Tilastot muovaavat käsitystä asumisen kalleudesta

  1. Helsingin ydinkeskustan vuokrataso nostaa koko seudun keskivuokraa
  2. Asumiskulutus ja asumismenot sekoittuvat julkisuudessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen toimii ympäristöministeriössä asumisen tulosalueen päällikkönä. Artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 11/2007

Asumiskulutus, asumiskustannukset ja asumismenot ovat käsitteitä, joilla kuvataan asumisen taloudellista rasitetta kotitalouksille. Julkisessa keskustelussa nämä mittarit usein sekoitetaan toisiinsa, vaikka niillä on eri käyttötarkoitus.

"PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuntojen hinnat ovat nousseet tavallisten perheiden ulottumattomiin. Muualta Suomesta Helsingin seudulle muuttavan on lähes mahdotonta löytää kohtuuvuokraista asuntoa." Tilastojen avulla voidaan näyttää, että nämä usein esitetyt väitteet pitävät paikkansa. Olihan pääkaupunkiseudulla myytyjen vanhojen kerrostalohuoneistojen keskihinta viime vuoden syksyllä 2 804 euroa neliömetriltä, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen asuntojen myyntihinta oli alle puolet (1 367 euroa/m2).

Käytännössä ei ole yhtä hintatasoa, jonka voisi katsoa antavan riittävän ja oikean kuvan asuntojen hinnoista Helsingin seudulla. Helsingin ydinkeskustassa asuntojen hintataso on yli kolminkertainen verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen asuntojen keskimääräiseen hintatasoon. Samaan aikaan Vantaalta löytyy alue, jossa myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen hintataso on vain vajaan kolmanneksen kalliimpi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa. Kaikkiaan vuoden 2006 lopulla oli pääkaupunkiseudulla neljä aluetta, joilla asuntojen hintataso oli enintään 1,5-kertainen verrattuna muun maan hintatasoon. Toki asuntojen hinnat vaihtelevat alueittain myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Eri alueilla asuntoa ostaville kotitalouksille tulevia kustannuksia on taulukossa 1 pyritty konkretisoimaan siten, että ostajalla on käytettävissään omaa pääomaa joko 50 000 tai 100 000 euroa. Voidaan ajatella, että kyseessä on esimerkiksi asunnonvaihtaja, joka saa myyntituloja vanhasta asunnostaan. Kotitalous ostaa 75 neliömetrin suuruisen keskihintaisen asunnon. Loput tarvittavasta rahoituksesta kotitalous ottaa 20 vuoden asuntolainana, jonka korko on 4,08 prosenttia. Korkomenoja pienentävä verovähennys on esimerkissä otettu huomioon.

Taulukosta 1 on nähtävissä, että heinä-elokuussa 2006 Helsingistä löytyi 50 000 euron omarahoitusosuudella 75 neliömetrin suuruisia asuntoja, joissa kuukausittaiset lainanhoitokustannukset olivat hieman yli 500 euroa. Noin 500 euron kuukausikustannuksilla asunnon pystyi ostamaan myös Espoon alueelta. Kaikista eniten tämän hintaista asuntotarjontaa oli Vantaalla. Koska tarkastelu perustuu keskihintaan, niin halvempaakin asuntotarjontaa on olemassa.

Taulukko 1. Keskihintaisen 75 m²:n asunnon hankinnasta tulevat kuukausittaiset lainanhoitomenot 50 000 ja 100 000 euron omarahoitusosuudella

Alue Asunnon
hinta, euroa
Tarvittava laina
oma rahoitus,
euroa
Lainanhoitomenot
kuukaudessa,
euroa
    50 000 100 000 50 000 100 000
Helsinki 1 302 400 252 400 202 400 1 301 1 043
2 240 225 190 225 140 225 981 723
3 180 150 130 150 80 150 671 413
4 152 700 102 700 52 700 530 272
Espoo 1 207 075 157 075 107 075 810 552
2 176 625 126 625 76 625 653 395
3 151 650 101 650 51 650 524 266
Vantaa 1 151 950 101 950 51 950 526 268
2 132 600 82 600 32 600 426 168

Lähde: Tilastokeskus

Siihen, kuinka saavuttamattomia pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat vaikuttaa myös kotitalouksien odotukset. Jos tavoitteena on Helsingin ja Espoon parhailla paikoilla sijaitseva asunto, niin alueelle muuttava joutuu helposti ottamaan erittäin suuren asuntolainan tai asunto jää vain unelmaksi. Sen sijaan, jos on valmis vaihtamaan omakotitalon 75 neliömetrin kerrostaloasuntoon, niin valinnanvaraa löytyy myös kohtuullisin kustannuksin. Jos tavoitteena on työpaikka pääkaupunkiseudulla ja omakotitaloasuminen, niin muuttajan tulee olla valmis aikaa vieviin työmatkoihin. Kohtuuhintaista omakotitalotarjontaa ei pääkaupunkiseudulla käytännössä ole olemassa.

Kalliiden hintojen alueilla asuu varmasti perheitä, jotka tilastojen mukaan asuvat ahtaasti. Jos vain tilan lisääminen olisi talouden asumisen keskeisin tavoite, niin varmasti monella perheellä olisi myymällä nykyinen asuntonsa mahdollista hankkia tilavampi asunto pääkaupunkiseudun halvemmilta alueilta. Moni perhe kuitenkin voi arvostaa ydinkeskustassa asumista niin paljon että on valmis luopumaan lisätilasta.

Pääkaupunkiseudun vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinnat verrattuna muun Suomen hintatasoon elo-syyskuussa 2006

Pääkaupunkiseudun uusien vapaarahoitteisten yksiöiden (35 m²) ja kaksioiden (55 m²) vuokrasuhteiden keskivuokra vuonna 2005

Hintaluokitus postinumeroalueittain:

Helsinki 1: 10, 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja 18
Helsinki 2: 20, 21, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 38, 40, 44, 50, 51, 52, 53, 55, 57, 61, 66, 67, 68, 83, 85
Helsinki 3: 36, 37, 39, 41, 42, 43, 56, 60, 62, 63, 64, 65, 70, 72, 78, 79, 80, 81, 84, 87
Helsinki 4: 19, 58, 69, 71, 73, 74, 75, 76, 77, 79, 82, 86, 88, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99
Espoo 1: 2100, 2110, 2120, 2130, 2160, 2170, 2700, 2750
Espoo 2: 370, 2140, 2150, 2180, 2200, 2210, 2230, 2270, 2280, 2300, 2600, 2610, 2630, 2680, 2730, 2940
Espoo 3: Muut postinumeroalueet
Vantaa 1: 1230, 1300, 1370, 1380, 1390, 1400, 1420, 1600, 1630, 1640, 1670, 1690, 1700, 1710
Vantaa 2: Muut postinumeroalueet

Helsingin ydinkeskustan vuokrataso nostaa koko seudun keskivuokraa

Pääkaupunkiseudulle työn perässä muuttavan nuoren tai nuoren perheen ensimmäinen asunto on usein vapaarahoitteinen vuokra-asunto. Vuonna 2005 uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden keskivuokra oli pääkaupunkiseudulla yksiöissä (35 m2) 535 euroa kuukaudessa ja kaksioissa (55 m2) 678 euroa kuukaudessa. Keskivuokra kuvaa kuitenkin yhtä huonosti seudulla olevaa vuokra-asuntotarjontaa kuin asuntojen keskihinnat kuvaavat omistusasuntotarjontaa.

Helsingin keskusta-alueen korkea vuokrataso nostaa merkittävästi koko seudun keskivuokraa. Käytännössä kaikilla muilla alueilla yksiköiden ja kaksioiden keskivuokra oli pienempi kuin koko pääkaupunkiseudulle laskettu keskivuokra. Halvimmalla alueella (Vantaa 2) yksiöiden keskivuokra oli 420 euroa kuukaudessa ja kaksioiden keskivuokra oli alhaisin Vantaa 1:ssä eli 564 euroa kuukaudessa. Nämä vuokrat eivät ole kovin kaukana pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen uusista vapaarahoitteisista. Muun Suomen yksiöissä keskivuokra oli 366 euroa kuukaudessa ja kaksioissa 472 euroa kuukaudessa.

Viime kädessä yksittäisen kotitalouden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja asumistoiveet ratkaisevat sen, kuinka korkea pääkaupunkiseudun asuntojen hinta- ja vuokrataso talouden näkökulmasta on. Kokonaisuutena tarkasteltuna pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden tilaa ei voida kuitenkaan pitää niin synkkänä, kuin usein väitetään. Myöskään asuntopolitiikan kehittämisen ja valtion talouden näkökulmasta tarkasteltuna pääkaupunkiseutua ei voida tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi asumismenoja alentavia tukia ei ole perusteltua mitoittaa kalleimman hinta- ja vuokratason perusteella, kun seudulta löytyy myös kohtuuhintaisempaa asuntotarjontaa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.2.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tilastot muovaavat käsitystä asumisen kalleudesta

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute