Suomi on bioenergian suurvalta
- Uusiutuvat tuottavat neljänneksen sähköstä
- Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine
- Puu ja turve sopivat yhteen
- Lisää jätteenpolttolaitoksia rakenteilla
- Bio-osuuksissa on haasteita
- Biodieseliä lähinnä omaan käyttöön
- Oksat, risut ja kannot tehokäyttöön
- Biopolttoaineet Suomessa:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Puu ja turve sopivat yhteen
Metsäteollisuus käyttää lähes 80 prosenttia bioenergiasta Suomessa tuottaen sillä sähköä, lämpöä ja teollisuushöyryä. Valtaosa metsäteollisuudessa puuperäisten polttoaineista käytetään sulfaattisellutehtaiden yhteydessä, joissa sekä puun kuori että sellunvalmistuksessa syntyvä mustalipeä eli noin 45 prosenttia tehtaalle tulevasta puusta käytetään energian tuotantoon. Mekaanista massaa tuotettaessa puusta lähinnä vain puun kuori jää energian tuotantoon. Sahoilta puun kuori ja noin kolmannes purusta ohjautuu energiaksi. Puupolttoaineiden käyttö Suomessa on kasvanut rinnan metsäteollisuuden tuotannon kasvun kanssa.
Primäärisiä puupolttoaineita ovat metsähake ja pilke. Suurin metsähakkeen lähde on päätehakkuualoille ainespuuta korjattaessa jäävä, teollisuuskäyttöön kelpaamaton runkopuu ja oksabiomassa. Metsähaketta tehdään lisäksi pienikokoisesta harvennuspuusta sekä kannoista.
Noin 20 prosenttia bioenergiasta käytetään yhdyskuntien yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, aluelämmityksessä ja kiinteistöjen erillislämmityksessä. Maassamme on nykyisin yli 400 biopolttoaineita pää- tai sivupolttoaineena käyttävää keskikokoista tai suurta kattilalaitosta. Puu ja turve toimivat polttoaineena myös hyvin yhdessä. Puun osuutta on viime vuosina pyritty kasvattamaan ilmastotavoitteiden vuoksi. Puuhakkeen polttoa on lisännyt myös uusien polttotekniikoiden yleistyminen. Vuonna 2005 alkanut EU:n päästökauppa edistää osaltaan muiden biopolttoaineiden paitsi turpeen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Puuta käytetään pientalojen ja kiinteistöjen lämmityksessä merkittävä määrä.
Päivitetty 18.4.2007