Kaikkea ei kannata kehittää itse

  1. Tuottavuutta avoimesta innovaatiotoiminnasta?
  2. Vahvat immateriaalioikeudet - kannustin vai hidaste?
  3. Yritysten aineeton varallisuus kasvussa
  4. Ulkoistaminen tuo tehokkuutta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Heli Koski toimii tutkimuspäällikkönä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAssa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 6/2007.

Avoimessa innovaatiotoiminnassa tieto virtaa yritysten välillä. Tieto ei kuitenkaan "läiky" automaattisesti, vaan sen hankkiminen ja hyödyntäminen vaatii yritykseltä inhimillistä pääomaa ja osaamista. Vahvat immateriaalioikeudet saattavat kannustaa yrityksiä innovaatiotoimintaan, mutta toisaalta estää uusien keksintöjen käyttöönottoa.

Avoin innovaatio on viime vuosina ollut varsin trendikäs käsite keskusteltaessa innovaatioprosessien tehostamisesta. Henry Chesbourgh lanseerasi termin vuonna 2003 julkaistussa bestselleriksi nousseessa teoksessaan "Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology". Avoimella innovaatiolla tarkoitetaan sitä, että yritykset tunnistavat, hyödyntävät ja integroivat eri tahoilta, esimerkiksi asiakkailtaan, kilpailijoiltaan, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta tai muiden alojen yrityksiltä, saamiaan ideoita, tietoa ja innovaatioita omassa t&k-toiminnassaan. Samalla yritykset antavat tai myyvät myös omaa aineetonta omaisuuttaan muiden talouden toimijoiden käyttöön. Yrityksen innovaatiotietoa ja yleisemmin koko liiketoiminnan kannalta relevanttia tietoa virtaa siis yli yrityksen rajojen molempiin suuntiin. Tavoitteena on kaupallistaa sekä omia että muiden kehittämiä innovaatioita.

Avoin innovaatiotoiminta ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Lukuisissa jo 1960- ja 1970-luvuilla julkaistuissa tutkimuksissa todettiin keskeisten innovaatioiden syntyvän usein niitä hyödyntävien toimialojen ulkopuolella. Avoin innovaatio on kuitenkin monilla toimialoilla entistä merkittävämpi ja laajemmin hyödynnetty toimintamalli, jonka avulla pyritään tehostamaan innovaatiotoimintaa ja parantamaan sen tuottavuutta.

Kuvio 1. Innovaatiotoiminnan tietolähteet vuosina 2002-2004

Lähde: Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus 2004

Tuottavuutta avoimesta innovaatiotoiminnasta?

Kasvavat tutkimus- ja kehitysmenot sekä uusien teknologioiden lyhentynyt elinkaari tekevät t&k-investoijien toimintaympäristöstä aiempaa haasteellisemman. Lisää tehokkuutta on löydettävä myös innovaatioprosessiin, jotta t&k-toiminnalle saataisiin sen kulut kattava tuotto. Esimerkiksi menestyksekkään lääkkeen tutkimus- ja kehitysmenot saattavat olla jopa yli 800 USD:ia. Jos tietyn tiedon hankkiminen yrityksen ulkopuolelta ja käyttäminen panoksena yrityksen toiminnassa kuluttaa vähemmän sen resursseja kuin saman tiedon tai teknologian tuottaminen itse, tehostaa avoin innovaatiotoiminta yrityksen toimintaa ja kasvattaa sen tuottavuutta. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta tehottomuus vähenee, kun turhia investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan jo tuotetun tiedon tai innovaation kehittämiseksi vältetään.

Kuvio 2. Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bkt:sta vuosina 1991-2006

Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2007/1

Tieto ei kuitenkaan automaattisesti 'läiky' yrityksestä tai alueelta toiselle. Ulkopuolisen tiedon hyödyntämisestä voidaan luonnollisesti saada tuottavuushyötyjä vain aktiivisesti etsimällä ja käyttämällä muualla tuotettua tietoa. Yrityksen innovaatiotoimintaa edistävän ulkopuolisen tiedon hyödynnettävyys vaihtelee suuresti sekä yrityksittäin että toimialoittain. Avoin innovaatiotoimintamalli ei sovellu kaikille aloille. Esimerkiksi sähkön tuotanto ydinvoimalla tukeutuu pääasiassa sisäisiin innovaatioihin, kun taas esimerkiksi bioteknologian tutkimustoiminta on vilkasta sekä yliopistoissa että toimialan yrityksissä.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvien open source software -ohjelmistojen kehittäminen on ehkä tunnetuin ja laajimmalle levinnyt avoin innovaatiomalli. Näiden ohjelmistojen lähdekoodi on ilmainen - kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja uudelleen jaettavissa internetin kautta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitys ei perustu pelkästään harrastajaohjelmoijien toimintaan, vaan myös monet suuret yritykset tukevat kehitystyötä. IBM luovutti vuoden 2005 tammikuussa 500 omistamaansa patentoitua innovaatiota yleiseen käyttöön sillä ehdolla, että kyseisiä patenttitietoja saa käyttää vain avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tuotantoon.

Muualla tuotettujen innovaatioiden hyödynnettävyys yrityksen sisällä riippuu keskeisesti kahdesta seikasta: tiedon saatavuudesta ja yrityksen kyvystä hyödyntää sen ulkopuolella tuotettua tietoa. Tilastokeskuksen tekemän kyselytutkimuksen aineistosta selviää, että suomalaisille yrityksille ainakin vielä muutama vuosi sitten omalla yrityksellä tai konsernilla ja asiakkailla oli suurin merkitys innovaatiotoiminnan tiedonlähteenä. Vain harvat yritykset pitivät muiden tietolähteiden merkitystä suurena.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.9.2007

Jaa