Esi- ja perusopetukseen osallistuminen kansainvälisessä vertailussa

  1. Esiopetuksessa on eroja
  2. Esiopetus kansainvälisissä tilastovertailuissa
  3. Esiopetukseen osallistumisen yleisyys vaihtelee - Suomi keskiarvon alapuolella kansainvälisissä vertailuissa
  4. Oppivelvollisuus alkaa OECD-maissa usein jo 6-vuotiaana
  5. Suomessa jatketaan opintoja peruskoulun jälkeen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mika Tuononen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2007.

Esi- ja perusopetus muodostavat elinikäisen oppimisen perustan. Jo ensimmäiset oppimisvuodet voivat olla ratkaisevia oppilaan myöhempien vuosien onnistuneen koulutusuran kannalta. Esi- ja perusopetuksen järjestelyissä ja opetukseen osallistumisessa on melko suuria eroja OECD-maiden välillä. Suomessa jäädään OECD-keskiarvon alapuolelle mitattaessa yli 3-vuotiaiden lasten esiopetukseen osallistumisen yleisyyttä.

OECD-maissa keskustelu esi- ja perusopetuksen kehittämisestä koskee lähinnä opetuksen aloittamisikää, oppivelvollisuusiän pituutta ja opetusmuotoja mahdollisimman hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Keskustelua käydään muun muassa siitä, kuinka koulumaista varhaiskasvatuksen pitäisi olla. Koulutusjärjestelmän tehokkuus nähdään merkittävänä kilpailutekijänä.

Kehittyvissä maissa ensimmäisenä ja suurena haasteena on saada mahdollisimman monelle lapselle mahdollisuus edes lukutaidon ja yksinkertaisimpien perustaitojen oppimiseen ja vähentää lukutaidottomaksi jäävän väestön määrää. Tässä artikkelissa keskitytään OECD-maiden esi- ja perusopetuksen vertailuihin.

Esiopetuksessa on eroja

Esiopetukseen osallistumisessa on OECD-maiden välillä selvästi suurempia eroja kuin perusopetukseen osallistumisessa. Perusopetus käsittää yleensä oppivelvollisuuskoulutuksen ja siihen osallistuu kehittyneissä OECD-maissa yleisesti lähes koko ikäluokka. Oppivelvollisuuskoulutusta edeltävään esiopetukseen osallistuminen on sen sijaan yleensä vapaaehtoista ja näin myös osallistumisasteissa on suuriakin eroja maiden välillä.

OECD-maissa esiopetusjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ne ovat koulumuotoinen esiopetus (esim. Ranska ja Italia), jossa lapset saavat esiopetusta koulussa yleensä aamupäivisin ja ovat iltapäivällä päivähoidossa tai kotona ja pohjoismainen malli, jossa päiväkodeissa tarjotaan yhdistettynä opetusta ja päivähoitoa koko päivän ajan (ns. EduCare-malli). Pohjoismainen EduCare -malli on saanut esimerkiksi OECD:n asiantuntija-arvioissa paljon kiitosta tavasta, jolla hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.4.2007

Jaa