Talouden muutokset tarkemmin esiin - Uudistettu BKT
- Vaihtuva perusvuosi...
- ...ja kaksoisdeflatointi käyttöön
- Osassa julkisia palveluita suoriteindikaattorit
- Palvelujen vientiin tasotarkistus
- Välilliset rahoituspalvelut oikeille käyttäjille
- Sarjoja korjattiin taaksepäin
- Bkt:n tason nousu eri syistä takavuosina kuin viime aikoina
- Vaihtuva perusvuosi muutti kasvulukuja
- Vientilukuja tarkistettiin ylöspäin, investointeja alaspäin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
...ja kaksoisdeflatointi käyttöön
Toinen muutos on, että kiinteähintaisten tarjonta- ja kysyntätietojen laskennassa siirryttiin ns. kaksoisdeflatointimenetelmään. Siinä kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan niiden erotuksena. Tuoteryhmiin on sovellettu kuhunkin ryhmään soveltuvia hintaindeksejä tai volyymi-indikaattoreita. Kiinteähintaiset tarjontatiedot ovat pohjana myös kysyntäerien laskennalle kiintein hinnoin.
Tähän saakka kiinteähintaiset laskelmat on tehty huomattavasti karkeammalla tasolla ja useilla toimialoilla, muun muassa teollisuudessa, ns. yksinkertaisen deflatoinnin menetelmällä, jossa välituotekäytön ja arvonlisäyksen volyymi noudattavat tuotoksen volyymia. Kysyntäerät on laskettu täysin itsenäisesti ja kiinteähintaisen tarjonnan ja kysynnän välillä on esitetty tilastollinen ero.
Menetelmän vaihtamisesta aiheutuvat muutokset eivät ole kovin suuria koko talouden tasolla, mutta toimialatasolla tai bruttokansantuotteen kysyntäkomponenteissa on merkittäviäkin eroja.
On huomattava, että myös käypähintaisia lukuja on uudistuksessa tarkistettu, ja volyymin muutoksissa aiempiin laskelmiin verrattuna heijastuvat myös käypähintaisten arvojen muutokset.
Kaksoisdeflatointimenetelmää on sovellettu vuodesta 2001 alkaen. Sitä aiemmat aikasarjat perustuvat vanhaan volyymin laskentamenetelmään.
Päivitetty 24.1.2007