Avustusten leikkaukset vaarantavat perheiden lastenhoitoavun

  1. Yritysmuotoista palvelutarjontaa vähän
  2. MLL ja yritykset eivät kilpaile samoista asiakkaista
  3. Markkinoilla tilaa uusille tuottajille
  4. Kuntien merkitys tukirahoituksessa kohonnut
  5. Tuki vaihtelee hoitopiireittäin
  6. MLL:n lastenhoito vaarassa
  7. Lastenhoitoavulla tilausta
  8. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoito lyhyesti
  9. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Lith. Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).

Mannerheimin Lastensuojeluliiton välittämä lastenhoitoapu on mahdollistanut lasten huoltajille jaksamista edesauttavat virkistäytymishetket tilanteissa, joissa apua ei ole saatavilla mistään muualta, sillä kuntien niukat avohuollon palvelujen voimavarat on sidottu kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. Raha-automaattiyhdistyksen toteuttamat tukileikkaukset ovat merkinneet sitä, että liiton toiminnan jatkuminen on entistä enemmän kuntien harkinnanvaraisten avustusten varassa. Monilla alueilla jo pääosa tuesta tulee kuntien pussista.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n välittämän tilapäisen ja lyhytaikaisen lastenhoitoavun piirissä oli vuonna 2005 lähes 16 000 perhettä ja niissä 39 000 lasta, eli kysymys on varsin mittavasta palvelutoiminnasta (taulukko 1). Toiminta työllisti 4 400 lasten hoitajaa osa-aikaisesti. Hoitajat eivät ole kuitenkaan työsuhteessa MLL:ään, vaan perhe toimii liiton välittämän hoitajan työnantajana.

Liiton lastenhoitotoiminnan koordinointia, alueellista välitystoimintaa ja vapaaehtoisten lasten hoitajien koulutusta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistys Ray:n tuella ja kuntien harkinnanvaraisilla avustuksilla. Ray:n avustus oli 750 000 euroa vuonna 2006. Vuosina 2002-05 summa oli vajaat 1,1 miljoonaa euroa, joten avustussumma on pudonnut noin 30 prosenttia edellisistä vuosista.

MLL:n ja muiden kolmannen alan yhteisöjen saamien avustusten leikkausten syynä ovat Ray:n tukipolitiikan uudet linjaukset. Tämä on tulosta kaupallisesti tuotettujen palvelujen lisääntymisestä sosiaalihuollon puolella 1990-luvun alusta lukien. Periaatteet on kirjattu lakiin Ray:n avustuksista, jossa todetaan, että avustuksilla ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempia kilpailuhaittoja.

2000-luvun alussa avustuslakiin tehty kirjaus on johtunut siitä, että EU:ssa valikoivia yritystukia ei pidä myöntää julkisista varoista. Meillä muun muassa vanhusten palvelutalot ja kotipalveluihin suunnatut avustukset ovat pudonneet tästä syystä Ray:n tukilistalta. Kolmannen alan yhteisö ei voi enää yleensä saada Ray:n avustusta toimintaan, jossa on yksityistä markkinaehtoista tarjontaa.

Yritysmuotoista palvelutarjontaa vähän

MLL:n lastenhoitoon suunnattuja avustuksia arvioidaan sen pohjalta, mikä on kilpailevan yksityisen yritystoiminnan laajuus ja liiton toiminnan aiheuttamat mahdolliset kilpailun vääristymät markkinoilla. Kesällä 2006 tehty selvitys osoittaa, että tilapäistä lastenhoitoapua tuottavia yrityksiä on MLL:n seudullisten välityspisteiden alueella 40, jonka lisäksi kymmenkunta yritystä on suunnitellut palvelujen tarjonnan aloittamista.

Useimmille lastenhoitoapua tarjoavalle yritykselle toiminta on kuitenkin satunnaista ja pienimuotoista. Yrityskyselyjen mukaan palveluntuottajat ovat monitoimialaisia kotipalveluyrityksiä, joiden toiminta koostuu muun muassa kotisiivouksesta, ikkunoiden pesusta, ateriapalvelusta sekä piha- ja puutarhatöistä. Lastenhoitoapu jää pääosassa tätä palvelua tarjoavassa yrityksessä alle 10 prosenttiin liikevaihdosta.

Yrityskyselyistä saatuja arvioita yritysmuotoisen lastenhoitoavun pienimuotoisuudesta vahvistavat MLL:n seudullisten asiantuntijoiden näkemykset oman alueensa palvelutarjonnan rakenteesta. Heidän mukaansa palveluntuottajat ovat yksittäisiä yrittäjiä, jotka myyvät siivous- ja muita kodinhoitopalveluja mutta joiden palveluvalikoimaa voi kuulua liitännäispalveluja kuten lastenhoitoa.

Myös kotitalousvähennysjärjestelmästä kertovassa tuoreessa työministeriön julkaisussa todetaan, että kotitalousvähennyksen käyttö lastenhoitoavussa on lähes olematonta. Tätä taustaa vasten ajatellen tilapäisen lastenhoitoavun merkitys yksityisten yritysten toiminnassa ei voi millään kohota kovin suureksi ainakaan niissä tapauksissa, joissa palvelua myydään suoraan kotitalouksille (lastenhuoltajille).

Kaikkiaan kotipalveluyritysten myymien lastenhoidon palvelujen arvo on arviolta 1,1 miljoonaa euroa, mikä on vain 1,5 prosenttia alan yritysten liikevaihdosta. Jos summaan lisätään muutamien muiden toimialojen yritysten, kuten lasten päivähoitoalan yritysten myymät palvelut, nousee yritysten myymien tilapäisen ja lyhytaikaisen lastenhoitoavun arvo Suomessa noin 1,5 miljoonaan euroon.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.1.2007

Jaa