Maaseudulla yritystoimintaa koneurakoinnista energiantuotantoon

  1. Maaseudun pienyrityksistä lähes 60 prosenttia palvelualoilla
  2. Maaseudun yritykset jakautuvat tasaisesti
  3. Yrittäjyydellä maakunnissa erilainen painoarvo
  4. Perustuotantotilat vähenevät
  5. Passiivisia tiloja lähes 80 000
  6. Tilat monialaistuvat
  7. Monialaisuus yleisintä Uudellamaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla
  8. Tilojen muu yritystoiminta pääosin pienimuotoista
  9. Maaseutuyrittäjyyden tulevaisuuteen uskotaan
  10. Rakennemuutos vielä kesken
  11. Yhteishankkeella muutos hallintaan
  12. Esimerkki nousevasta yrittäjyydestä:
    Monipuolinen hevosala pitää maaseutua elävänä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Maaseudun yritykset jakautuvat tasaisesti

Päinvastoin kuin koko yritystoiminnassa, joka keskittyy Uudellemaalle, ovat maaseudun yritykset jakaantuneet melko tasaisesti maan eri osiin. Pieniä määrällisiä keskittymiä on havaittavissa Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Alueelliset erot ovat kuitenkin lisääntymään päin, jos tarkastellaan kehitystä vuosina 2000-04 (taulukko 2).

Taulukko 2. Maaseutuyritykset maakunnittain vuonna 2004 ja niiden määrän muutos 2000-04

  Yrityksiä Määrän muutos
2000-04, %		 Henkilöstö Liikevaihto,
milj. euroa
Etelä-Pohjanmaa 5 961 2,6 9 681 1 309
Varsinais-Suomi 5 947 7,8 8 840 1 068
Pirkanmaa 5 603 7,2 8 565 1 036
Pohjois-Pohjanmaa 5 327 7,5 9 580 1 267
Lappi 4 655 15,9 7 688 1 018
Uusimaa 4 542 8,7 7 001 790
Pohjanmaa 4 463 0,2 7 099 1 108
Pohjois-Savo 4 211 9,7 7 118 780
Keski-Suomi 4 109 7,0 6 265 713
Etelä-Savo 3 960 2,7 6 394 700
Pohjois-Karjala 3 822 13,5 6 135 711
Satakunta 3 667 4,4 5 756 828
Kanta-Häme 2 381 12,4 4 052 505
Itä-Uusimaa 2 044 43,2 3 185 369
Päijät-Häme 1 792 4,5 2 925 317
Etelä-Karjala 1 650 2,4 2 894 296
Keski-Pohjanmaa 1 649 -0,3 2 784 389
Kymenlaakso 1 600 17,6 2 639 289
Kainuu 1 446 -0,8 2 786 303
Ahvenanmaa 811 13,6 1 029 137
Yhteensä 69 640 7,8 112 865 13 933
MTT:n pienyritysrekisteri

Yritysten määrän ja niiden henkilöstön ja liikevaihdon kasvu on ollut selvästi reippainta Itä-Uudellamaalla, mihin vaikuttaa pääkaupunkiseudun läheisyys. Kasvualueita ovat myös Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Lappi sekä työllisyydellä ja liikevaihdolla mitaten myös Pohjois-Pohjanmaa. Ilman tarkempia tutkimuksia alueellisia kasvun syitä on vaikea perustella.

Lapissa vaikuttaa luonnollisesti koti- ja ulkomaisen matkailun lisääntyminen kaikkina vuodeaikoina. Kanta-Hämeen luonnonkaunis maaseutu sijaitsee sitä vastoin Etelä-Suomen suurten asutuskeskusten välisessä kolmiossa. Heikohkon kehityksen alueita ovat pienet Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, joissa maaseutuyritysten määrä on hieman vähentynyt 2000-luvulla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.8.2007