Suomalaisten rahoitusvarallisuus alle EU:n keskitason

  1. Eläkesäästäminen selittää eroja
  2. Suomalaisilla paljon osakkeita ja osuuksia
  3. Osakkeiden tilastointi vaihtelee

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Matti Okko työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 11/2007

Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuus henkeä kohti jäi 70 prosenttiin koko EU:n keskimääräisestä arvosta vuonna 2004. Tilannetta selittää osaltaan eläkevastuiden käsittely kansantalouden tilinpidossa. Erot osakkeiden tilastoinnissa vaikeuttavat myös hieman eri maiden vertailua.

Lähes kaikki EU:n jäsenmaat ja osa muista Euroopan maista tuottavat Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT95) mukaisia tietoja kotitalouksien rahoitusvaroista ja veloista. Puhtaan kotitaloussektorin kuvaamisessa monilla mailla on tosin vaikeuksia, eivätkä kaikki maat näitä tietoja raportoi. Siksi EU-maiden vertailussa on tyydyttävä tarkastelemaan kotitalouksia laajan määritelmän mukaisesti, jolloin sektoriin sisältyvät myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkot, yhdistykset ja säätiöt.

Vertailtaessa Suomea muihin EU-maihin nähdään, että suomalaisten kotitalouksien nettomääräinen rahoitusvarallisuus (rahoitusvarat vähennettynä veloilla) oli vuoden 2004 lopussa selvästi keskimääräistä pienempi. Suomalaisilla rahoitusvarallisuutta oli 20 000 euroa henkeä kohti (varoja 33 000 ja velkaa 13 000 euroa), kun koko EU:n alueella vastaava lukema oli 29 000 euroa. Syy eroon löytyy rahoitusvaroista, velkaa suomalaisilla oli keskimääräistä hieman vähemmän.

Ruotsalaisiin nähden suomalaisten rahoitusvarallisuus jäi 63 prosenttiin vuonna 2004. Norjassa kotitalouksien rahoitusvarallisuus on Suomea vähäisempää johtuen norjalaisten voimakkaasta velkaantumisesta. Myös välimeren maiden kotitaloudet ovat Italiaa lukuun ottamatta suomalaisia vastineitaan köyhempiä. Eniten rahoitusvarallisuutta löytyy Belgiasta, Alankomaista ja Isosta-Britanniasta. Itä-Euroopan tuoreet jäsenmaat, kuten Baltian maat ja Puola, jäävät vertailussa roimasti muiden taakse. Ostovoimaerojen huomioiminen luonnollisesti pienentäisi tätä kuilua, tämän vertailun tiedot perustuvat nimellisiin valuuttakursseihin.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus (netto) EU-maissa vuonna 2004

Lähde: Eurostat

Eläkesäästäminen selittää eroja

Eläkejärjestelmät vaikuttavat merkittävästi kansantalouden tilinpidossa tilastoituihin kotitalouksien rahoitusvaroihin. Esimerkiksi Suomen työeläkejärjestelmä perustuu pitkälti kollektiiviseen säästämiseen, jossa pakollista eläkevakuuttamista hoitavilla työeläkelaitoksilla on suuri rooli. Julkiseen sektoriin luettavien työeläkelaitosten rahastoimia eläkevaroja ei lueta kotitalouksien vakuutussaamisiin. Suomen kotitalouksien vakuutussaamiset, jotka koostuvat pääosin henki- ja eläkevakuutussäästöistä, jäävätkin vain puoleen EU:n keskiarvosta. Mainittakoon, että Suomen työeläkelaitosten rahastojen arvo oli 78 miljardia euroa (15 000 euroa henkeä kohti) vuoden 2004 lopussa.

Joissain maissa eläkejärjestelmät painottuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvaan yksilölliseen säästämiseen, jossa syntyneet varat luetaan kotitalouksien vakuutussaamisiin. Esimerkkejä yksilölliseen eläkesäästämiseen nojautuvista maista ovat Tanska, Iso-Britannia ja Alankomaat, jotka komeilevat rahoitusvaravertailun kärjessä (Kuvio 2). Myös Ruotsissa yksilöllisellä eläkesäästämisellä on Suomea suurempi merkitys. Jos vakuutussaamiset jätettäisiin kokonaisuudessaan tarkastelun ulkopuolelle, suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat olisivat itse asiassa melko lähellä EU:n keskitasoa. On tietysti muistettava, että vakuutussaamiset pitävät sisällään muutakin kuin eläkkeitä, mm. henkivakuutussäästöt. Eriteltyä tietoa eläkesaamisista ei kaikilta mailta ole saatavissa.

Kuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarat EU-maissa vuonna 2004

Lähde: Eurostat

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.2.2007

Jaa