Työvoimakustannusryhmän raportti
Työvoimakustannustilaston tulkinta
Mitä työvoimakustannustilasto mittaa?
Kun halutaan tehdä valintoja sen suhteen tuleeko käyttää työvoimakustannus- vai ansiotasoindeksiä, käyttäjien tulee ottaa kantaa siihen miten hän suhtautuu nk. rakenteellisiin muutoksiin. Rakenteelliset muutokset voidaan joko sisällyttää indeksiin tai puhdistaa siitä 3. Jos rakenteelliset muutokset puhdistetaan kokonaisuudessaan pois, tulokseksi saadaan nk. työn hintaindeksi.
Työmarkkinaosapuolilla on tarve arvioida työehtosopimusten toteutumista. Tähän tarvitaan indeksiä, josta ainakin sopimusalojen väliset rakennemuutokset on poistettu. Tilastokeskuksen laatimassa ansiotasoindeksissä ansiokehitystä mitataan kiintein toimiala- ja palkansaajaryhmäkohtaisin (tunti- ja kuukausi-palkkaiset) painoin. Indeksistä julkaistaan myös ns. sopimuspalkkaindeksiä, joka kuvaa työehtosopimusten arvioitua vaikutusta ansiokehitykseen ilman henkilöstörakenteen muutosten ja palkkaliukumien vaikutusta.
Talouspolitiikan osapuolet tarvitsevat tuottavuuden kehitykseen verrannollista palkkakehityksen ja työvoimakustannusten kehityksen mittaria. Koska työvoiman rakennemuutoksella on vaikutus tuottavuuskehitykseen on luonnollista, että sitä vastaava työvoimakustannusten mittari sisältää myös rakenteelliset muutokset.4 Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta. Mikäli työvoimakustannukset kehittyvät nopeammin kuin tuottavuus, kustannuskehitys on inflatorista.
EU:n työvoimakustannusindeksiä (Labour Cost Index, LCI) koskeva asetus v:lta 2003 täsmentää ja muuttaa jonkin verran indeksin laskentaperusteita. Indeksin kustannuskäsite on harmonisoitu esim. kansantalouden tilinpidon ja työvoimakustannustilaston kanssa. Uuden asetuksen mukainen indeksi lasketaan ketjuindeksinä siten, että toimialan pääluokkien painot päivitetään vuosittain. Pääluokan sisällä (esimerkiksi tehdasteollisuus D) kaikki sen sisäiset rakennemuutokset vaikuttavat indeksin kehitykseen. Rakennemuutos on viime vuosina nopeuttanut indeksin muutosta merkittävästi.
Oheinen kuvio osoittaa, että säännöllisen työajan keskiansiot ovat tehdasteolli-suudessa kehittyneet selvästi nopeammin kuin ansiotasoindeksi. Ansiotasoindeksi perustuu palkansaajaryhmien kiinteisiin painoihin yleensä toimialan 2 ""numerotasolla.
Kuvio 1. Säännöllisen työajan keskiansioiden ja ansiotasoindeksin vuosimuutos tehdasteollisuudessa 2000 - 2005
Lähde: Ansiotasoindeksi
Työvoimakustannustilasto (Labour Cost Survey) mittaa tehdyn työtunnin työvoimakustannusten tasoa ja rakennetta vuositasolla. EU -tasolla tilasto laaditaan joka neljäs vuosi. Tilasto on suunniteltu kuvaamaan ensi sijassa kustannustasoja. Määrävuosina toteutettavissa tutkimuksissa mitattuun tasoeroon vaikuttavat kaikki kansallisten työmarkkinoiden rakennemuutokset. Erityisesti toimialatasolla kustannustason eroon voivat helposti vaikuttaa myös monet tilastotekniset kysymykset kuten esim. yritysten vastaaminen sekä toimialaluokittelu.
Kustannustasoon ja -kehitykseen vaikuttavia tekijöitä
Kansainvälisissä vertailussa on syytä pitää muistissa eräitä seikkoja, joiden unohtaminen saattaa aiheuttaa sekaannusta keskusteluun ja/tai suoraan vaikuttaa vertailukelpoisuuteen.
Elinkeinorakenne ja toimialarakenteen muutokset ts. miten eri kustannus-tason toimialojen eri painot eri maissa vaikuttaa vertailuun. Vaikka työvoima-kustannukset samoilla toimialoilla olisivatkin keskenään samat, niin korkean työvoimakustannusten toimialojen suurempi paino yhdessä maassa johtaa siihen, että työvoimakustannukset siinä maassa ovat keskimäärin korkeammat kuin toisessa, jossa korkeiden työvoimakustannusten toimialojen osuus on pienempi. Toimialarakenteen muutos näyttäisi Pohjoismaissa, Saksassa ja Hollannissa vuosina 2000 - 2004 jossain määrin vauhdittaneen teollisuuden työvoimakustannusten kasvua. Tehdyn työtunnin kustannus oli vuonna 2004 näissä maissa noin prosentin korkeampi kuin vuoden 2000 työtuntipainoin. Belgiassa, Ranskassa, Kreikassa ja Espanjassa toimialarakenteen muutoksen vaikutus näyttäisi olevan päinvastainen. Toisaalta erityisesti pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa tehdyn työtunnin kustannustasoa saattaa koko kansantalouden tasolla jossain määrin laskea se, että osa aiemmin kotitaloudessa tehdystä työstä on siirtynyt palkatuille työmarkkinoille.
Henkilöstörakenne. Korkeaan teknologiaan perustuvissa kansantalouksissa korkeaa ammattitaitotasoa edellyttävien tehtävien osuus kasvaa, mikä nopeuttaa merkittävästi kustannustason kasvua.
Työajan käyttö. Palkatun vapaan (lomat, sairaslomat jne.) määrä vaihtelee huomattavasti eri maissa ja toimialoilla. Koska työvoimakustannukset lasketaan suhteessa tehtyyn työaikaan, työajan käytön muutokset heijastuvat kustannustasoon sekä vaikuttamalla suoraan tehtyjen työtuntien määrään että vaikuttamalla palkallisen vapaan kustannuksiin. Työajan käytön mittaaminen on erityisen ongelmallista niissä henkilöstöryhmissä, joiden palkkaus ei suoraan perustu työaikaan - esim. opettajat, suorituspalkkaukseen perustuva työ, ylin johto, hengellisen työn tekijät.
Valuuttakurssien muutosten vaikutus. Kansallinen omassa valuutassa laskettu työvoimakustannusten kehitys voi selvästi poiketa kansainvälisestä kehityksestä, jos valuuttakurssi muuttuu. EMU-maitten keskinäisessä vertailussa tätä vaikutusta ei ole, mikä onkin keskeinen syy sille, että tässä raportissa euromaat ja valuuttansa euroon kiinnittyneet maat käsitellään omana ryhmänään. Merkittäviä valuuttakurssien muutoksia olivat Ruotsin kruunun heikkeneminen 2000 - 2001 ja Britannian punnan heikkeneminen 2002 - 2003 sekä USA:n dollarin heikkeneminen 2002 - 2003. Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltojen työvoimakustannusten kehitys ajanjaksolla 2000 - 2005 on euroissa laskettuna huomattavasti hitaampi kuin kansallinen kehitys.
Työvoimakustannusvertailu eroaa palkkavertailusta. Työvoimakustannusten kohdalla sosiaaliturvan rahoitustavan vaikutukset ovat vähäisemmät, mutta palkkavertailuun ne vaikuttavat voimakkaasti. Suomessa ja myös Ruotsissa sosiaaliturvan kustannukset maksetaan vähäisin osin palkoista ja pääosin työnantajamaksuina. Tanskassa palkansaajien eläketurva rahoitetaan osin budjettivaroista. Tapahtuu myös siirtymiä rahoitustavassa. Esim. Alankomaissa siirryttiin rahoituksessa työnantajamaksuista palkasta maksettuun sotuun.
Tietolähteet
Euroopan maiden välisten työvoimakustannusten tason tietolähteenä on käytetty Eurostatin vuoden 2004 työvoimakustannustutkimuksen (Labour Cost Survey LCS) tietoja. Tutkimuksesta on säädetty EU-asetuksella ja Eurostat on panostanut tutkimuksen vertailukelpoisuuden ja laadun varmistamiseen. Tutkimus kattaa sekä toimihenkilöt että työntekijät sekä kaikki toimialat julkista yleishallintoa lukuunottamatta. Yhdysvaltojen kohdalla on käytetty BLS:n Employer Costs for Employee Compensation -tilastoa, jota on pidettävä vähintään samantasoisena LCS:n kanssa.
Tehdyn työtunnin työvoimakustannusten mittaukseen liittyy eräitä hankalasti ratkaistavia mittausongelmia (mm. toimihenkilöiden ja suoriteperusteista työtä tekevien tehdyn työajan mittaus), jotka saattavat erityisesti toimialatasolla heikentää eri maita koskevien tietojen vertailukelpoisuutta.
Muiden maiden osalta tasovertailussa on käytetty BLS:n kansainvälisen vertailun sivuja. Nämä kattavat yleensä vain teollisuuden tuntityöntekijät. Itä-Euroopan osalta on käytetty Wien'issä sijaitsevan Wiener Institut für Internationale Wirtschaftsvergleiche :n tietoa kuukausipalkoista Itä-Euroopan maissa.
Työvoimakustannusten kehitystä koskevat tiedot perustuvat Euroopan Unionin osalta Eurostat'in julkaisemaan työvoimakustannusindeksiin (Labour Cost Index). Indeksin laskentaperusteista on säädetty EU:n asetuksella ja Komissio on velvollinen seuraamaan ja raportoimaan asetuksen toteutusta vuosittain Euroopan parlamentille. Silti eri maita koskevien tietojen vertailukelpoisuus erityisesti viimeisimpien tietojen osalta vaihtelee edelleen huomattavasti.
USA:n osalta työvoimakustannusten muutosta koskevat tiedot perustuvat BLS:n julkaisemaan Employment Cost Index'iin. Labour Cost Index'in ja Employment Cost Index' in tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. USA:n kustannuskehitystä mittaavasta indeksistä on puhdistettu rakennemuutosten vaikutusta huomattavasti laajemmin kuin EU:n työvoimakustannusindeksistä.
Euroopan valuuttaunionin ulkopuolisten maiden kustannuskehitystä on seurattu sekä nimellisesti kansallisessa valuutassa että euromääräisesti ottaen huomioon ko valuutan euromääräisen vaihtokurssin muutokset.
- Tiivistelmä
- Työvoimakustannustilaston tulkinta
- Tietolähteet
- Työvoimakustannusten taso ja kehitys 2000 - 2005
- Liite 1: Euron arvon muutos suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin
- Alaviitteet
Työvoimakustannusten taso ja kehitys 2000 - 2005
Suomi ja euroon kiinnittyneet maat
Eurovyöhykkeeksi luetaan kaikki euroon liittyneet maat sekä ne EU-maat joiden valuuttakurssi on pysynyt kiinteänä suhteessa euroon vuosina 2000 - 2006.
Kustannustasot euroon kiinnittyneissä maissa 2004
Suomalainen työtunti maksoi jalostuksen toimialalla 26,24 euroa eli noin 5 prosenttia enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Työtunnin kustannus oli korkein Belgiassa, 32,05 euroa. Kustannustaso oli hieman Suomea korkeampi myös Saksassa, Hollannissa, ja Itävallassa. Ns. välimerenmaiden kustannustaso oli selvästi matalampi kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Tähän vaikutti osin myös matalapalkkaisten toimialojen suurempi osuus.
Verrattaessa työvoimakustannuksia ns. liikealaan luettavalla palvelusektorilla (tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut) oli Suomen kustannustaso noin pari prosenttia korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Työvoimakustannusten taso oli Suomea korkeampi samoissa maissa kuin jalostuksen toimialalla. Teollisuuden kustannustasoon verrattuna liikealan kustannustaso oli suhteellisesti ottaen korkea mm. Tanskassa ja Italiassa - ja vastaavasti matala mm. Saksassa.
Vuoden 2004 työvoimakustannustilasto toteutettiin ensimmäistä kertaa lakisääteisenä myös ns. hyvinvointipalveluiden toimialoilla - koulutus (M), sosiaali- ja terveydenhuolto (N) sekä muut palvelut (O). Näiden pääosin julkisen sektorin hoidossa olevien toimialojen suhteellinen kustannustaso poikkesi usein huomattavasti jalostuksen ja liikealan kustannustasosta. Koulutuksen alalla tehty työtunti maksoi Suomessa 11 prosenttia vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen pääryhmässä vastaava ero oli 8 prosenttia. Toimialakohtainen aineisto ei mahdollista erojen syvällistä tulkintaa. Ero saattaa osin johtua mm. maiden henkilöstörakenteen eroista sekä ns. hyvinvointipalvelujen suuremmasta osuudesta korkean kustannustason maissa.
Taulukko 1. Työtunnin kustannus euroalueella v. 2004
| Jalostus (CDEF) | Liikeala (GHIJK) | Koulutus (M) | Sos.ja terv.huolto (N) | |
| euroa | euroa | euroa | euroa | |
| Suomi | 26,24 | 24,48 | 25,20 | 21,77 |
| Saksa | 29,97 | 25,73 | 33,63 | 24,33 |
| Itävalta | 27,55 | 24,65 | 29,80 | 22,32 |
| Belgia | 32,05 | 29,10 | 25,45 | 24,68 |
| Hollanti | 28,35 | 26,64 | 31,16 | 26,07 |
| Ranska | 28,88 | 28,55 | .. | 26,84 |
| Irlanti | 24,80 | 22,14 | .. | 32,28 |
| Kreikka | 15,40 | 15,38 | 18,45 | 12,80 |
| Espanja | 16,61 | 15,97 | 20,70 | 19,01 |
| Italia | 22,35 | 23,32 | 17,87 | 17,84 |
| Portugal | 8,68 | 12,07 | .. | 11,82 |
| Slovenia | 9,82 | 12,10 | 13,04 | 12,78 |
| Euroalue yhteensä | 24,97 | 24,02 | 28,37 | 23,59 |
| Tanska | 30,26 | 31,78 | 29,80 | 25,35 |
| Bulgaria | 1,58 | 1,66 | 1,73 | 1,71 |
| Viro | 4,20 | 4,78 | 4,08 | 3,82 |
Lähde: Eurostat: Labour Cost Survey 2004
Työvoimakustannusten muutos euroon kiinnittyneissä maissa 2000 -2005
Euroalueen työvoimakustannukset nousivat jalostuksen toimialalla vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 17 prosenttia. Euroalueen sisäinen kustannuskehitys on kuitenkin ollut huomattavan epäyhtenäistä. Työtunnin hinta nousi Saksassa ja Itävallassa noin 10 prosenttia, Benelux -maissa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Tanskassa noin 20 prosenttia mutta Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa peräti 30 prosenttia.
Viron valuutan arvo on sidottu kiinteästi euron arvoon. Tästä huolimatta Viron työvoimakustannukset ovat 2000 -luvulla nousseet yli 60 prosenttia.
Jalostustoiminnan työvoimakustannusten nousu on Suomessa ollut 2000 -luvulla noin 6 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Toisaalta neljässä euromaassa kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin Suomessa.
Opetusalan muita suurempi kustannusten kasvu meillä johtuu osin laskenta-teknisistä tekijöistä. Opetusalan eläkejärjestelmäuudistukseen liittyen kuntien eläkevakuutuksen piirissä olevien opettajien osuus on tarkastelujaksolla merkittävästi kasvanut, mikä kasvattaa kuntatyönantajan (mutta ei julkisen sektorin) eläkekustannuksia.
Taulukko 2. Työtunnin kustannuksen muutos euroalueella 2000 - 2005, %
| Jalostus (CDEF) | Liikeala (GHIJK) | Koulutus (M) | Sos. -ja terveydenhuolto (N) | |
| % | % | % | % | |
| Suomi | 22,7 | 24,7 | 29,7 | 18,9 |
| Saksa | 9,9 | 8,5 | .. | .. |
| Itävalta | 11,4 | 10,7 | .. | .. |
| Belgia | 17,4 | 17,5 | .. | .. |
| Hollanti | 23,4 | 21,6 | 18,8 | 17,9 |
| Ranska | 19,2 | 18,0 | .. | .. |
| Irlanti | 32,1 | 29,3 | .. | .. |
| Kreikka | 30,9 | 25,1 | .. | .. |
| Espanja | 27,2 | 24,8 | 26,0 | 24,1 |
| Italia | 18,5 | 15,3 | .. | .. |
| Portugal | 20,0 | 19,9 | 21,2 | 19,5 |
| Slovenia | 46,3 | 40,2 | 60,3 | 40,9 |
| Euroalue yhteensä | 16,7 | 15,8 | .. | .. |
| Tanska | 19,1 | 20,0 | .. | .. |
| Bulgaria | 26,4 | 37,4 | 59,3 | 79,1 |
| Viro | 63,3 | 64,4 | 76,3 | 83,6 |
Lähde: Eurostat; Labour Cost Index
Kuvio 2. Työtunnin kustannus jalostuksen toimialalla v. 2004 ja kustannusten muutos vuosina 2000-2005
Lähteet: Työtunnin kustannus: Eurostat; Labour Cost Survey
Kustannusten muutos: Eurostat; Labour Cost Ind ex
Euroalueen maiden väliset kustannuserot näyttäisivät olevan supistumassa. Työvoimakustannukset ovat jalostuksen toimialalla kasvaneet Suomea hitaammin lähes kaikissa Suomea kalliimman työvoiman euromaissa (Belgia, Saksa, Tanska, Ranska ja Itävalta). Saksalaisen ja suomalaisen työtunnin hintaero on tarkastelujaksolla kaventunut yli 12 prosenttia. Vastaavasti Suomea halvemman työvoiman euromaista ainoastaan Portugalissa ja Italiassa kustannusten nousu on ollut hitaampaa kuin Suomessa. (vrt Taulukko 3)
Suomi ja euroon kiinnittymättömät EU-maat
Kustannustasot 2004
Euroon kiinnittymättömien maiden osuus EU -maiden työpanoksesta oli jalostuksessa ja liikealalla noin 37 prosenttia, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa noin 41 prosenttia.
Työtunnin hinta oli Britanniassa yleisesti lähes sama kuin Suomessa. Kuitenkin terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialalla Britannian kustannustaso oli noin 18 prosenttia Suomen kustannustasoa korkeampi. Britannian ja Irlannin korkean kustannustason voisi tällä toimialalla olettaa jotenkin liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin erilaiseen rooliin. Eron syitä ei ole käytettävissä olevan aineiston perusteella ole mahdollista tarkasti arvioida.
Työtunnin hinta oli uusissa EU -maissa vain noin viidennes Suomen vastaavasta.
Taulukko 3. Työvoimakustannus euroon kiinnittymättömissä EU -maissa v. 2004
| Jalostus (CDEF) | Liikeala (GHIJK) | Koulutus (M) | Terveydenhoito-ja sos.palvelut (N) |
|
| euroa | euroa | euroa | euroa | |
| Suomi | 26,24 | 24,48 | 25,20 | 21,77 |
| Ruotsi | 31,32 | 30,88 | 23,71 | 26,03 |
| Britannia | 25,36 | 24,22 | 25,00 | 25,74 |
| Latvia | 2,57 | 2,90 | 2,88 | 2,40 |
| Liettua | 3,12 | 3,43 | 3,25 | 2,61 |
| Puola | 4,47 | 4,77 | 6,73 | 3,77 |
| Tsekki | 5,62 | 6,40 | 5,22 | 5,14 |
| Unkari | 5,61 | 6,46 | 6,16 | 4,78 |
| Slovakia | 4,31 | 4,29 | 3,59 | 3,55 |
| Koko EU | 21,31 | 21,99 | 21,40 | 21,72 |
Lähde: Eurostat, Labour Cost Survey 2004
Ruotsissa tehdyn työtunnin kustannus oli Eurostat'in julkaisemien lukujen mukaan jalostuksen toimialalla 19 prosenttia ja liikealalla 26 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Suomen ja Ruotsin kustannustasoa kuvaavien lukujen vertailu on herättänyt keskustelua vertailukelpoisuudesta ja luotettavuudes ta.
Työvoimakustannusten ja valuuttakurssien muutos 2000 -2005
Eurostat 'in julkaisemassa työvoimakustannusindeksissä kustannusten muutos on esitetty sekä nimellisenä että reaalisena. Toisaalta myös valuuttakurssien muutos saattaa euroalueen ulkopuolisissa maissa merkittävästi muuttaa maiden välisiä kustannussuhteita. Taulukossa 5 on esitetty työvoimakustannusten muutos vuosina 2000-2005 sekä nimellisesti että euromääräisesti.
Valuutan arvon heikkeneminen euroon verrattuna on jalostuksen toimialalla hidastanut tarkastelujaksolla euromääräistä kustannuskehitystä Ruotsissa (10,9 %), Britanniassa (13,6 %), Latviassa (31,3%) sekä Puolassa (0,5%). Toisaalta valuutan arvon vahvistuminen on nopeuttanut euromääräistä kustannusten kasvua mm. Liettuassa (8,8 %), Tshekin tasavallassa (27,3%), Unkarissa (7,7% sekä Slovakiassa (16,0 %).
Hyvin erisuuruisista palkankorotuksista huolimatta euromääräinen työvoimakustannusten kasvu on 2000 -luvulla ollut Latviassa, Liettuassa ja Puolassa ollut 25 - 40 prosenttia eli selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Suomen, Britannian ja Ruotsin työvoimakustannukset ovat nimellisesti kasvaneet 2000 -luvulla suunnilleen samaan tahtiin. Euromääräisesti Suomen kustannustaso on kuitenkin noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin Ruotsissa ja Britanniassa.
Taulukko 4. Työvoimakustannusten nimellinen ja euromääräinen muutos euroon kiinnittymättömissä EU :maissa vuosina 2000 - 2005
| Jalostus (CDEF) | Liikeala (GHIJK) | Koulutus (M) | Terv.hoito- ja sos.palv. (N) | |||||
| % | % | % | % | |||||
| nimellinen | euromäär. | nimellinen | euromäär. | nimellinen | euromäär. | nimellinen | euromäär. | |
| Suomi | 22,7 | 22,7 | 24,7 | 24,7 | 29,7 | 29,7 | 18,9 | 18,9 |
| Ruotsi | 20,5 | 9,6 | 22,1 | 11,1 | .. | .. | .. | .. |
| Britannia | 24,8 | 11,2 | 26,7 | 12,9 | 25,0 | 11,4 | 35,2 | 20,5 |
| Latvia | 58,9 | 27,6 | 66,1 | 33,4 | 66,6 | 33,8 | 85,6 | 49,1 |
| Liettua | 25,3 | 34,1 | 29,8 | 38,9 | 32,0 | 41,3 | 40,7 | 50,6 |
| Puola | 39,0 | 38,5 | 33,7 | 33,2 | 46,1 | 45,6 | 41,7 | 41,2 |
| Tsekki | 39,8 | 67,1 | 41,4 | 69,0 | 60,5 | 91,9 | 53,3 | 83,2 |
| Unkari | 59,5 | 67,2 | 61,6 | 69,4 | 117,0 | 127,5 | 99,6 | 109,2 |
| Slovakia | 54,2 | 70,2 | 61,7 | 78,5 | 86,1 | 105,4 | 70,0 | 87,6 |
Lähde: Eurostat, Labour Cost Index
EU, Suomi ja USA
Kustannustasot 2004
Jalostuksen toimialalla tehty työtunti maksoi USA:ssa vuonna 2004 keskimäärin noin 22,21 euroa - neljä prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin mutta 15 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.
Palvelualan keskimääräiset työvoimakustannukset olivat USA:ssa kymmenisen prosenttia matalammat kuin jalostuksessa - toisin kuin EU:ssa, missä palvelualan työtunti maksoi keskimäärin pari prosenttia enemmän kuin teollisuuden työtunti. Palvelualan työtunti maksoi USA:ssa noin 16 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.
Taulukko 5. Tehdyn työtunnin kustannus EU:ssa ja USA:ssa toimialan mukaan v. 2004, euroa
| Jalostus (CDEF) | Palvelualat (GHIJKMNO) | |
| Suomi | 26,24 | 23,54 |
| EU25 | 21,31 | 21,83 |
| Euroalue | 24,97 | 24,21 |
| USA | 22,21 | 19,86 |
Lähteet:
EU - maat: Eurostat; Labour Cost Survey 2004
USA: BLS; Employer Costs for Employee Compensation, Historical
Listing 2004-2006
Työvoimakustannusten muutos 2000 -2005
Jalostustoimialan työvoimakustannukset nousivat vuosina 2000-2005 nimellisesti USA:ssa noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin euroalueella mutta hieman hitaammin kuin Suomessa. Dollari menetti euromääräistä arvoaan tarkastelu-kaudella kuitenkin runsaan kolmanneksen. Näin tehdyn työtunnin euromääräinen kustannus laski jalostuksen toimialalla tarkastelukaudella USA:ssa noin 10 prosenttia. Euroalueen työvoimakustannukset kasvoivat vastaavaan aikaan noin 17 prosenttia.
Palvelualan työvoimakustannukset nousivat tarkasteluperiodilla sekä USA:ssa että euroalueella hieman teollisuutta hitaammin.
LCI:n ja ECI:n laskuperusteiden (mm. laadunmuutosten käsittely, tilastointi-periodi) erilaisuus vaikeuttaa jossain määrin EU:n ja USA:n kustannuskehityksen vertailua. Lisäksi myös toimialaerittelyn erilaisuus heikentää palvelualaa koskevien tietojen vertailukelpoisuutta.
Taulukko 6. Työvoimakustannusten muutos EU:ssa ja USA:ssa 2000-2005
| Jalostus (CDEF) | Palvelualat (GHIJKLMNO) | |||
| % | % | |||
| nimellinen | euromääräinen | nimellinen | euromääräinen | |
| Suomi | 22,7 | 22,7 | 24,7* | 24,7* |
| EU | 19,2 | .. | 19,2* | .. |
| Euroalue | 16,7 | 16,7 | 15,8* | 15,8* |
| USA | 21,1 | -10,0 | 19,6 | -11,2 |
* vain toimialat G...K
Lähteet: EU -maat: Eurostat; Labour Cost Index
USA: BLS; Employment Cost Index
Globaali 2004 työvoimakustannusten tason vertailu
Maailmantaloudessa maiden väliset erot teollisen työtunnin hinnassa ovat hämmästyttäviä. Kuviossa 5 on EU-maita koskeviin tietoihin sekä BLS:n USA:ta ja Kiina koskeviin tietoihin lisätty työryhmän arvio Intian, Japanin, Sri Lankan sekä Venäjän ja Ukrainan kustannustasosta. Intian, Japanin ja Sri Lankan kustannustaso on arvioitu BLS:n tuntipalkkaisia koskevan tilaston perusteella. Venäjän ja Ukrainan kustannustaso taas on arvioitu Itä-Euroopan maita koskevan palkkatilaston mukaa n.
Euron korkea arvo nostaa euromaiden kustannustasoa maailmantaloutta koskevassa vertailussa. Kalleimpien maiden euromääräinen kustannus oli vuonna 2004 lähes satakertainen halvimpiin maihin verrattuna.
Kuvio 3. Tehdyn työtunnin kustannus teollisuudessa v. 2004 , koko henkilökunta
*) työryhmän arvio
Lähteet: EU -maat; Eurostat; Labour Cost Survey
USA ja Kiina: US Bureau of Labour Statistics (BLS)
Intia, Japani, Sri Lanka: työryhmän arvio BLS:n tietojen
perusteella
Venäjä, Ukraina: työryhmän arvio Wiener Institut f ü r
Internationale Wirtschaftsvergleiche' n tietojen perusteella
Liite 1: Euron arvon muutos suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin
(vuosi 2000 = 100)
| currency | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
| sek | Swedish Krona | 100 | 109,6 | 108,5 | 108,0 | 108,0 | 109,9 | 109,6 |
| gbp | Pound Sterling | 100 | 102,0 | 103,2 | 113,5 | 111,4 | 112,2 | 111,9 |
| dkk | Danish Krone | 100 | 100,0 | 99,7 | 99,7 | 99,8 | 100,0 | 100,1 |
| czk | Czech Koruna | 100 | 95,7 | 86,5 | 89,5 | 89,6 | 83,7 | 79,6 |
| eek | Estonian Kroon | 100 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| cyp | Cyprus Pound | 100 | 100,3 | 100,2 | 101,8 | 101,4 | 100,5 | 100,3 |
| lvl | Latvian Lats | 100 | 100,2 | 103,9 | 114,6 | 119,0 | 124,5 | 124,5 |
| ltl | Lithuanian Litas | 100 | 96,9 | 93,6 | 93,4 | 93,4 | 93,4 | 93,4 |
| huf | Hungarian forint | 100 | 98,7 | 93,4 | 97,5 | 96,8 | 95,4 | 101,6 |
| mtl | Malta lira | 100 | 99,7 | 101,2 | 105,4 | 105,9 | 106,4 | 106,2 |
| pln | New Polish Zloty | 100 | 91,6 | 96,2 | 109,8 | 112,9 | 100,4 | 97,2 |
| skk | Slovak Koruna | 100 | 101,6 | 100,2 | 97,4 | 93,9 | 90,6 | 87,4 |
| isk | Iceland Krona | 100 | 120,4 | 118,7 | 119,4 | 120,1 | 107,8 | 120,9 |
| nok | Norwegian Krone | 100 | 99,2 | 92,6 | 98,6 | 103,2 | 98,7 | 99,2 |
| chf | Swiss Franc | 100 | 97,0 | 94,2 | 97,6 | 99,1 | 99,4 | 101,0 |
| bgn | New bulgarian Lev | 100 | 99,8 | 99,8 | 99,8 | 100,1 | 100,2 | 100,2 |
| ron | New Romanian leu | 100 | 130,5 | 157,0 | 188,5 | 203,3 | 181,8 | 177,0 |
| jpy | Yen (Japan) | 100 | 109,3 | 118,7 | 131,7 | 135,2 | 137,6 | 146,8 |
| krw | Korean Won (South Korea) | 100 | 110,7 | 112,6 | 129,1 | 136,3 | 122,1 | 114,9 |
| rub | Russian Ruble | 100 | 100,5 | 114,2 | 133,3 | 137,7 | 135,2 | 131,1 |
| usd | United States Dollar | 100 | 97,0 | 102,4 | 122,5 | 134,7 | 134,7 | 135,9 |
Lähde: Eurostat
Alaviitteet
1) Tämä vertailu on tehty TUPOSETO-toimikunnalle laaditussa muistiossa "Työvoimakustannusten tasoa ja muutosta koskevan kansainvälisen tilastotiedon vertailukelpoisuus" (12.11.2004)
2) Tanska ei kuulu euroalueeseen, mutta Tanskan kruunun kurssi on 2000-2006 ollut käytännössä sidottuna euron kurssiin.
3) Teknisesti puhutaan usein vakioimisasteesta ja laadun vakioimisesta.
4) Tässä kappaleessa on päädytty lähes samoihin tuloksiin kuin ruotsalaisessa raportissa "Att mäta löneutvecklingen (Medlingsinstitutet, 2004)"