Muotoilupalvelujen verkostokylä sijaitsee Etelä-Helsingissä

  1. Miksi muotoilun talous keskittyy Etelä-Helsinkiin?
  2. Arkkitehdit haluavat työskennellä keskustassa
  3. Ruoholahden mainostoiminta kasvaa nopeimmin
  4. Taustalla kyläyhteisön kaipuu?
  5. Muotoilutoiminta eroaa arkkitehti- ja mainosalasta
  6. Luova ilmapiiri ja läheiset yhteydet tärkeitä verkostokylässä
  7. Modernin muotoilun talouden kylä lisää luottamusta ja kilpailua

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Muotoilutoiminta eroaa arkkitehti- ja mainosalasta

Taideteollisen muotoilun toiminnasta vain puolet on sijoittunut Pitkäsillasta etelään. Se on selvästi tasaisemmin hajautunut Helsingin sisällä kuin mainosala ja arkkitehtuuri. Ainoat alueet, jotka ovat viime vuosina kasvaneet keskimääräistä nopeammin, ovat Ruoholahti ja Eira (taulukko 3). Ala- ja yläkaupungin yhdistämällä päästään samaan suhteelliseen osuuteen toimipaikkojen määrässä kuin mainosalalla ja arkkitehtipalveluissa (taulukko 4). Ylä-kaupungilla merkittävä vaikutus on Kallion kaupunginosalla.

Taulukko 3. Taideteolliset muotoilupalvelut Helsingissä vuonna 2005 ja liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005, %-osuudet

  toimipaikat henkilöstö liikevaihto liikevaihdon muutos
vuosina 2001-2005
Keskusta 6,9 6,1 8,0 -23,5
Punavuori 6,0 5,1 4,1 -2,8
Kaartinkaupunki 3,7 4,6 4,0 -30,3
Kaivopuisto 2,5 3,4 2,7 -51,1
Eira 7,2 9,4 8,3 61,9
Katajanokka 1,7 3,6 2,5 33,6
Kruununhaka 6,5 4,1 3,5 -45,8
Ruoholahti 7,9 9,0 7,4 54,6
Lauttasaari 4,0 2,7 3,0 -41,7
Töölö 4,2 2,5 1,7 67,7
Etelä-Helsinki 50,6 50,6 45,2 -31,0
Helsinki 100 100 100 11,9

Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys

Taulukko 4. Yläkaupungin alueiden %-osuudet Helsingin taideteollisista muotoilupalveluista vuonna 2005

  toimipaikat henkilöstö liikevaihto
Sörnäinen 5,5 2,8 2,3
Etu-Vallila 3,5 5,2 3,8
Itä-Pasila 1,2 1,4 1,0
Kallio, Hakaniemi 5,2 4,1 3,1
Vallila, Hermanni 3,0 1,1 0,8
Toukola, Vanha kaupunki 2,7 4,0 5,4
Hermannin teollisuusalue 1,7 3,9 3,7
Yläkaupunki 22,8 22,4 20,0

Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys

Taideteollisen muotoilupalvelujen sijoittumisen taustalla vaikuttaa toimialan heterogeenisuus. Siihen sisältyy sekä teollista, vaate- että taidemuotoilua. Myös sisustusarkkitehtuuritoimistot sijoittuvat nykyisellään taideteollisiin muotoilupalveluihin. Onhan ihan eri asia sijainnin kannalta tehdä teollista muotoilua kuin vaatesuunnittelua. Näiden alojen kesken ei välttämättä ole niin suurta toiminnallista tai epävirallista kyläyhteisön tarvetta. Tällainen tarve on enemmänkin yksittäisten muotoilulinjojen sisällä.

Taideteollisten muotoilutoimistojen sijoittumisessa näkyy osin myös Taideteollisen korkeakoulun sijainnin vaikutus. Asiakkaat ovat täysin muita kuin arkkitehtipalveluissa ja mainosalalla. Kyse voi olla myös alan henkisestä ilmapiiristä. Taideteollisen muotoilun alalla halutaan mahdollisesti olla ennakkoluulottomampia, eikä sijaintipaikan muodikkuus ole ratkaiseva tekijä. Siihen vaikuttaa myös ns. heikkojen signaalien tulkinta kehityksen suunnasta. Taideteollisen muotoilun kehitys voi olla menossa enemmän hajautuneemman sijoittumisen suuntaan kuin arkkitehtuurissa ja mainosalalla. Toinen vaihtoehto on, että alalla kaikki eivät yksinkertaisesti halua tai pysty maksamaan niin paljon pelkästä "oikeasta osoitteesta".

Jos vertaa muotoilualojen ja toisaalta rakennussuunnittelualan henkilöstön sijoittumista toisiinsa, huomaa kiinnostavan piirteen: Mainos- ja muotoilualan henkilöstön sijainti korreloi selvästi Etelä-Helsingissä arkkitehtien kanssa, mutta rakennussuunnittelun toiminnot sijaitsevat aivan muualla (taulukko 5). Arkkitehdit selvästikin haluavat olla lähellä muita muotoilijoita, eivät insinöörejä. Tätä taustaa vasten Pekka Korpisen (2007) ehdotus siitä, että arkkitehtikoulutus ja taideteollinen koulutus yhdistettäisiin Kalasatamaan ns. Espoon yliopiston sijasta, tuntuukin järkevältä. Lauttasaari muodostaa poikkeuksen yleislinjasta: siellä arkkitehdit viihtyvät insinöörien kanssa.

Taulukko 5. Henkilöstön jakauma Etelä-Helsingissä eri aloilla vuonna 2005, %-osuudet

  rakennussuunnittelu arkkitehtiala mainosala taidet.muotoilun ala
Keskusta 1,5 17,9 22,8 6,1
Punavuori 0,3 7,7 7,2 5,1
Kaartinkaupunki 0,3 1,5 6,6 4,6
Kaivopuisto 0,1 5,0 4,7 3,4
Eira 1,2 12,0 10,5 9,4
Katajanokka 0,4 2,3 2,8 3,6
Kruununhaka 0,3 5,5 1,7 4,1
Ruoholahti 4,2 6,6 12,3 9,0
Lauttasaari 2,5 7,0 1,3 0,6
Vattuniemi 5,8 5,6 3,4 2,1
Taka-Töölö 0,8 2,0 0,9 1,3
Keski-Töölö 0,8 1,0 1,1 1,3
* Etelä-Helsinki 18,2 74,2 75,6 50,6
         
* Suomenlinna mukana Etelä-Helsingin luvuissa, mutta jätetty pois muusta tarkastelusta pienten osuuksien vuoksi. 

Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys

Mitä kielteisiä seurauksia voisi olla yhteyden katkeamisesta insinööreihin? Olisiko suunnittelu insinöörien kanssa lähempänä arkea? Mahdollisesti tällöin jotkin suurimmat arkkitehtien hullutukset - kuten tasakatto-talojen rakentaminen - olisi ehkä voitu välttää.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007