Suomalaiset Ruotsin inhimillistä pääomaa luomassa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Leena Timonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristö- ja energiatilastoissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 12/2007

Aikoinaan työn perässä Ruotsiin lähteneiden suomalaisten lapset ovat nyt kouluttautumassa. Yli 36 prosenttia kaikista Ruotsin korkeakoulujen ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista on suomalaisia vanhempien taustamaan mukaan mitattuna. Lisäksi suomalaistaustaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä tohtorikoulutettavista.

Suomalaiset on ehdottomasti suurin ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ryhmä Ruotsissa - mitataan asiaa millä tavalla tahansa: kansalaisuuden tai syntymämaan mukaan, absoluuttisesti tai suhteellisesti. 1960- ja -70-luvuilla Suomesta lähdettiin joukolla Ruotsiin, pääasiassa työnhakuun. Ruotsiin asumaan jääneiden lapset ovat nyt opiskelemassa.

Opiskelijoiden vanhempien taustamaan mukaan mitattuna suomalaisten 36,5 prosentin osuus kaikista ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista onkin selvästi suurempi kuin 16 prosentin kansalaisuuspohjaisesta osuudesta voisi ajatella. Lukumääräisesti taustaltaan suomalaisten vanhempien jälkeläisiä oli korkeakouluissa runsaat 5 200 lukuvuonna 2004-2005. Sen sijaan Ruotsin rajojen ulkopuolella syntyneistä opiskelijoista suomalaisten osuus oli vain 8,2 prosenttia eli runsaat 2 800 opiskelijaa. Naispuolisista opiskelijoista suomalaisten osuus oli vielä suurempi eli 39 prosenttia, kun taas suomalaisista miesopiskelijat muodostivat vain 32 prosenttia kaikista ulkomaisista vanhempien taustamaan mukaan mitattuna. Muista Pohjoismaista Ruotsiin opiskelemaan lähteneiden osuus on vähäinen.

Ruotsi koulutustavoitteessa Suomea edellä

Suomen ja Ruotsin tavoitteena on kouluttaa puolet jokaisesta ikäluokasta korkeakouluissa. Ruotsi on tavoitteen toteutumisessa hieman Suomea pidemmällä. Tämä selittyy osin historialla ja koulutusrakenteilla. Ruotsissa ammattikorkeakoulutason rooli on ollut tärkeämpi kuin meillä. Toisaalta Ruotsille tavoitteen saavuttaminen on huomattavasti haastavampaa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden suuremman merkityksen takia.

Ruotsi on ylivoimaisesti tärkein kohdemaa Suomesta ulkomaille lähteville uusille korkeakouluopiskelijoille. Sen suosio vaihtomaana on jopa kasvanut. Siksi on erityisen tärkeää ymmärtää, miten ulkomaalaisten opiskelu Ruotsissa on yleisesti kehittynyt.

Ulkomaalaistaustaisten %-osuus Ruotsissa korkeakoulun aloittaneista lukuvuosina 1996/97-2004/05

Suurimpien ulkomaalaisryhmien %-osuus 25-vuotiskohortista vuonna 2004 Ruotsissa korkeakoulun aloittaneista taustamaan mukaan

  Ulkomailla syntyneet, %-osuus   Molemmat vanhemmat ulkomailla syntyneitä, %-osuus
  kaikki naiset miehet kaikki naiset miehet
Iran 45 51 41 45 44 46
Suomi 44 52 33 28 34 22
Puola 42 45 40 52 56 58
Bosnia-Hertzegovina 35 46 24 38 53 17
Turkki 25 23 27 29 34 24
Syyria 24 22 26 36 35 37
Libanon 21 20 21 35 32 37
Chile 21 24 19 34 36 33
Irak 20 22 18      
Jugoslavia 17 21 13 33 39 28
Somalia 10 5 14      
Kaikki 30 33 28 33 38 29
Lähde: Sveriges Statistiska Centralbyrån.

Sivun alkuun

Uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä laski

Lukuvuonna 2004-2005 Ruotsissa korkeakouluopinnot aloittaneista opiskelijoista 16 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Lukuvuonna 1996-1997 heidän osuutensa oli 5 prosenttia vähemmän. Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten aloittajien määrä oli vuonna 2005 yli 10 000.

Opintonsa aloittaneiden määrä on vähentynyt lukuvuonna 2004-2005 kaikkiaan noin kaksi prosenttia Ruotsissa ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Samoin on vähentynyt ulkomaalaistaustaisten määrä kokonaisuudessaan. Sen sijaan niiden opiskelijoiden määrä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on lisääntynyt yhdellä prosentilla.

Aloittavien opiskelijoiden määrän väheneminen liittyy ensisijassa opettajakoulutuksen supistamiseen, ja lisäksi se on hyvin vahvasti alueellista. Toisaalta on myös olemassa korkeakouluja, jotka ovat jopa lisänneet sisäänottoa. Voimakkainta lisäys sisäänottomäärissä on ollut Uumajan, Uppsalan ja Keski-Ruotsin yliopistoissa. Myös Blekingen teknillinen korkeakoulu on lisännyt sisäänottoa. Erikoistumattomissa korkeakouluissa suurin lisäys on ollut Gotlannissa. Suuria vähennyksiä puolestaan on ollut Växjön ja Karlstadin yliopistoissa sekä Malmön, Boråsin ja Trollhättanin korkeakouluissa.

Sivun alkuun

Ruotsi jäi vielä tavoitteestaan

Virallisena tavoitteena Ruotsissa on nostaa korkeakoulussa opiskelevien osuus 50 prosenttiin kustakin vuosiluokasta. Vuonna 1979 syntyneistä 44 prosenttia oli aloittanut korkeakouluopinnot 25 vuoden iässä. Kyseisestä vuosiluokasta ruotsalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita oli 45 prosenttia. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisista vain 32 prosenttia oli aloittanut korkeakouluopinnot. Vuonna 1974 syntyneen vuosiluokan kohdalla erot taustojen välillä olivat nykyistä suuremmat. Pientä tasoittumista on siis tapahtunut.

Vuonna 1998 oli silloisten 25-vuotiaiden kohdalla korkeakoulun aloittamisprosentti vain 37 prosenttia. Vuoteen 2004 mennessä kasvua oli tullut jo seitsemän prosenttiyksikköä. Vastaavasti vuonna 1998 silloisen 30-vuotiaiden ikäluokan kohdalla korkeakoulun aloittamisprosentti oli vain 30 prosenttia, kun se oli vuonna 2004 jo 43 prosenttia. 30-vuotiaiden kohdalla on ollut siis vielä suurempi kuin 25-vuotiaiden.

Viralliseen poliittiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää erityishuomion kiinnittämistä ulkomaalaistaustaisten tilanteeseen. Tämä on myös vahvasti syynä siihen, miksi Ruotsissa tehdään tutkimusta opiskelijoiden taustamaista. Suomessa vastaavaa poliittista painetta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tutkimukseen ei ole, koska maamme ulkomaalaisten määrä on melko vähäinen.

Sivun alkuun

Iranilais- ja suomalaistaustaisia ylivoimaisesti eniten

Maakohtaisesti on erityisen kiinnostavaa tietää kuinka suuri osuus ulkomaalaistaustaisista opiskelee Ruotsin korkeakouluissa koko ikäluokkaa ajatellen. Ulkomailla syntyneitä iranilaistaustaisia opiskelijoita oli 5 305 lukuvuonna 20042005. Heitä oli eniten suhteessa kansalaisuuspohjaiseen osuuteen. Ulkomailla syntyneitä suomalaisia opiskelijoita oli toiseksi eniten, 2 800 opiskelijaa.

Vanhempien syntymämaan mukaan suomalaistaustaisia opiskelijoita oli 5 200, mikä tarkoittaa useita tuhansia opiskelijoita enemmän verrattuna muihin kansalaisuuksiin. Puolan prosenttiosuudet olivat huomattavan suuria suhteessa kansalaisuuspohjaan sekä ulkomailla syntyneiden että vanhempien taustan mukaan, mutta todelliset opiskelijamäärät ovat molemmissa tapauksissa reilusti alle 2 000:n.

Suomessa syntyneet hakevat innokkaasti korkeakouluihin

Suomessa syntyneiden ja nyt Ruotsissa asuvien opiskeluaktiivisuus korkeakouluissa 25-vuotiaina on keskimäärin samaa 44 prosentin tasoa kuin Suomessa asuvien suomalaistenkin. Aloittamisprosentti laskee selvästi, mikäli mukaan otetaan 25-30-vuotiaiden ikäluokat.

Vanhempien syntymämaan mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat ovat aloittaneet korkeakoulun 25-vuoden iässä selvästi harvemmin kuin Suomessa aloitetaan: vain 28 prosenttia ikäluokasta. Toisen sukupolven siirtolaisuus ei ole aikaansaanut kovin merkittävää kannustinta korkeakouluopintoihin. Mahdollisena syynä tähän on vanhempien sosiaalinen tausta.

Sivun alkuun

Suomalaistaustaisilla vahva edustus tohtoreissa

Tutkijatason yliopistokoulutuksessa suomalaistaustaiset ovat selvästi suurin ulkomaalaisryhmä. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsista tohtorikoulutuksessa oli 39 prosenttia suomalaisista. Lukumääräisesti kyse oli 198 tutkijaopiskelijasta.

Toisessa taustaryhmässä eli ulkomailla syntyneissä opiskelijoissa suomalaisten osuus oli myös suurin: 230 opiskelijaa eli 11 prosenttia. Osuus on 2 prosenttia kaikista tohtorikoulutuksessa olevista, mikä on suurin piirtein samaa tasoa kuin maisterikoulutuksessa. Tämän mukaan noin 2 prosenttia Ruotsin korkean asteen inhimillisestä pääomasta on viime vuosikymmeninä ollut Suomesta lähtöisin.

Sivun alkuun

Uusien ikäluokkien kasvu ja lasku

Seuraavan kymmenen vuoden aikana potentiaalisten korkeakouluopintonsa aloittavien määrä Ruotsissa tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä on hyvin ongelmallista monessa suhteessa. Mikäli Ruotsi haluaa pitää seuraavan kymmenen vuoden aikana kiinni tavoitteestaan nostaa korkeakouluopiskelijoidenosuus 50 prosenttiin ikäluokasta tai edes säilyttää entinen 45 prosentin osuus, se joutuu lisäämään aloituspaikkoja huimasti. Tämä on hyvin ristiriitaista, koska juuri vuonna 2004 aloituspaikkoja vähennettiin.

On hyvin vaikeaa ratkaista mille aloille ja alueille lisäykset tehdään, koska jo nyt tiedetään, että lisäys on vain väliaikainen. Ensi vuosikymmenen puolivälissä Ruotsissa joudutaan taas aloittamaan vähennykset. Samalla tiedetään myös, että ulkomaalaistaustaisten osuus on lisääntymässä, mikä kasvattaa osaltaan haasteen vaativuutta.

Sivun alkuun

Suomessa vaaditaan lisää kädentaitajia

Viime aikoina Suomessa on esitetty paljon puheenvuoroja siitä, että nuoria otetaan liikaa korkeakouluihin, kun tarvetta olisi enemmän kädentaitoja osaavista ammattilaisista. Tällöin unohdetaan se, että koulutuspolitiikkaa ei voida tehdä pelkästään tämän päivän ongelmien pohjalta.

Yhä enemmän on ajateltava, että hyvin suuri osa joutuu vaihtamaan ammattiaan monta kertaa elämässään ja vaihto on periaatteessa helpompi tehdä, mitä parempi on henkilön peruskoulutustausta. Lisäksi on arvioitu, että ainakin puolessa tulevaisuuden työtehtävistä vaaditaan lähtökohtaisesti korkeakoulutason perusteita. Minusta ei ole syytä lähteä tinkimään suhdannepaineiden edessä koulutuksesta ja alentamaan 50 prosentin tavoitetta.

Työelämän tarpeiden parempi huomioiminen opetuksessa on eri asia kuin koulutustavoitteen alentaminen. Viime vuosina korkeakoulun aloittaneiden läpäisyaste on ollut Suomessa vain noin 70 prosenttia. Tämän huomioon ottaen 50 prosenttia ikäluokasta korkeakoulun aloittajina on vähimmäistavoite. Ulkomaalaisten maahanmuuton kasvu asettaa tähän toistaiseksi vain pienen, mutta kasvavan ja tärkeän lisähaasteen.

Sivun alkuun

Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kiinnostavat Ruotsia

RUOTSISSA on ilmestynyt Korkeakouluviraston ja Tilastoviraston yhteistyönä tehty tutkimus ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista. Ruotsin analyysi on erityisen kiinnostava Suomen näkökulmasta, koska vastaavaa tutkimusta ei täällä ole tehty. Ruotsissa tehdään paljon tutkimusta erilaisten taustojen vaikutuksista, esimerkiksi sosiaalisen taustan vaikutuksesta opiskelumahdollisuuteen.

Suomen koulutustilastoissa on toistaiseksi keskitytty vain kansallisuuspohjaan. Jossain määrin tilastoja tehdään myös kielen pohjalta. Periaatteessa estettä koulutustilastojen taustapohjaiseen tarkasteluun ei ole, mutta se lisäisi työmäärää huomattavasti. Todennäköisesti ulkomaalaisten suhteellisen osuuden lisääntyessä myös meillä aletaan julkaista taustamaa-pohjaisia tilastoja. Tavanomaisissa henkilötilastoissa valmius taustapohjaiseen tarkasteluun on jo olemassa.

Ulkomaalaistaustaiset eroavat käsitteellisesti ulkomaalaisista siinä, että heillä voi olla myös Ruotsin kansalaisuus. Ulkomaalaistausta syntyy kahdella tavalla: 1. Henkilö on itse syntynyt ulkomailla. 2. Molemmat henkilön vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Kyseisessä tutkimuksessa tausta määriteltiin ruotsalaiseksi, jos opiskelijan vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt Ruotsissa. Adoptiolasten osalta adoptiovanhempien syntymämaa oli määräävä tekijä biologisien vanhempien syntymämaahan nähden. Tutkimuksessa ulkomaalaistaustaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita tarkasteltiin korkeakoulun aloittajien, korkeakouluopiskelijoiden kokonaismäärän ja ikäluokan näkökulmasta. Tarkasteluperiodi kattoi lukuvuodet 1996/1997-2004/2005.

Lähteet:

Utländsk bakgrund för studerande i grundutbildning och forskarutbildning 2004/05. Statistiska meddelanden UF 19 SM 0601. Statistiska centralbyrån & Högskoleverket 2006.
Universitet och högskolor: Högskoleverkets årsrapport 2006. Rapport 2006:26 R.,Högskoleverket.

Päivitetty 17.4.2007