Suomalaiset luottavat klassikoihin

  1. Suomalaiset lukevat edelleen paljon
  2. Jännitys ja muistelmat kiinnostavat suomalaisia
  3. Miehet lukevat miesten kirjoittamia kirjoja
  4. Mielikirjailijat vaihtuvat hitaasti
  5. Nuoret lukevat sanomalehtiä vähemmän kuin ennen
  6. Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt

Niin ikään aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt. Naiset lukevat aikakauslehtiä enemmän kuin miehet, mutta ero ei ole kovinkaan suuri.

Taulukko 2. Aikakauslehtien lukeminen.

  Mainintoja
Seura 825
Apu 782
7 päivää 628
Anna 322
Kodin kuvalehti 311
Me Naiset 262
Eläketieto 253
Kotiliesi 225
Suomen kuvalehti 210
Tekniikan maailma 209
Pirkka 145
Eeva 141
Kotivinkki 141
Avotakka 131

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Aikakauslehteä lukee vähintään kerran kuukaudessa lähes yhdeksän kymmenestä. Tuomo Saurin (2005) mukaan aikakauslehtien lukeminen on muuttunut kerran viikossa ilmestyvien lehtien lukemisesta, kuten naistenlehdistä ja perhelehdistä, kerran kuukaudessa tai harvemmin ilmestyviin harraste- ja erikoisaikakauslehtien lukemiseen. Vapaa-aikatutkimusten tuloksienkin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastusten merkitys on yleensäkin lisääntynyt. Kuitenkin myös kuukausittain ilmestyviä aikakauslehtiä lukevien naisten ja miesten osuudet ovat pienentyneet kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.

Vapaa-aikatutkimuksessa on pyydetty vastaajia mainitsemaan nimeltä, mitä aikakauslehtiä he lukevat. Suosituimpia lehtiä ovat yleislehdet Seura, Apu ja 7 päivää. Sekä naiset että miehet mainitsivat eniten juuri näitä lehtiä. Ikäryhmittäin sekä sukupuolen ja asuinpaikan mukaan lehtienlukutottumuksia tarkasteltaessa ilmenee eroja. Nuorten 15-24-vuotiaiden naisten aikakauslehtisuosikkeihin kuuluvat muun muassa Cosmopolitan, Trendi ja Demi, joita ei vuonna 1991 vielä ollut. Vähän vanhemmat, 25-44-vuotiaat naiset, lukevat eniten 7 päivää -lehteä, Annaa ja Kodin kuvalehteä. Erityisesti nuorten työikäisten naisten suosimiin lehtiin kuuluivat myös Hyvä terveys ja Kaks Plus. Pääkaupunkiseudulla asuvien naisten suosikkilehtien kärkikolmikon muodostivat Anna, Me naiset ja Kodin kuvalehti, ja myös Suomen kuvalehti sijoittui 10 luetuimman lehden joukkoon.

Miesten luetuin lehti heti Seuran, Avun ja 7 päivää -lehden jälkeen oli Tekniikan maailma, joka oli pääkaupunkiseudulla asuvien miesten eniten mainintoja kerännyt lehti. Muita miesten suosimia lehtiä ovat Suomen kuvalehti ja Tuulilasi. Nuorten 15-24-vuotiaiden miesten suosikkeihin kuuluivat myös Mikrobitti, Pelit ja GTi-Magazine. Pirkkaa lukevat sekä miehet että naiset.

Kuvio 3. Aikakauslehtien lukeminen vähintään kerran viikossa sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, kymmenen vuotta täyttänyt väestö, prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Ulkomaisia lehtiä lukevat eniten kaupunkilaiset ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat, joista vajaa puolet ilmoitti lukevansa ulkomaisia lehtiä ainakin silloin tällöin. Koko väestöstä ulkomaisia aikakauslehtiä lukee silloin tällöin neljännes ja ulkomaisia sanomalehtiä vajaa viidennes. Säännöllisesti ulkomaisia lehtiä luettiin kuitenkin vain vähän, väestöstä alle viisi prosenttia oli ulkomaisten lehtien säännöllisiä lukijoita.

____________

1 Vapaa-aikatutkimuksessa työhön tai opiskeluun liittyvien kirjojen lukemista kysyttäessä on mainittu, että lukemisen tulee olla vapaaehtoista lukemista, joten kysymys ei sisällä pakollisten koulu- tai kurssikirjojen lukemista.

Lähteet:

Eskola. K. (1993): Kirjojen lukeminen. Teoksessa Liikkanen, Mirja ja Pääkkönen, Hannu (toim.) Arjen kulttuuria. Vapaa-aika ja kulttuuriharrastukset vuosina 1981 ja 1991. Kulttuuri ja viestintä 1993:2. Tilastokeskus. Helsinki.
Hujanen, E. (2002): Sanomalehden tilaamattomuus. Teoksessa Joukkoviestimet - Finnish mass media 2002. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2002:3. Tilastokeskus. Helsinki.
Hujanen, J. (2002):Joukkoviestimet nuorten arjessa. Teoksessa Joukkoviestimet - Finnish mass media 2002. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2002:3. Tilastokeskus. Helsinki.
Joukkoviestimet - Finnish mass media 2004. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2004:2. Tilastokeskus. Helsinki.
Sauri, T. (2005): Lukeminen. Teoksessa Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta ja Hannula, Ulla (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Tilastokeskus. Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 3.10.2008