SurveyLaboratorio vierailee maaseudulla

  1. Haastattelut pirtissä - analyysi virastossa
  2. Visuaalinen ilme vaikuttaa
  3. Laskemisen ongelmat ja ohjeet
  4. Ohjeiden määrä ja sijainti optimoitava kyselyissä
  5. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Petri Godenhjelm on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikön SurveyLaboratoriossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2007.

Suurissa maatalouskyselyissä pienikin testauksen aikaansaama parannus lomakkeella näkyy heti vastauksissa. Kyselylomakkeen ohjeiden ja määritelmien sisällöllä, määrällä ja asettelulla voi olla huomattavia positiivisia vaikutuksia niin saatujen vastausten määrään kuin laatuunkin.

Maanviljelijät saavat vuosittain täytettäväkseen useita kyselylomakkeita maataloutta kuvaavien tilastojen tuottamiseksi. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus testautti kahta lomaketta syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Satotutkimuksen lomaketta testattiin varsinaisen tiedonkeruun yhteydessä, mutta rakennetutkimuksen lomaketta testattiin jo keväällä ennen syksyn varsinaista tiedonkeruuta. Rakennetutkimukseen, jossa tutkitaan maanviljelijöiden työn määrää ja viljelijöiden muuta yritystoimintaa, osallistuu noin puolet Suomen maatiloista, yli 35 000 tilaa.

Rakennetutkimuksen lomakkeen testaus tehtiin tutkimalla paperilomakkeen täyttöä paikan päällä, jolloin viljelijä on itse ensimmäistä kertaa tekemisissä lomakkeen kanssa. Itse tiedonkeruuasetelmaan kuuluu myös puhelinhaastattelu, jolla Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat tiedot lopulta keräävät varsinaisessa tutkimuksessa. Tietojen kerääminen ei aina ole ollut sujuvaa puhelinhaastattelulla, koska viljelijät joutuvat hakemaan useat tiedot omista kirjanpidoistaan. Puhelinkontaktin avulla vastausosuus on kuitenkin saatu pysymään korkeana ja haastattelijat voivat tarvittaessa myös selventää lomakkeen epäselviä kohtia.

Haastattelut pirtissä - analyysi virastossa

Tutkimushenkilöiksi haettiin erilaisia maanviljelijöitä, tilan koon, viljelijän iän, alueen (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme) sekä rakennetutkimuksessa myös sen mukaan, onko viljelijällä muuta yritystoimintaa. Maanviljelijät suhtautuivat tavallista myönteisemmin testaukseen, jopa noin neljä viidestä suostui testihaastatteluun. Kaikki 24 haastattelua nauhoitettiin ääninauhalle ja osaan haastatteluista osallistui Tilastokeskuksen tutkijan lisäksi myös vastaava tutkija Tikestä. Lomakkeen testaaminen onkin parhaimmillaan iteratiivinen, monivaiheinen prosessi, jossa myös lomakkeen viimeinen, paranneltu versio testataan. Näin tehtiinkin rakennetutkimuksen lomakkeen kohdalla.

Testauksen aikana viljelijät pohtivat ääneen vastaamistaan kun täyttivät lomaketta. Lisäksi haastattelun kuluessa kysyttiin tarkemmin ennalta sovituista lomakkeen kohdista, jotka olivat erityisen mielenkiinnon kohteena. Ääneen ajattelulla pyrittiin saamaan selville, mitä vastaaja ajatteli kysymyksellä tarkoitettavan, miten määritelmät ymmärrettiin, mitä yksittäiset termit ja käsitteet merkitsivät, minkä tyyppistä informaation mieleen palauttamista vastaajalta edellytettiin sekä minkälaista vastaamisstrategiaa viljelijä käytti. (ks. myös Ahola ym. 2002, Sudman ym. 1996) Varsinainen testauksen analyysi tapahtui haastattelujen jälkeen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.6.2007

Jaa