Työvoimakustannusryhmän raportti

Tiivistelmä
Työvoimakustannustilaston tulkinta
Tietolähteet
Työvoimakustannusten taso ja kehitys 2000 - 2005
Liite 1: Euron arvon muutos suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin
Alaviitteet

Työvoimakustannusten taso ja kehitys 2000 - 2005

Suomi ja euroon kiinnittyneet maat

Eurovyöhykkeeksi luetaan kaikki euroon liittyneet maat sekä ne EU-maat joiden valuuttakurssi on pysynyt kiinteänä suhteessa euroon vuosina 2000 - 2006.

Kustannustasot euroon kiinnittyneissä maissa 2004

Suomalainen työtunti maksoi jalostuksen toimialalla 26,24 euroa eli noin 5 prosenttia enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Työtunnin kustannus oli korkein Belgiassa, 32,05 euroa. Kustannustaso oli hieman Suomea korkeampi myös Saksassa, Hollannissa, ja Itävallassa. Ns. välimerenmaiden kustannustaso oli selvästi matalampi kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Tähän vaikutti osin myös matalapalkkaisten toimialojen suurempi osuus.

Verrattaessa työvoimakustannuksia ns. liikealaan luettavalla palvelusektorilla (tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut) oli Suomen kustannustaso noin pari prosenttia korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Työvoimakustannusten taso oli Suomea korkeampi samoissa maissa kuin jalostuksen toimialalla. Teollisuuden kustannustasoon verrattuna liikealan kustannustaso oli suhteellisesti ottaen korkea mm. Tanskassa ja Italiassa - ja vastaavasti matala mm. Saksassa.

Vuoden 2004 työvoimakustannustilasto toteutettiin ensimmäistä kertaa lakisääteisenä myös ns. hyvinvointipalveluiden toimialoilla - koulutus (M), sosiaali- ja terveydenhuolto (N) sekä muut palvelut (O). Näiden pääosin julkisen sektorin hoidossa olevien toimialojen suhteellinen kustannustaso poikkesi usein huomattavasti jalostuksen ja liikealan kustannustasosta. Koulutuksen alalla tehty työtunti maksoi Suomessa 11 prosenttia vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen pääryhmässä vastaava ero oli 8 prosenttia. Toimialakohtainen aineisto ei mahdollista erojen syvällistä tulkintaa. Ero saattaa osin johtua mm. maiden henkilöstörakenteen eroista sekä ns. hyvinvointipalvelujen suuremmasta osuudesta korkean kustannustason maissa.

Taulukko 1. Työtunnin kustannus euroalueella v. 2004

	Jalostus (CDEF)	Liikeala (GHIJK)	Koulutus (M)	Sos.ja terv.huolto (N)
	euroa	euroa	euroa	euroa
Suomi	26,24	24,48	25,20	21,77
Saksa	29,97	25,73	33,63	24,33
Itävalta	27,55	24,65	29,80	22,32
Belgia	32,05	29,10	25,45	24,68
Hollanti	28,35	26,64	31,16	26,07
Ranska	28,88	28,55	..	26,84
Irlanti	24,80	22,14	..	32,28
Kreikka	15,40	15,38	18,45	12,80
Espanja	16,61	15,97	20,70	19,01
Italia	22,35	23,32	17,87	17,84
Portugal	8,68	12,07	..	11,82
Slovenia	9,82	12,10	13,04	12,78
Euroalue yhteensä	24,97	24,02	28,37	23,59
Tanska	30,26	31,78	29,80	25,35
Bulgaria	1,58	1,66	1,73	1,71
Viro	4,20	4,78	4,08	3,82

Lähde: Eurostat: Labour Cost Survey 2004

Työvoimakustannusten muutos euroon kiinnittyneissä maissa 2000 -2005

Euroalueen työvoimakustannukset nousivat jalostuksen toimialalla vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 17 prosenttia. Euroalueen sisäinen kustannuskehitys on kuitenkin ollut huomattavan epäyhtenäistä. Työtunnin hinta nousi Saksassa ja Itävallassa noin 10 prosenttia, Benelux -maissa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Tanskassa noin 20 prosenttia mutta Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa peräti 30 prosenttia.

Viron valuutan arvo on sidottu kiinteästi euron arvoon. Tästä huolimatta Viron työvoimakustannukset ovat 2000 -luvulla nousseet yli 60 prosenttia.

Jalostustoiminnan työvoimakustannusten nousu on Suomessa ollut 2000 -luvulla noin 6 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Toisaalta neljässä euromaassa kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin Suomessa.

Opetusalan muita suurempi kustannusten kasvu meillä johtuu osin laskenta-teknisistä tekijöistä. Opetusalan eläkejärjestelmäuudistukseen liittyen kuntien eläkevakuutuksen piirissä olevien opettajien osuus on tarkastelujaksolla merkittävästi kasvanut, mikä kasvattaa kuntatyönantajan (mutta ei julkisen sektorin) eläkekustannuksia.

Taulukko 2. Työtunnin kustannuksen muutos euroalueella 2000 - 2005, %

	Jalostus (CDEF)	Liikeala (GHIJK)	Koulutus (M)	Sos. -ja terveydenhuolto (N)
	%	%	%	%
Suomi	22,7	24,7	29,7	18,9
Saksa	9,9	8,5	..	..
Itävalta	11,4	10,7	..	..
Belgia	17,4	17,5	..	..
Hollanti	23,4	21,6	18,8	17,9
Ranska	19,2	18,0	..	..
Irlanti	32,1	29,3	..	..
Kreikka	30,9	25,1	..	..
Espanja	27,2	24,8	26,0	24,1
Italia	18,5	15,3	..	..
Portugal	20,0	19,9	21,2	19,5
Slovenia	46,3	40,2	60,3	40,9
Euroalue yhteensä	16,7	15,8	..	..
Tanska	19,1	20,0	..	..
Bulgaria	26,4	37,4	59,3	79,1
Viro	63,3	64,4	76,3	83,6

Lähde: Eurostat; Labour Cost Index

Kuvio 2. Työtunnin kustannus jalostuksen toimialalla v. 2004 ja kustannusten muutos vuosina 2000-2005

Lähteet: Työtunnin kustannus: Eurostat; Labour Cost Survey
Kustannusten muutos: Eurostat; Labour Cost Ind ex

Euroalueen maiden väliset kustannuserot näyttäisivät olevan supistumassa. Työvoimakustannukset ovat jalostuksen toimialalla kasvaneet Suomea hitaammin lähes kaikissa Suomea kalliimman työvoiman euromaissa (Belgia, Saksa, Tanska, Ranska ja Itävalta). Saksalaisen ja suomalaisen työtunnin hintaero on tarkastelujaksolla kaventunut yli 12 prosenttia. Vastaavasti Suomea halvemman työvoiman euromaista ainoastaan Portugalissa ja Italiassa kustannusten nousu on ollut hitaampaa kuin Suomessa. (vrt Taulukko 3)

Suomi ja euroon kiinnittymättömät EU-maat

Kustannustasot 2004

Euroon kiinnittymättömien maiden osuus EU -maiden työpanoksesta oli jalostuksessa ja liikealalla noin 37 prosenttia, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa noin 41 prosenttia.

Työtunnin hinta oli Britanniassa yleisesti lähes sama kuin Suomessa. Kuitenkin terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialalla Britannian kustannustaso oli noin 18 prosenttia Suomen kustannustasoa korkeampi. Britannian ja Irlannin korkean kustannustason voisi tällä toimialalla olettaa jotenkin liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin erilaiseen rooliin. Eron syitä ei ole käytettävissä olevan aineiston perusteella ole mahdollista tarkasti arvioida.

Työtunnin hinta oli uusissa EU -maissa vain noin viidennes Suomen vastaavasta.

Taulukko 3. Työvoimakustannus euroon kiinnittymättömissä EU -maissa v. 2004

	Jalostus (CDEF)	Liikeala (GHIJK)	Koulutus (M)	Terveydenhoito-ja sos.palvelut (N)
	euroa	euroa	euroa	euroa
Suomi	26,24	24,48	25,20	21,77
Ruotsi	31,32	30,88	23,71	26,03
Britannia	25,36	24,22	25,00	25,74
Latvia	2,57	2,90	2,88	2,40
Liettua	3,12	3,43	3,25	2,61
Puola	4,47	4,77	6,73	3,77
Tsekki	5,62	6,40	5,22	5,14
Unkari	5,61	6,46	6,16	4,78
Slovakia	4,31	4,29	3,59	3,55
Koko EU	21,31	21,99	21,40	21,72

Lähde: Eurostat, Labour Cost Survey 2004

Ruotsissa tehdyn työtunnin kustannus oli Eurostat'in julkaisemien lukujen mukaan jalostuksen toimialalla 19 prosenttia ja liikealalla 26 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Suomen ja Ruotsin kustannustasoa kuvaavien lukujen vertailu on herättänyt keskustelua vertailukelpoisuudesta ja luotettavuudes ta.

Työvoimakustannusten ja valuuttakurssien muutos 2000 -2005

Eurostat 'in julkaisemassa työvoimakustannusindeksissä kustannusten muutos on esitetty sekä nimellisenä että reaalisena. Toisaalta myös valuuttakurssien muutos saattaa euroalueen ulkopuolisissa maissa merkittävästi muuttaa maiden välisiä kustannussuhteita. Taulukossa 5 on esitetty työvoimakustannusten muutos vuosina 2000-2005 sekä nimellisesti että euromääräisesti.

Valuutan arvon heikkeneminen euroon verrattuna on jalostuksen toimialalla hidastanut tarkastelujaksolla euromääräistä kustannuskehitystä Ruotsissa (10,9 %), Britanniassa (13,6 %), Latviassa (31,3%) sekä Puolassa (0,5%). Toisaalta valuutan arvon vahvistuminen on nopeuttanut euromääräistä kustannusten kasvua mm. Liettuassa (8,8 %), Tshekin tasavallassa (27,3%), Unkarissa (7,7% sekä Slovakiassa (16,0 %).

Hyvin erisuuruisista palkankorotuksista huolimatta euromääräinen työvoimakustannusten kasvu on 2000 -luvulla ollut Latviassa, Liettuassa ja Puolassa ollut 25 - 40 prosenttia eli selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Suomen, Britannian ja Ruotsin työvoimakustannukset ovat nimellisesti kasvaneet 2000 -luvulla suunnilleen samaan tahtiin. Euromääräisesti Suomen kustannustaso on kuitenkin noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin Ruotsissa ja Britanniassa.

Taulukko 4. Työvoimakustannusten nimellinen ja euromääräinen muutos euroon kiinnittymättömissä EU :maissa vuosina 2000 - 2005

	Jalostus (CDEF)		Liikeala (GHIJK)		Koulutus (M)		Terv.hoito- ja sos.palv. (N)
	%		%		%		%
	nimellinen	euromäär.	nimellinen	euromäär.	nimellinen	euromäär.	nimellinen	euromäär.
Suomi	22,7	22,7	24,7	24,7	29,7	29,7	18,9	18,9
Ruotsi	20,5	9,6	22,1	11,1	..	..	..	..
Britannia	24,8	11,2	26,7	12,9	25,0	11,4	35,2	20,5
Latvia	58,9	27,6	66,1	33,4	66,6	33,8	85,6	49,1
Liettua	25,3	34,1	29,8	38,9	32,0	41,3	40,7	50,6
Puola	39,0	38,5	33,7	33,2	46,1	45,6	41,7	41,2
Tsekki	39,8	67,1	41,4	69,0	60,5	91,9	53,3	83,2
Unkari	59,5	67,2	61,6	69,4	117,0	127,5	99,6	109,2
Slovakia	54,2	70,2	61,7	78,5	86,1	105,4	70,0	87,6

Lähde: Eurostat, Labour Cost Index

EU, Suomi ja USA

Kustannustasot 2004

Jalostuksen toimialalla tehty työtunti maksoi USA:ssa vuonna 2004 keskimäärin noin 22,21 euroa - neljä prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin mutta 15 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.

Palvelualan keskimääräiset työvoimakustannukset olivat USA:ssa kymmenisen prosenttia matalammat kuin jalostuksessa - toisin kuin EU:ssa, missä palvelualan työtunti maksoi keskimäärin pari prosenttia enemmän kuin teollisuuden työtunti. Palvelualan työtunti maksoi USA:ssa noin 16 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.

Taulukko 5. Tehdyn työtunnin kustannus EU:ssa ja USA:ssa toimialan mukaan v. 2004, euroa

	Jalostus (CDEF)	Palvelualat (GHIJKMNO)
Suomi	26,24	23,54
EU25	21,31	21,83
Euroalue	24,97	24,21
USA	22,21	19,86

Lähteet:
EU - maat: Eurostat; Labour Cost Survey 2004
USA: BLS; Employer Costs for Employee Compensation, Historical Listing 2004-2006

Työvoimakustannusten muutos 2000 -2005

Jalostustoimialan työvoimakustannukset nousivat vuosina 2000-2005 nimellisesti USA:ssa noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin euroalueella mutta hieman hitaammin kuin Suomessa. Dollari menetti euromääräistä arvoaan tarkastelu-kaudella kuitenkin runsaan kolmanneksen. Näin tehdyn työtunnin euromääräinen kustannus laski jalostuksen toimialalla tarkastelukaudella USA:ssa noin 10 prosenttia. Euroalueen työvoimakustannukset kasvoivat vastaavaan aikaan noin 17 prosenttia.

Palvelualan työvoimakustannukset nousivat tarkasteluperiodilla sekä USA:ssa että euroalueella hieman teollisuutta hitaammin.

LCI:n ja ECI:n laskuperusteiden (mm. laadunmuutosten käsittely, tilastointi-periodi) erilaisuus vaikeuttaa jossain määrin EU:n ja USA:n kustannuskehityksen vertailua. Lisäksi myös toimialaerittelyn erilaisuus heikentää palvelualaa koskevien tietojen vertailukelpoisuutta.

Taulukko 6. Työvoimakustannusten muutos EU:ssa ja USA:ssa 2000-2005

	Jalostus (CDEF)		Palvelualat (GHIJKLMNO)
	%		%
	nimellinen	euromääräinen	nimellinen	euromääräinen
Suomi	22,7	22,7	24,7*	24,7*
EU	19,2	..	19,2*	..
Euroalue	16,7	16,7	15,8*	15,8*
USA	21,1	-10,0	19,6	-11,2

* vain toimialat G...K

Lähteet: EU -maat: Eurostat; Labour Cost Index

USA: BLS; Employment Cost Index

Globaali 2004 työvoimakustannusten tason vertailu

Maailmantaloudessa maiden väliset erot teollisen työtunnin hinnassa ovat hämmästyttäviä. Kuviossa 5 on EU-maita koskeviin tietoihin sekä BLS:n USA:ta ja Kiina koskeviin tietoihin lisätty työryhmän arvio Intian, Japanin, Sri Lankan sekä Venäjän ja Ukrainan kustannustasosta. Intian, Japanin ja Sri Lankan kustannustaso on arvioitu BLS:n tuntipalkkaisia koskevan tilaston perusteella. Venäjän ja Ukrainan kustannustaso taas on arvioitu Itä-Euroopan maita koskevan palkkatilaston mukaa n.

Euron korkea arvo nostaa euromaiden kustannustasoa maailmantaloutta koskevassa vertailussa. Kalleimpien maiden euromääräinen kustannus oli vuonna 2004 lähes satakertainen halvimpiin maihin verrattuna.

Kuvio 3. Tehdyn työtunnin kustannus teollisuudessa v. 2004 , koko henkilökunta

*) työryhmän arvio

Lähteet: EU -maat; Eurostat; Labour Cost Survey

USA ja Kiina: US Bureau of Labour Statistics (BLS)

Intia, Japani, Sri Lanka: työryhmän arvio BLS:n tietojen perusteella
Venäjä, Ukraina: työryhmän arvio Wiener Institut f ü r Internationale Wirtschaftsvergleiche' n tietojen perusteella

Alkuun Edellinen Seuraava