AMK-tutkinto vetoaa työmarkkinoilla - suuri osa tradenomeista työntekijäammateissa

  1. Koulutusalat nais- tai miesvaltaisia
  2. AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuneet monentasoisiin ammatteihin
  3. Tutkinnot ja työelämä kohtasivat hyvin
  4. Tradenomi usein rutiinitehtävissä
  5. Uutta tietoa ammattirakenteista

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Heikki Havén on Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt koulutustilastojen kehittämispäällikkö. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta väestöstä 85 prosenttia oli ansiotyössä vuonna 2004. He työskentelivät vaativuudeltaan monentasoisissa ammateissa.

Ammattikorkeakoulu on uusi koulumuoto Suomen korkeakoululaitoksessa, johon aikaisemmin kuuluivat vain yliopistot. Vuonna 1994 suoritettiin ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnot. Tilastollisen koulutusluokitusstandardin mukaan ne rinnastetaan samalle tasolle yliopistojen alempien korkeakoulututkintojen kanssa. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan asiantuntijoita, joiden on määritelty toimivan johtamis-, esimies-, suunnittelu-, kehittämis- ja koulutustehtävissä sekä yrittäjinä. Vuonna 2004 suoritettiin ensimmäiset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joita ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa.

Ammattikorkeakoulun suorittaneen työvoiman ammattirakennetta tarkasteltaessa huomioitava, että noin puolet tässä artikkelissa tarkasteltavasta joukosta on valmistunut vuoden 2001 jälkeen. Koko joukosta puolet on siis ollut työmarkkinoilla valmistumisensa jälkeen alle kolme vuotta vuonna 2004. Tutkittavan joukon ikä oli keskimäärin 31 vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta maassa asuvaa työvoimaa oli vuonna 2004 hieman alle 100 000 henkeä, noin 4,5 prosenttia työvoimasta.

Koulutusalat nais- tai miesvaltaisia

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa viitisenkymmentä erilaista tutkintoa. Tutkinnoissa on myös paljon vaihtelua: osa niistä on kapea-alaisia, osassa puolestaan on useita vaihtoehtoisia linjoja. Tutkintonimikkeitä ovat muun muassa tradenomin, insinöörin, rakennusmestarin, laboratorioanalyytikon, sairaanhoitajan, geronomin, restonomin, sosionomin, agrologin, hortonomin, medianomin, estenomin, musiikin, teatteri-ilmaisun ohjaajan, vestonomin, poliisipäällystön ja liikunnan ammattikorkeakoulututkinnot.

Koulutusalat ryhmittyvät selvästi mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Naisten osuus oli korkein sosiaalialalla, 93 prosenttia. Insinööreissä naisia oli vain 17 prosenttia. Maa- ja metsätalouden koulutusalaryhmää voi luonnehtia tasa-alaksi, naisia 47 ja miehiä 53 prosenttia (taulukko 1).

Taulukko 1.

Amk-tutkinnon koulutusala AMK-väestö
vuonna 2004
Naisten osuus,
%
Työllisyysaste
vuonna 2004, %
Tradenomi, liiketalous 33 437 71,0 86,1
Insinööri, tekniikka 30 531 17,0 88,7
Terveydenhuollon AMK-tutkinnot 23 332 90,7 85,6
Sosionomi, sosiaaliala 10 060 92,6 83,2
Taiteen ja taideteollisuuden AMK-tutkinnot 7 735 75,6 72,9
Restonomi, majoitus-, ravitsemis- ja talousala 5 819 82,0 83,4
Maa- ja metsätalousalan AMK-tutkinnot 3 916 46,5 81,6
Muut AMK-tutkinnot 1 952 60,7 81,1
Yhteensä 116 782 62,6 85,2

Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet erittäin hyvin: 85 prosenttia heistä oli ansiotyössä vuonna 2004. Työllisten osuus oli lähes samalla tasolla kuin ylemmän korkeakoulututkinnon (esimerkiksi maisterin, diplomi-insinöörin, oikeustieteen kandidaatin) suorittaneilla. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste (7 %) oli kuitenkin kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli selvästi heikompaa kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden (kuvio 1).

Kuvio 1. Ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja ylemmän korkeakoulututkinnon ylipistossa suorittaneen väestön (25-34 v.) työllistyminen vuonna 2004

Sen sijaan koulutusalojen välillä on suuria työllistymiseroja. Vuonna 2004 parhaiten työllistyivät AMK-insinöörit, joiden työllisyysaste oli noin 89 prosenttia. Heikoimmin taas työllistyivät taiteen ja taideteollisuusalan tutkinnon suorittaneet, joiden työllisyysaste oli vain noin 73 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta 64 prosenttia oli palkkatyössä yrityksissä, 27 prosenttia kuntasektorilla ja 6 prosenttia valtion organisaatioissa. Työnantajasektori vaihtelee paljon koulusaloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista insinööreistä ja tradenomeista yli 80 prosenttia työskenteli yrityksissä. Terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista 65 prosenttia sijoittui kuntasektorille ja 29 prosenttia yrityksiin.

Yrittäjiksi kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ryhtyi alle kolme prosenttia vuonna 2004. Maa- ja metsätalousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa oli eniten yrittäjiä, noin 16 prosenttia. Keskimääräistä enemmän yrittäjinä (6 %) toimivat myös taiteen ja taideteollisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 1.6.2007

Jaa