IEA: Maailman energiatulevaisuus vaatii uusia politiikkatoimia

  1. Nykyistä menoa - uusia vaihtoehtoja
  2. Energian kysynnän trendit ja tarvittavat politiikkatoimet
  3. Ydinvoima, öljy, kaasu, hiili, biopolttoaineet...
  4. Kansainvälistä yhteistyötä ja panostuksia t&k-työhön

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ydinvoima, öljy, kaasu, hiili, biopolttoaineet...

Viimeisten vuosien aikana eri energiamuotojen suhteellinen asema on muuttunut huomattavasti. Hiili on tänä päivänä kaasua halvempi polttoaine sähköntuotannossa ja ydinvoima on monessa tapauksessa halvempi vaihtoehto kuin mitä sekä hiili että kaasu ovat. Näin on, vaikka hiilen ja kaasun hiilidioksidipäästöjen hintaa ei otettaisi huomioon. Hiilen käytön kasvu on kattanut viime aikoina suurimman osan maailman energian kysynnän kasvusta, ja sen osuus energialähteenä tulee jatkossakin olemaan aiemmin arvioitua suurempi.

Fossiiliset polttoaineet ovat kuitenkin edelleen vuonna 2030 suurin energianlähde. Vaikka öljyn osuus laskee, se tulee yhä olemaan suurin yksittäinen energianlähde seuraavana muutamana vuosikymmenenä. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että öljyn hinnalla tulee olemaan jatkossakin hyvin keskeinen rooli maailmantalouden kehityksen kannalta.

Vuosien 2005-2030 aikana tarvitaan viiteskenaariossa yli 20 000 miljardin dollarin investoinnit. Arvio on selvästi aikaisempia arvioita suurempi. Liian vähäiset investoinnit on suuri uhka maailman energiamarkkinoille. Vaikutelma, että viime vuosina investoinnit olisivat lähteneet kasvuun, on pääosin illuusiota. Erilaisten kustannusten nousu on pitänyt todellisten investointien määrän samalla tasolla kuin vuonna 2000, vaikka investointeihin kohdennettu rahamäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi.

Ydinvoima on kustannustehokas keino vähentää tuontiriippuvuutta kaasusta sekä hillitä hiilidioksidipäästöjä. Viiteskenaarion mukaan maailman ydinvoimakapasiteetti kasvaa vuoden 2005 368 GW:sta noin 416 GW:iin vuoteen 2030 mennessä. Silti ydinenergian suhteellinen osuus maailmanlaajuisesta energian kokonaiskapasiteetista laskee.

Vaihtoehtoskenaario esittää puolestaan täysin toisenlaisen kuvan tulevaisuudesta, jossa ydinenergian osuus kasvaa ja on vuonna 2030 519 GW. Ydinvoiman osuuden kasvuun tarvitaan kuitenkin hallitusten voimakkaita toimia. Erityisesti pitkälle liberalisoiduilla markkinoilla yksityisten investointien toteutumista on tehtävä helpommaksi, jotta ydinvoimaa todella rakennettaisiin lisää. Myös jo nyt käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytöstä poisto asettaa omat vaatimuksensa ydinenergian lisäinvestoinneille.

Biopolttoaineilla voi olla merkittävä rooli tieliikenteen energiatarpeissa. Biopolttoaineet edistävät energialähteiden monipuolisuutta ja parantavat toimitusvarmuutta sekä vähentävät hintojen heilahtelua. Ne vähentävät myös kasvihuonekaasupäästöjä. Biopolttoaineiden tuotanto tarvitsee kuitenkin tukia useimmissa osissa maailmaa, ja se heikentää biopolttoaineiden potentiaalia pitkällä aikavälillä.

Biopolttoaineiden tuotannon keskeisenä haasteena nähdään viiteskenaariossa se, miten maailman väestön kasvusta johtuva ruuan kysynnän kasvu ja siten peltoalan kasvattaminen ruuan tuotantoon voidaan yhdistää biopolttoaineiden tuotannon kanssa. Joka tapauksessa on ilmeistä, että viljelyyn kelpaavaa maata tulee kasvattaa globaalissa mittakaavassa merkittävästi.

Uudet teknologiat, erityisesti lignoselluloosapohjaisen (puupohjainen) etanolin tuottaminen, voivat mahdollistaa biopolttoaineille paljon nykyistä suuremman roolin energialähteenä, jos toistaiseksi vielä ratkaisemattomat keskeiset teknologiset ja kaupallistamiseen liittyvät ongelmat saadaan voitettua.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 17.4.2007