellä neljänneksellä.

Palkkasumman kasvu jatkui alkuvuonna. Teollisuuden palkkasumma on kasvanut alkuvuonna vajaat 4 prosenttia vuoden takaisesta. Keskimääräistä nopeampaa palkkasumman kasvu on ollut metalliteollisuudessa. Puu- ja paperiteollisuudessa palkkasumma oli vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoden tasolla.

Vaikka teollisuustuotanto on volyymi-indeksin mukaan polkenut alkuvuonna paikallaan, niin tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on noussut vuoden takaisesta ja se on ollut koko alkuvuoden korkealla tasolla. Tilastokeskuksen mittaama kapasiteetin käyttöaste oli vuonna 2000, jolloin teollisuustuotanto kasvoi ennätykselliset lähes 12 prosenttia, prosenttiyksikön korkeampi kuin alkuvuonna mitattu.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät edelleen suotuisat

Teollisuuden niin kuin koko Suomen talouden suhdannekuva on edelleen poikkeuksellisen suotuisa. Kesällä useat tutkimuslaitokset nostivat koko vuoden kasvuennusteita. EK:n suhdannebarometrin mukaan vahva suhdannetilanne ilmenee pahenevana työvoima- ja kapasiteettipulana.

Teollisuusyritysten liikevaihto ja myyntihinnat olivat edelleen kasvussa. EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten uudet tilaukset ovat yhtä korkealla tasolla kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Myös EU-alueen suhdannenäkymiä pidetään suotuisina. Epävarmuutta tulevaisuuteen on loppukesällä tuonut Yhdysvaltojen kehitys. Mikäli kuluttajat USA:ssa vähentävät kulutustaan on sillä vaikutuksia myös Euroopan taloudelliseen tilanteeseen. Myös euron vahvistuminen voi tuoda talouteen ongelmia.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Seuraava vuoden 2007 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2008.

Sivun alkuun

Fokus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentamenetelmien kansainvälinen vertailu

Yleistä

Teksti pohjautuu Euroopan unionin loppuvuodesta 2004 ja alkuvuodesta 2005 tekemään kyselyyn teollisuustuotannon volyymi-indeksin laadintamenetelmistä. Siihen osallistui 25 maata ja se perustui maiden tilastoviranomaisille lähetettyyn kyselyyn. Yhteenveto tehtiin Euroopan unionin tilastoviraston (Eurostatin) toimesta.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu Euroopan unionin lyhyen aikavälin tilastoasetukseen. Teollisuudella tarkoitetaan toimialoja, jotka kuuluvat kaivos- ja kaivannaistoimintaan, tehdasteollisuuteen ja energiahuoltoon.

Asetuksessa määritellään varsin tarkalla tasolla, mitä eri maiden tilastojen, tässä tapauksessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin, tulee kuvata. Maiden koko vaikuttaa, millä toimialaluokituksen tasolla tietoja pitää toimittaa. Asetuksessa on lisäksi tarkat määritykset aikatauluista, jonka mukaisesti teollisuustuotannon volyymi-indeksi tulee toimittaa Eurostatiin.

Tarkoilla määrityksillä ja aikatauluilla on mahdollista saada Euroopan tasoista vertailukelpoista ja ajantasaista suhdannetietoa. Tietoa tarvitsee mm. Euroopan keskuspankki, joka vastaa euroalueen rahapolitiikasta.

Otanta

Kaikki tutkimuksessa olleet maat tuottivat kuukausittaista teollisuustuotannon volyymi-indeksiä. Valtaosassa maista kuukausitiedot perustuivat eri tyyppisiin otantatutkimuksiin. Tanskassa, Kyproksella, Unkarissa, Iso-Britanniassa ja Suomessa otantatutkimuksen lisäksi käytettiin hallinnollisia aineistoja.

Monissa maissa otannan alarajana oli 20 hengen yritykset. 13 maassa tarkasteluyksikkönä oli yritys. Suomessa ja 11 muussa maassa tarkasteluyksikkönä oli toimipaikka. Kansallisesti määritellyn populaation ja kuukausittaisen teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksen kattavuus vaihteli Slovenian 100 prosentista Sveitsin 40 prosenttiin. Suomessa peittävyys on 65 prosenttia populaatiosta (runsaat 5000 toimipaikkaa).

Tutkimukseen osallistuneista maista 11 on käytössä 'aito' otanta, jossa on esimerkiksi kokonaiskysely kaikista yli 100 hengen yrityksistä ja otos alle 100 hengen yrityksistä. Tutkimukseen osallistuneesta maasta seitsemässä on käytössä kokonaistutkimus. Suomessa ja kuudessa muussa maassa on käytössä ns. katkaistu otanta.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedusteluun valitaan toimialojensa suurimpia toimipaikkoja. Suomessa peittävyys vaihtelee toimialaluokituksen 2-numerotasolla alle 40 prosentista lähes 95 prosenttiin. Suomessa ongelmana on, että pienet ja keskisuuret toimipaikat ovat joko kokonaan tai osittain tiedustelun ulkopuolella. Useissa maissa, kuten myös Suomessa, otosta päivitetään vuosittain. Lopettaneiden tilalle valitaan uusia toimipaikkoja tai yrityksiä ja tarkistetaan toimiala.

Maittainen otoskoko vaihteli Saksan 14 700 yksiköstä Luxemburgin 200 yksikköön. Suomessa, Tanskassa, Virossa ja Norjassa otoskoko on noin 1000 yksikköä.

Taulu 1. Teollisuustuotannon toimialoittainen peittävyys ja jalostusarvo-osuudet Suomessa vuonna 2005

 

 

Laskentamenetelmistä

Kyselyyn vastanneista maista Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa ja Unkarissa käytetään menetelmänä kokonaistuotannon deflatoituja arvotietoja. Sloveniassa, Romaniassa ja Sveitsissä menetelmä pohjautuu tuotannon määrätietoihin. Muissa maissa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa on käytössä useampia menetelmiä.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käytetään pääasiassa tuotannon määrätietoja. Samantyyppistä menetelmää käyttää 10 muuta eurooppalaista tilastovirastoa. Menetelmän hyvänä puolena on, että se on helposti ja nopeasti saatavissa ja lisäksi sen tulkinta on useimmiten ongelmatonta. Huonona puolena on, että määrätietoja käytettäessä laadunmuutokset jäävät huomioimatta. Lisäksi teolliset palvelut, joiden osuus on kasvussa, jäävät kokonaan tai osittain pois.

Pääasiallisena menetelmänään kokonaistuotannon tai myydyn tuotannon deflatoituja arvotietoja käyttää 13 maata. Menetelmän hyvänä puolena on, että deflatoidut arvotiedot sisältävät osittain laadunmuutokset. Ongelmana voi olla riittävän yksityiskohtaisen hintaindeksin sekä riittävän laadukkaan arvotiedon saaminen. Lisäksi kokonaistuotannon arvon sisältö voi muuttua ajan kuluessa. Tilastoviranomaiset eivät välttämättä tiedä, paljonko on palveluiden osuus kokonaistuotannon arvosta. Tällöin voidaan käyttää tavaratuotannon hintaindeksejä, vaikka pitäisi käyttää myös palveluiden hintaindeksejä.

Taulu 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käytetyt menetelmät

Suositeltavina menetelminä pidetään menetelmiä 1 ja 2 eli deflatoituja arvotietoja. Suomessakin siirrytään, vuoden 2009 alkuun mennessä, käyttämään pääasiallisena menetelmänä arvotietoja, jotka deflatoidaan vastaavilla tuottajahintaindekseillä.

Noin puolessa kyselyyn vastanneista maista ei oteta huomioon laadunmuutoksia. Suomessa laadunmuutokset ja pienten ja keskisuurten toimipaikkojen vaikutukset otetaan pääosin huomioon vuosittain laskettavalla ns. kokonaisaineistoon (runsaat 5000 toimipaikkaa) perustuvalla volyymi-indeksillä. Se otetaan käyttöön noin vuoden viipeellä. Vuoden 2008 alussa on käytössä vuoden 2006 lopulliset indeksit, jotka on laskettu käyttäen ns. kokonaisaineistoa.

Vastaamattomat ja niiden käsittely tilastossa

Vastaamattomien osuus vaihteli Belgian 27,9 prosentista Suomen 0,6 prosenttiin. Lisäksi kolme maata ilmoitti, että vastaamattomia ei ole. Ruotsissa vastaamattomien osuus oli 12,6 prosenttia. Suomen alhainen katoprosentti selittyy hyvillä tiedonantajasuhteilla ja tilastossa tehdyllä pitkäjänteisellä työllä. Suomessa valtaosa, tiedonantajista 80 prosenttia, toimittaa tietonsa sähköisen tiedonkeruusovelluksen välityksellä. Vastaamattomille lähetetään välittömästi muistutus ja viimeisenä keinona toimipaikalle tai yritykselle soitetaan. Maissa, joissa vastaamattomien osuus on suuri, joudutaan käyttämään erilaisia imputointimenetelmiä, esimerkiksi edellisen kuukauden tietoja tai edellisen vuoden tietoja.

Vastaamattomien osuus vaihtelee kuukausittain. Useissa maissa, myös Suomessa, tammikuussa ja heinä-elokuussa on eniten vastaamattomia. Syynä on vuoden vaihteeseen osuvat tilinpäätös- yms. kiireet. Lomakaudet lisäävät myös vastaamattomien osuutta. Kadon pienentäminen on tärkeä, koska se yksi keskeinen revisioita aiheuttava tekijä.

Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi on myös yksi Euroopan nopeimmista. Se julkaistaan aina tilastokuukautta seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä.

Aineiston käsittely ja laskenta

Useissa maissa on käytössä erilaisia aineiston manuaalisia ja automaattisia tarkistuksia. Toimialojen suurimpia muutosten aiheuttajia pyritään jäljittämään. Suomessa on käytössä sekä paperilomakkeella että sähköisellä lomakkeella muutossyykysely. Jos toimipaikan tuotanto poikkeaa normaalista niin toimipaikalta tiedustellaan muutoksen syitä. Tämä on tärkeänä taustatietona, kun tilastoja tuotetaan. Aineistoon tehdään myös manuaalisia tarkistuksia, esimerkiksi soitetaan toimipaikkaan ja varmistetaan tiedon oikeellisuus. Aineistossa olevat mahdolliset virheet korjataan heti kun ne havaitaan. Vastaavan tyyppinen tarkistusmenettely on käytössä useissa muissakin maissa.

Suomessa samaan toimialaan kuuluvat yritys- tai toimipaikkatason tiedot painotetaan yhteen tuotannon bruttoarvotietoja käyttäen. Tarkimman toimialatason tiedot painotetaan edelleen karkeammille toimialatasoille käyttäen toimialoittaisia jalostusarvo-osuuksia. Suomessa on käytössä ns. ketjuindeksiperiaate. Toimialoittaisia ja toimipaikoittaisia painoja uusitaan vuosittain. Vuoden 2007 laskennassa on käytössä vuoden 2005 jalostusarvopainot (ks. taulu 1).

Valtaosa kyselyyn vastanneista maista käyttää jalostusarvopainoja. Suurin osa maista käyttää ns. perusvuosipainoista indeksiä, jolloin painoja vaihdetaan viiden vuoden välein. Indeksejä laskettaessa maat käyttävät, paria poikkeusta lukuun ottamatta, Laspeyres -tyyppistä indeksiä. Ketjuindeksi on käytössä Suomen lisäksi kahdeksassa muussa kyselyyn osallistuneesta maasta. Tiedonantajilta saaduista tiedoista lasketaan toimialoittaiset ns. alkuperäiset indeksipisteluvut ja muutosprosentit. Näiden tietojen pohjalta lasketaan työpäiväkorjatut, kausitasoitetut ja trendisarjat.

Eurostatissa jatketaan työtä tilastojen yhtenäisyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi. Vuoden 2009 alussa otetaan myös teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa käyttöön uusi toimialaluokitus ja samoin vaihdetaan perusvuosi. Lisäksi tilastojen julkistamista on pyritty nopeuttamaan. Suomi on nopeuttamisessa ollut EU:n edelläkävijämaita.

Lähde: Principal European Economic Indicators (PEEIs) in focus, A summary for the industrial production index

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007 4-6/2007
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 7,6 2,3 -0,8
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,2 -3,6
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 2,7 7,8
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 -4,2 0,1
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 -3,5 3,5
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007 4-6/2007
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 8,8 0,6 0,5
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 5,1 5,1
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 14,3 12,9
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 14,9 10,9
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 3,9 5,7
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007 4-6/2007
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 3,9 -2,0 -5,9
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 -0,2 1,7
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 2,1 1,4
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 7,0 3,6
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 6,5 2,9
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007 4-6/2007
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 10,9 0,5 0,8
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 3,7 4,5
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 7,0 5,2
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 5,4 2,7
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 1,6 0,0
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007 4-6/2007
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 7,8 0,8 -0,4
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 4,4 3,8
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 8,4 6,6
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 11,2 7,8
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 8,4 6,9
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 8,1 6,3
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 3,4 3,8
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 -0,2 1,5
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,2 3,1
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 3,9 4,0

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.9.2007