Talouden muutokset tarkemmin esiin - Uudistettu BKT

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Eeva Hamunen ja Olli Savela. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit 9/2006 -lehdessä.

Kansantalouden tilinpidon pitkä uudistusprosessi on päättynyt Suomessa. Uudistus on maailmanlaajuinen. Maamme bkt-lukujen muuttuminen on hämmentänyt lukuja käyttäviä ennustuslaitoksia ja taloustoimittajia. Uudistuksen jälkeen kuitenkin Suomen talouden muutoksesta saadaan luotettavampi kuva kuin aiemmin.

Tilastokeskus julkaisi keväällä 2006 uudistetun kansantalouden tilinpidon aikasarjan vuosilta 1975-2004. Suomen bruttokansantuote oli vuosina 1975-1993 ja 1999-2004 uusien laskelmien mukaan 1,0-2,5 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa laskelmissa. Välivuosina 1994-1998 uusi bruttokansantuote poikkeaa vanhasta vain 0,2 prosenttia suuntaan tai toiseen.

Myös bruttokansantuotteen määrällinen kehitys eri vuosina muuttui hieman. Kansantuotteen vuosittaista volyymimuutosta tarkistettiin -0,8:sta + 0,6:een prosenttiyksikköä paitsi vuonna 2001, jolloin muutos oli poikkeuksellisen suuri: yhden prosentin kasvusta 2,6 prosentin kasvuun eli +1,6 prosenttiyksikköä. Syy tähän oli palveluiden viennin tarkistus ylöspäin.

Tämänvuotinen kansantalouden tilinpidon uudistus on kolmas ja viimeinen vaihe 1990-luvun puolivälissä alkaneesta uudistusprosessista, jonka ensimmäiset tulokset julkistettiin vuonna 1999. Kolmannen uudistusvaiheen merkittävin muutos on volyymimenetelmien uudistaminen.

Uudistus on osa kaikkia EU-maita koskevaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistusprosessia. Uudistuksen taustalla on maailmanlaajuinen kansantalouden tilinpidon suositus SNA93.

Bkt:n volyymimuutos prosentteina 1976 - 2005, aiempi ja nykyinen tieto

Vaihtuva perusvuosi...

Kansantalouden tilinpidon kiinteähintaisten eli reaalista volyymikehitystä kuvaavien tietojen laskentatapaa muutettiin. Aiemman kiinteän perusvuoden sijasta siirryttiin ns. vaihtuvan perusvuoden käyttöön.

Uudessa menetelmässä perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan aina edellisen vuoden hintoihin, esimerkiksi vuoden 2006 tiedot vuoden 2005 hintoihin. Vaihtuvan perusvuoden menettelyllä talouden rakennemuutokset tulevat aiempaa, kiinteän perusvuoden menetelmää paremmin huomioon otetuiksi.

Vaihtuvan perusvuoden mukaiset aikasarjat saadaan ketjuttamalla vuosimuutokset valitun viitevuoden hintaisiksi. Nyt viitevuosi on 2000. Kiinteähintaisia tietoja tulkittaessa on huomattava, että ketjutettujen sarjojen absoluuttisia lukuja ei voi laskea yhteen. Esimerkiksi jonkin vuoden toimialoittaiset kiinteähintaiset arvonlisäykset eivät summaudu koko kansantalouden arvonlisäykseksi tai bruttokansantuotteen alaerät eivät summaudu bruttokansantuotteeksi. Summautumattomuus on matemaattinen ominaisuus eikä merkitse virhettä laskelmissa.

Sivun alkuun

...ja kaksoisdeflatointi käyttöön

Toinen muutos on, että kiinteähintaisten tarjonta- ja kysyntätietojen laskennassa siirryttiin ns. kaksoisdeflatointimenetelmään. Siinä kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan niiden erotuksena. Tuoteryhmiin on sovellettu kuhunkin ryhmään soveltuvia hintaindeksejä tai volyymi-indikaattoreita. Kiinteähintaiset tarjontatiedot ovat pohjana myös kysyntäerien laskennalle kiintein hinnoin.

Tähän saakka kiinteähintaiset laskelmat on tehty huomattavasti karkeammalla tasolla ja useilla toimialoilla, muun muassa teollisuudessa, ns. yksinkertaisen deflatoinnin menetelmällä, jossa välituotekäytön ja arvonlisäyksen volyymi noudattavat tuotoksen volyymia. Kysyntäerät on laskettu täysin itsenäisesti ja kiinteähintaisen tarjonnan ja kysynnän välillä on esitetty tilastollinen ero.

Menetelmän vaihtamisesta aiheutuvat muutokset eivät ole kovin suuria koko talouden tasolla, mutta toimialatasolla tai bruttokansantuotteen kysyntäkomponenteissa on merkittäviäkin eroja.

On huomattava, että myös käypähintaisia lukuja on uudistuksessa tarkistettu, ja volyymin muutoksissa aiempiin laskelmiin verrattuna heijastuvat myös käypähintaisten arvojen muutokset.

Kaksoisdeflatointimenetelmää on sovellettu vuodesta 2001 alkaen. Sitä aiemmat aikasarjat perustuvat vanhaan volyymin laskentamenetelmään.

Sivun alkuun

Osassa julkisia palveluita suoriteindikaattorit

EU:n komission päätöksen mukaisesti niin sanottujen markkinattomien yksilöpalvelujen volyymin kehitys tulee laskea volyymi-indikaattoreiden perusteella. Suomessa indikaattorit on laskettu julkisille terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluille sekä pakolliselle sosiaalivakuutukselle. Volyymi-indikaattoreita ovat esimerkiksi hoitoepisodit, hoitopäivät, käyntitiedot, oppilasmäärät, opintoviikot ja tehdyt etuuspäätökset.

Uutta menetelmää on sovellettu vuodesta 2001 lähtien. Aiempi menetelmä perustui kustannusten deflatointiin ja oletukseen, että tuottavuus säilyy ennallaan.

Sivun alkuun

Palvelujen vientiin tasotarkistus

Palvelujen vientiin tehtiin tasotarkistus vuodesta 1999 alkaen, mikä nostaa bruttokansantuotteen tasoa sekä lisää vaihtotaseen tuloja.

Tasotarkistuksen taustalla ovat Tilastokeskuksen parantuneet tiedonkeruuvaltuudet, jotka ovat antaneet aiempaa paremman mahdollisuuden vertailla eri tilastojen lähdetietoja. Vertailun seurauksena palvelujen ulkomaankaupan käsitteen tulkintaa on pystytty tarkentamaan: liike-elämän palvelujen vientiin on lisätty eriä, jotka aikaisemmin on jouduttu kohdentamaan yritysten välituotekäyttöön tasapainotettaessa kansantalouden tarjontaa ja kysyntää.

Sivun alkuun

Välilliset rahoituspalvelut oikeille käyttäjille

Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) uusi laskentamenetelmä otettiin käyttöön jo heinäkuussa 2005 vuosille 1995­-2004. Kevään 2006 uudistuksen yhteydessä laskettiin aikasarja taaksepäin vuoteen 1975 saakka.

Välilliset rahoituspalvelut tarkoittavat niitä rahoituslaitosten tuottamia palveluja, joista ei peritä suoraa palkkiota. Käytännössä niillä tarkoitetaan lainojen ja talletusten korkomarginaaleja.

Aikaisemmin rahoituslaitosten tuottamat välilliset rahoituspalvelut käytti ns. jakamaton sektori välituotekäyttönä. Nyt tämä käyttö jaettiin käyttäjäsektoreille, jolloin välituotekäyttö kasvaa kullakin talouden sektorilla ja toimialalla välillisten rahoituspalvelujen käytön verran.

Kotitalouksien kulutusluottojen korkoihin sisältyvä FISIM sekä kotitalouksien pankkitalletusten korkoihin sisältyvä FISIM kohdennetaan kotitalouksien kulutusmenoihin eli loppukäyttöön. Koska nyt osa välillisistä rahoituspalveluista meneekin välituotekäytön sijasta loppukäyttöön, niin bruttokansantuote kasvaa.

Sivun alkuun

Sarjoja korjattiin taaksepäin

Useiden toimialojen laskentamenetelmiä uudistettiin ja sarjoja korjattiin taaksepäin. Näitä toimialoja ovat maa- ja metsätalous, vakuutus, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kotitalouspalvelut.

Metsätalouden tuotanto lasketaan nyt siten, että viljeltyjen metsien nettokasvu otetaan mukaan tuotantoon ja kirjataan varastokysyntään joko varastojen lisäykseksi tai niiden vähennykseksi. Suomen talousmetsät tulkittiin nyt viljellyiksi. Metsien nettokasvun vaikutus toimialan tuotokseen ja arvonlisäykseen ei ole viime vuosina ollut kovin merkittävä.

Myös sektoritileihin tehtiin uudistuksessa monia muutoksia, jotka vaikuttivat edellä mainittujen muutosten lisäksi sektorien käytettävissä oleviin tuloihin ja rahoitusasemaan.

Sivun alkuun

Bkt:n tason nousu eri syistä takavuosina kuin viime aikoina

Suomen bruttokansantuote oli siis vuosina 1975-1993 ja 1999­-2004 uusien laskelmien mukaan 1,0-2,5 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa laskelmissa. Välivuosina 1994-1998 poikkeama oli vain 0,2 prosenttia vanhasta.

Kansantuotteen tarkistus ylöspäin ennen vuotta 1995 on pääasiassa seurausta välillisten rahoituspalveluiden jaosta. Myös metsätalouden laskentatavan muutos lisäsi kansantuotetta noina vuosina, mutta enimmilläänkin vain puoli prosenttia.

Vuosien 1999-2004 kansantuotteen tarkistus ylöspäin on seurausta lähinnä palvelujen viennin tarkistuksesta ylöspäin. Tarjonta- ja käyttötaulukot on tasapainotettu uudelleen. Tässä yhteydessä on tarkistettu eri toimialojen välituotekäyttöä. Tämä vaikuttaa toimialoittaisiin arvonlisäyksiin ja bruttokansantuotteeseen.

Sivun alkuun

Vaihtuva perusvuosi muutti kasvulukuja

Myös bruttokansantuotteen määrällinen kehitys eri vuosina muuttui hieman. Vuonna 2001 muutos oli poikkeuksellisen suuri: yhden prosentin kasvusta 2,6 prosentin kasvuun eli +1,6 prosenttiyksikköä. Syy tähän oli palveluiden viennin tarkistus ylöspäin.

Siirtyminen vaihtuvan perusvuoden käyttöön on muuttanut kansantuotteen kasvulukuja hieman, koska eri toimialojen suhteelliset osuudet poikkeavat aiemmista. Nyt ne antavat oikeamman kuvan kehityksestä.

Myös kaksoisdeflatoinnin ja eräiden julkisten palvelujen volyymi-indikaattorien käyttöönotto ovat muuttaneet kasvulukuja vuodesta 2001 alkaen.

Sivun alkuun

Vientilukuja tarkistettiin ylöspäin, investointeja alaspäin

Palvelujen vientiin tehdyt tarkistukset lisäsivät vientiä vuosina 1999-2004 vuosittain 3 - 7,5 prosenttia.

Kulutusmenojen taso kasvoi vuosina 1975-1994 vuosittain 1,2 - 2,7 prosenttia. Syynä tähän oli FISIM:n jakaminen käyttäjäsektoreille näinä vuosina. Sen jälkeen taso ei olennaisesti muuttunut.

Investointien taso puolestaan aleni vuosittain 0,4 - 2,8 prosenttia. Syynä oli lähinnä ohjelmistoinvestointien tarkistaminen alaspäin.

 

Tilinpidon EU-uudistusprosessin kaikki menetelmämuutosselosteet löytyvät osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html

Päivitetty 24.1.2007