Suomiko varallisuuden häntäpäätä?

  1. Miten Suomen kotitalouksien varallisuutta voidaan mitata?
  2. Varallisuustutkimuksessa rahoitusvarat todellista pienempinä
  3. Arvio suomalaisten varallisuudesta
  4. Varallisuus on hyvin epätasaisesti jakautunut

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Varallisuustutkimuksessa rahoitusvarat todellista pienempinä

Widerin tutkimuksen lähde Suomen kohdalla oli kotitalouksien varallisuustutkimus 1998. Se on kotitalouksille tehtävä kyselytutkimus ja sen pääasiallinen tarkoitus on kertoa varallisuuden jakautumisesta eri tyyppisten kotitalouksien kesken. Siinä mielessä se on oiva lähde Widerin tutkimukselle.

Varallisuustutkimuksen mikroaineistolla voidaan tutkia muun muassa varallisuuden jakautumista, kotitalouksien portfoliorakennetta ja varallisuuden ja tulojen sekä monien muiden taloudellisten tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Varallisuuden tason kuvaamiseen se soveltuu huonommin kuin makrotason kansantalouden tilinpidon järjestelmä.

Kyselyllä ei pystytä luotettavasti tavoittamaan erityisesti rahoitusvarallisuutta. Varallisuustutkimuksen aihealueesta johtuen tietojen keruu on monesta eri syystä poikkeuksellisen vaikeaa. Varallisuutta koskevat kysymykset koetaan usein arkaluontoisiksi. Toinen puoli asiassa on, että omaisuuden määrää on usein aidosti vaikea muistaa tai esittää siitä arviota haastattelutilanteessa. Erityisesti talletukset ovat tärkeä, mutta vaikeasti selvitettävä varallisuuserä. Arkaluonteisuuden ja muistamattomuuden lisäksi ongelmia aiheuttaa myös todellinen tietämättömyys talletusten määrästä. Perheenjäsenet voivat myös hoitaa talousasiansa nykyisin itsenäisesti, eivätkä toiset osaa sanoa niistä mitään, jollei kyseinen perheenjäsen ole paikalla. Myös perheen sisäiset "tietosuoja-asiat" voivat estää esimerkiksi puolisoita kertomasta tilitietojaan toisen kuullen.

Menetelmäerojen lisäksi eri tietolähteisiin, kuten surveytietoihin ja kansantalouden tilinpitoon voi sisältyä käsite- ja arvostuseroja, joiden vaikutuksia ei ole helppoa arvioida. Suuret erot rahoitustilinpidon ja varallisuustutkimuksen välillä esimerkiksi noteeraamattomissa osakkeissa ja vakuutussäästöissä eivät selity pelkästään menetelmäeroista.

Nykyisellään varallisuustutkimukseen ei ole liitetty eläkekertymiin liittyvää varallisuuserää. Haastattelutietona sitä ei voi kerätä ja rekisteriyhdistelyinkään se ei vielä ole ollut mahdollista. Kotitalouksien metsäomaisuudesta sen sijaan on tietoja. Metsäomaisuus samoin kuin kestokulutustavarat (muut kuin kulkuvälineet) on raportoitu erillisinä tietoina, eivätkä ne sisälly normaaleihin varallisuustaulukoihin. Widerin tutkimuskaan ei näitä ole huomioinut Suomen kohdalla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.2.2007