Suomalaisten rahoitusvarallisuus alle EU:n keskitason

  1. Eläkesäästäminen selittää eroja
  2. Suomalaisilla paljon osakkeita ja osuuksia
  3. Osakkeiden tilastointi vaihtelee

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Osakkeiden tilastointi vaihtelee

Kotitalouksien hallussa olevien osakkeiden tilastointi on haaste monen Euroopan maan rahoitustilinpidolle. Varsinkin noteeraamattomien osakkeiden kohdalla joudutaan usein turvautumaan menetelmiin, joissa kotitalouksien tiedot johdetaan muiden sektoreiden tietojen perusteella. Tällaiset karkeat lähestymistavat tuovat tietoihin väistämättä epävarmuutta. Suomessa tilanne on varsin hyvä, koska laskennassa voidaan hyödyntää rekisterien sisältämiä omistustietoja.

Osakkeiden ja osuuksien käsitettäkin tulkitaan eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsisisällyttää kotitalouksien rahoitusvaroihin osuudet asunto-osuuskunnissa, jotkavastaavat käytännössä suomalaisia asunto-osakkeita. Suomessa asunto-osakkeitaei lueta rahoitusvaroihin, vaan reaalivaroihin asuinkiinteistöjen tavoin.

Noteeraamattomien osakkeiden kansainvälistä vertailua vaikeuttavat myös epäyhtenevät arvostusperiaatteet. Yleisimmin käytetty arvostusperiaate on Suomenkin soveltama oman pääoman kirjanpitoarvo (tasearvo), mutta joissain maissa käytetyt arvostusmenetelmät heijastavat pörssiyritysten markkina-arvojen kehitystä, mitä myös EKT95 suosittelee. Näin tehdään esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa. Espanjalla taas on täysin muista poikkeava menetelmänsä, joka perustuu estimoitujen tulevaisuuden voittojen nykyarvoon. Pääsääntöisesti nämä markkina-arvoja jäljittelevät menetelmät antavat tasearvoja selvästi korkeampia lukemia. Esimerkiksi Ranskan kotitalouksien (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) noteeraamattomien osakkeiden arvo oman pääoman kirjanpitoarvoon oli Ranskan keskuspankin mukaan 172 miljardia euroa vuonna 2004, kun tilastoitu arvo oli 279 miljardia euroa. Ranskan kanssa yhdenmukaisella arvostusmenetelmällä tehtyjen koelaskelmien perusteella Suomessa kotitalouksien noteeraamattomien osakkeiden arvo olisi joinain vuosina jopa puolitoistakertainen nyt tilastoituun nähden.

Noteeraamattomat osakkeet muodostavat merkittävän osan kotitalouksien rahoitusvaroista, ja siten käytetyllä arvostusmenetelmällä voi olla suurikin vaikutus varallisuuden kokonaistasoon. Suomessa niiden osuus kotitalouksien rahoitusvaroista oli 18 prosenttia vuoden 2004 lopussa. Maailmanlaajuisen kansantalouden tilinpidon käsikirjan SNA:n uudistustyössä noteeraamattomia osakkeita koskevaan ohjeistukseen on kiinnitetty huomiota, jotta tietojen vertailukelpoisuus parantuisi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.2.2007