Teollisuuden toimialakatsaus IV/2006

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Teollisuustuotannon kasvuvauhti hidastui loppuvuonna
  3. Tuottajahintojen nousu siivitti liikevaihdon kasvua
  4. Vientivetoinen kasvu jatkui
  5. Teollisuuden työllisten määrä väheni loka-joulukuussa
  6. Tehdasteollisuuden näkymät edelleen varsin hyvät
  7. Fokus: Uudet tilaukset
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Uudet tilaukset

Tilastokeskus julkaisi 9.3.2007 ensimmäistä kertaa indeksipistelukuja teollisuuden uusista tilauksista. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin tehtävänä on antaa nopeasti ja luotettavasti tietoa uusien tilauksien arvon kehityksestä. Tilaston kautta saadaan myös tietoa tuotannon ja liikevaihdon tulevasta kehityksestä. Indeksipistelukuja julkaistaan kuukausittain viideltä toimialalta. Aikasarjat alkavat tammikuusta 2005 ja aikasarjojen perusvuotena on 2005 (2005=100). Tilasto julkaistaan noin 40 päivän kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Tilaston perustamisen taustalla on EU:n lyhyen aikavälin yritystilastoasetus, joka velvoittaa jäsenmaita tuottamaan tietoja uusista tilauksista asetuksessa määritellyiltä toimialoilta. Teollisuuden uusia tilauksia tilastoidaan useissa maissa joko barometrinä tai perinteisenä tilastona, useimmissa maissa molemmilla tavoilla. Tilastoa pidetään tärkeänä suhdannetilastona, koska se ennakoi suhdannekehitystä. Suomen uusia tilauksia koskevia tietoja käytetään EU:n tilastovirasto Eurostatissa tuotettaessa EU:n ja euroalueen kehitystä kuvaavia sarjoja. Se ketkä tilastoa käyttävät kotimaassa jää nähtäväksi, mutta mahdollisesti julkinen hallinto, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset tulevat tietoja käyttämään arvioidessaan talouden kehitystä.

Tilastokeskuksen lyhyen aikavälin yritystilastoissa tilastoidaan nyt koko teollisten yritysten liiketoimintaa kuvaava ketju: tilaukset - tuotanto - varasto - liikevaihto - palkat. Tämä mahdollistaa entistä laajemman tilastotietojen käytön, sekä antaa valmiudet tarkempaan talouden tilan analyysiin.

Vuonna 2006 uudet tilaukset kasvoivat vajaat 9 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna

Teollisuuden uudet tilaukset olivat Tilastokeskuksen mukaan vajaat 9 prosenttia suuremmat vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna. Uudet tilaukset kasvoivat kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla lukuun ottamatta tekstiiliteollisuutta, jossa uudet tilaukset pysyivät kuta kuinkin vuoden 2005 tasolla. Voimakkaimmin uudet tilaukset kasvoivat massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen toimialalla. Kasvua kertyi vajaat 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Verrattain suuren osan toimialan voimakkaasta kasvusta selittää vertailuvuodelle 2005 ajoittunut paperiteollisuuden tuotantoseisokki. Paperiteollisuuden tuotantoseisokilla on jonkin verran vaikutusta myös kemianteollisuuden uusien tilauksien kasvuun (reilut 10 prosenttia), sillä paperiteollisuus käyttää tuotantoprosesseissaan kemianteollisuuden tuotteita. Myös metalliteollisuudessa uudet tilaukset kasvoivat verrattain voimakkaasti, joskin selvästi paperi- ja kemianteollisuutta heikommin.

Kuvio 7. Uusien tilauksien muutos 2005-2006, %

Uudet tilaukset kasvoivat EU:n kasvuvauhtia

Uudet tilaukset kasvoivat täsmälleen saman verran kuin EU-maissa keskimäärin. Euroalueella kasvu oli hitusen Suomen kasvua voimakkaampaa. Samoin kasvu oli Saksassa ja Ruotsissa Suomea voimakkaampaa, mutta esimerkiksi Ranskan kasvu jäi selvästi Suomen kasvusta.

Kuvio 8. Uusien tilauksien kansainvälinen vertailu 2005-2006, %

Uusien tilauksien ennakoivuus tuotantoon ja liikevaihtoon nähden

Teollisuuden uusista tilauksista saadaan parhaimmillaan tietoa tulevasta tuotannon ja liikevaihdon kehityksestä. Tilauksen ja tuotannon välisen viipeen pituuteen vaikuttavat ainakin toimiala ja suhdannetilanne. Joillakin toimialoilla tuotanto tapahtuu käytännössä heti tilauksen saamisesta ja toisilla toimialoilla viive voi olla jopa vuosia. Esimerkiksi kemikaalien valmistuksessa toimitetaan tuotteita välittömästi tilauksen saapumisesta. Tällöin tuotanto määräytyy ennemminkin varastojen tai myyntiennusteen perusteella. Toista ääripäätä edustaa telakkateollisuus, jossa tilauksen toimitus voi tapahtua vasta vuosien kuluttua. Korkeasuhdanteessa tilauksen ja tuotannon välinen aika on pidempi kuin matalasuhdanteen aikana.

Tietyt seikat, kuten liikevaihdon ajallinen kohdistaminen ja varastokierron voimakkaat muutokset voivat hämärtää linkkiä uusien tilauksien ja tuotannon sekä liikevaihdon välillä. Liikevaihdon ajallinen kohdistaminen tapahtuu arvonlisäverolain mukaan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti, mutta tilikauden aikana suoriteperusteisesta kohdistamisesta voidaan poiketa ennakkomaksuilla, laskutusajankohdan kohdistamisella tai porrastetuilla maksuilla. Esimerkiksi paperikoneen myynti asennettuna on Tilastokeskuksen liikavaihdon laskennassa käyttämässä aineistossa tilastoitu joko silloin, kun asennus on tehty, laskutuksen mukaan tai saatujen ennakkomaksujen mukaan. Sen sijaan teollisuuden uusiin tilauksiin tilaus kirjataan jaksottamattomana yhdellä kertaa, kun sopimus tuotteen toimittamisesta on tehty. Myös muuttujien tietyt määritelmälliset erot tilastojen välillä vaikuttavat uusien tilauksien ennakoivuuteen tuotantoon ja liikevaihtoon nähden. Tilaus voi olla esimerkiksi puhdas huoltosopimus, jolloin se sisältää palveluita tai muita eriä, jotka eivät ole mukana teollisuustuotannossa.

Koska tilaston aikasarja on vielä hyvin lyhyt (1/2005 - 1/2007), on vielä vaikea sanoa varmuudella miten hyvin ja minkä pituisella viipeellä uudet tilaukset ennakoivat tuotantoa ja liikevaihtoa. Tilastosta ei myöskään julkaista vielä kausitasoitettuja eikä trendisarjoja aikasarjan lyhyydestä johtuen. Talouden käännepisteet havainnoidaan todennäköisesti selkeimmin juuri kausitasoitetuista- ja trendisarjoista. Vertailtaessa uusien tilauksien toimialoittaisia aikasarjoja teollisuustuotannon volyymi-indeksiin ja teollisuuden liikevaihtoon, on kuitenkin jo nyt havaittavissa, että useimmilla toimialoilla viive tilauksesta tuotantoon ja liikevaihtoon on hyvin lyhyt. Puhutaan ennemminkin viikoista kuin kuukausista. Joillakin toimialoilla viive on mahdollisesti ainoastaan muutamia päiviä. Tämä kertoo siitä, että Suomessa toimivien yritysten logistiset järjestelmät tilauksesta toimitukseen ovat hioutuneet huippuunsa. Tavaraa ei tuoteta turhaan varastoon, vaan toimitetaan lähes välittömästi tilaajalle. Jos käytössä olisi pitempi aikasarja uusista tilauksista, siitä nähtäisiin todennäköisesti, miten viive tilauksesta tuotantoon ja toimitukseen on pienentynyt huomattavasti aikojen saatossa.

Seuraava vuoden 2007 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2007.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.3.2007