Tasa-arvoinen suomineito, osa 2

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Marjut Pietiläinen, artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2006

Sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa ja työttömyydessä on pieni, mutta tasa-arvo ei edelleenkään toteudu palkoissa eikä kotitöissä. Kansanedustajista vajaat neljäkymmentä prosenttia on naisia.

Suomessa naisten työllisyysaste on korkea ja sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa pohjoismaalaiseen tyyliin pieni verrattaessa tilannetta esimerkiksi Turkkiin, Maltaan, Kreikkaan tai Italiaan. Turkissa naisten työllisyysaste on vain noin 25 prosenttia miesten työllisyysasteen ollessa lähes 70 prosenttia.

Suomessa osa-aikatyö ei ole kovin yleistä. Työllisistä naisista noin 19 prosenttia on osa-aikatyössä. Miesten osa-aikatyön osuus on vaihdellut vuosien mittaan ja on tällä hetkellä alle 10 prosenttia. Niissä Euroopan maissa, joissa osa-aikatyö on tyypillistä, myös työllisyysaste on korkeampi kuin maissa, joissa osa-aikatyö on epätyypillistä. Esimerkiksi Hollannissa 75 prosenttia työllisistä naisista tekee osa-aikatyötä ja miehistäkin reilu viidennes. Muissa Pohjoismaissa tehdään osa-aikatyötä enemmän kuin Suomessa, mutta Itä-Euroopassa sen sijaan osa-aikatyötä tehdään todella vähän.

Osa-aikatyö on keskittynyt voimakkaasti tietyille toimialoille. Kaupan alalla osa-aikatyön osuus on 24 prosenttia ja naisvaltaisella vähittäiskaupan alalla 38 prosenttia. Osa-aikatyötä tekee päätoimessaan kaupan alalla työskentelevistä naisista 37 ja miehistä vain 10 prosenttia. Vähittäiskaupan alalla osa-aikatyötä tekee 44 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sukupuolten välillä ei ole eroa osa-aikatyön tekemisessä. Rakennusalalla miehet eivät tee osa-aikatyötä, mutta alan harvat naiset kylläkin.

Yleisimmät syyt osa-aikatyöhön ovat opiskelu ja kokoaikatyön puuttuminen. Näiden jälkeen yleisin syy on osa-aikaeläke, erityisesti miehillä.

Naispalkansaajista viidennes on määräaikaisessa työsuhteessa, miehistä vain noin 13 prosenttia. Lähes kaikissa ikäluokissa määräaikaisten osuus on suurempi naisilla. Ainoastaan 15-19-vuotiaiden ja vähintään 60-vuotiaiden ikäluokissa tilanne on toisin päin. Koulutustasokaan ei selitä sitä, miksi naiset ovat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa, sillä tilanne on sama kaikilla koulutusasteilla. Työlliset naiset ovat koulutetumpia kuin työlliset miehet. Tarkasteltaessa 15-64-vuotiaiden työllisten koulutusrakennetta vuonna 2004 havaitaan 40 prosentilla työllisistä naisista olevan korkea-asteen koulutus, kun työllisillä miehillä osuus oli vain 31. Keskiasteen koulutus oli 42 prosentilla työllisistä naisista ja vastaavasti 47 prosentilla työllisistä miehistä. Työllisistä naisista 18 prosentilla ja miehistä 22 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Suomessa työttömyys on keskivertoa Euroopan maihin verrattuna ja ero sukupuolten välillä on pieni, kuten muissakin Pohjoismaissa. Sen sijaan monessa eteläisen Euroopan maassa, kuten Espanjassa ja Kreikassa, ero miesten ja naisten työttömyyden välillä on suuri. Kreikassa naisten työttömyysaste on 16 prosenttia, mutta miesten vain alle 7 prosenttia.

Naisten palkat 80 prosenttia miesten palkoista

Naisten palkat ovat edelleen vain noin 80 prosenttia miesten palkoista. Naisten palkkojen osuus miesten palkoista on kuitenkin ollut kasvusuunnassa.

Työolotutkimuksen mukaan naisten palkan osuus miesten palkasta on kasvanut vuodesta 1984 kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2003, jolloin osuus oli 79,7 prosenttia. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 2003 koko vuoden kokoaikatyössä olleiden naisten palkat olivat 80,1 prosenttia miesten vuosipalkoista. Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin hyvin arvosidonnainen asia ja yksiselitteisen totuuden antaminen asiasta on lähes mahdotonta.

Naisten palkkojen osuus miesten palkoista koulutusasteen mukaan vuonna 2003, %

Koulutus ja kuukausitulot,
ilman osa-aikaisia
Naiset / miehet, %
Yhteensä 79,7
Perusaste 81,2
Keskiaste 77,4
Alin korkea-aste 75,4
Alempi kand. aste 72,0
Ylempi kand. aste 80,7
Tutkijakoulutus 81,5

Lähde: Työolotutkimus 2003

Koulutuksella ja työkokemuksella on yritetty selittää palkkaeroja ja palkkaeron voitaneen sanoa olevan sitä suurempi mitä korkeampi koulutus on. Suurimmat sukupuolten väliset palkkaerot ovat korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Alemmilla koulutustasoilla ero naisten ja miesten välillä ei ole niin suuri. Naisten palkat näyttävät olevan alhaisimmat naisvaltaisilla aloilla ja korkeimmat miesvaltaisilla aloilla. Miesten palkat ovat sen sijaan korkeimmat sellaisilla työpaikoilla, joilla on sekä naisia että miehiä. Myös kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioita koulutusasteen mukaan tarkastelemalla havaitaan sukupuolten välisen eron olevan suurempi ylemmillä koulutusasteilla (vähintään alin korkea-aste) kuin esimerkiksi perus- ja keskiasteella.

Sivun alkuun

Naiset tekevät kotityöt

Kotityöt ovat eurooppalaisesta näkökulmasta yhä edelleen naisten harteilla. Eniten 20-74-vuotiaista kotitöihin käyttävät aikaa virolaiset, slovenialaiset, unkarilaiset ja espanjalaiset naiset. Vähiten aikaa kotitöihin käyttävät ruotsalaiset, norjalaiset, suomalaiset ja latvialaiset naiset. Suhteessa miehiin eniten kotityötä tekevät italialaiset ja espanjalaiset naiset.

Suomalaisnaisten kokonaistyöaika myötäilee perheen tarpeita eli naisten ansiotyöaika lisääntyy lasten kasvaessa. Miehillä tilanne on toisin päin eli miesten kokonaistyöaika on pitkä lasten ollessa pieniä ja ansiotyöaika vähenee lasten varttuessa.

Suomessa alle 7-vuotiaiden lasten äitien kokonaistyöaika jakautuu siten, että ansiotyöhön menee reilu neljännes (reilut kaksi tuntia) kokonaistyöajasta ja kotitöihin vajaat kolme neljännestä (noin kuusi tuntia). Esimerkiksi Saksassa ansiotöiden määrä on vain reilu tunti ja kotityön kuutisen tuntia. Sloveniassa ja Belgiassa ansiotyön määrä on selvästi suurempi. Vaikka Sloveniassa ansiotyön määrä on suurempi, käytetään kotitöihin kuitenkin yhtä paljon aikaa kuin Suomessa. Belgiassa kotitöihin käytetään reilut viisi tuntia.

Alle 7-vuotiaiden isien ansiotyöhön käyttämä aika on selvästi äitien aikaa suurempi Euroopan maissa ylipäätään. Suomalaisilla isillä ansiotyöhön käytetty aika on reilut viisi tuntia ja kotityöaika alle kolme tuntia. Ruotsalaiset ja norjalaiset isät käyttävät ansiotyöhön vajaat viisi tuntia ja kotityöhön reilut kolme tuntia. Suomalaiset alle 7-vuotiaiden lasten isät tekevät siis eurooppalaisittain tarkasteltuna vähän kotityötä. Kouluikäisten lasten isien välillä ei sen sijaan ole eroa.

Kotitöissä naiset käyttävät enemmän aikaa ruoan valmistukseen, siivoukseen ja kunnossapitoon kuin miehet, mutta toki Euroopan maiden välillä on eroja. Suomalaisnaiset käyttävät kotitöistä eniten aikaa ruoan valmistukseen, ostoksiin, asiointiin ja siivoukseen. Suomalaismiehet puolestaan käyttävät kotitöistä eniten aikaa siivoukseen ja kunnossapitoon, ostoksiin ja asiointiin, rakentamiseen ja korjaamiseen, mutta myös ruoan valmistukseen. Suomalaismiehet, kuten ruotsalaiset, norjalaiset ja brittimiehetkin, osallistuvat ruoan valmistukseen useammin kuin monien muiden Euroopan maiden miehet.

Naisilla on vähemmän vapaa-aikaa kuin miehillä. Verrattuna muihin Euroopan maihin eniten vapaa aikaa on kuitenkin yllättäen norjalaisilla, suomalaisilla ja saksalaisilla naisilla. Vähiten vapaa-aikaa on puolestaan Liettuan naisilla.

Sivun alkuun

Politiikassa naisia yhä enemmän

Kun yleinen äänioikeus saatiin Suomeen sata vuotta sitten, oli kahdestasadasta kansanedustajasta 19 naisia. Noin sata vuotta myöhemmin (v. 2003) valituista kansanedustajista naisia oli 75 eli 37,5 prosenttia. Kaikista ehdokkaista 39,8 prosenttia oli naisia, joten valituksi tuli suhteessa vähemmän naisia kuin oli ehdokkaina.

Puolueiden välillä löytyy kuitenkin mielenkiintoisia eroja ehdokkaiden ja valittujen sukupuolitarkastelussa. Esimerkiksi Keskustan ehdokkaista 41,5 oli naisia, mutta valituista vain 23,6 prosenttia. Samanlainen tilanne on myös Vasemmistoliitolla, Sosiaalidemokraateilla ja Kokoomuksella. Kaikilla näillä oli naisia ehdokkaina suhteessa enemmän kuin valituksi tulleita. Sen sijaan päinvastainen tilanne oli Vihreillä, jonka ehdokkaista 52,2 prosenttia oli naisia, mutta valituista peräti 78,6 prosenttia.

Tasa-arvobarometrissa on vuosina 2001 ja 2004 tiedusteltu ensimmäisen naispresidentin merkitystä sukupuolten tasa-arvon kannalta Suomessa. Vuonna 2001 vastanneista naisista 83 prosenttia arvioi naispresidentin tasa-arvon kannalta erittäin tai melko merkittäväksi, mutta vuonna 2004 jo 90 prosenttia vastanneista oli tätä mieltä. Miehet eivät pitäneet asiaa aivan yhtä merkittävänä; vuonna 2001 vastanneista miehistä 69 prosenttia piti asiaa erittäin tai melko merkittävänä, mutta kolmea vuotta myöhemmin jo 78 prosenttia oli tätä mieltä.

Sivun alkuun

Naisjohtajien määrä kasvanut hieman

Pörssiyhtiöt ovat edelleen melko miesvaltaisia. Naisten osuus suurimpien suomalaisen pörssiyhtiöiden hallituksissa on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Vuonna 2004 pörssiyhtiöiden (sata suurinta) hallitusten jäsenistä naisia oli 13 prosenttia (82). Vuonna 2005 osuus oli 14,6 prosenttia ja kuluvana vuonna se on jo 17 prosenttia.

Ammatti- ja sosioekonomista asemaa tarkasteltaessa voidaan havaita, että naisyrittäjien määrä on toistaiseksi pieni. Vuonna 2005 oli naisista yrittäjinä on vain noin 8 prosenttia, kun miehistä yrittäjinä oli 17 prosenttia. Naisista puolet oli alempia toimihenkilöitä, miehistä vain vajaa viidennes. Työntekijöinä oli sen sijaan 41 prosenttia miehistä, naisista vain alle viidennes.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Tilastokeskus: Ajankäyttötutkimus 1990-2000, Työvoimatutkimus, Työolotutkimus, Väestötilastot, Koulutustilastot, Palkkarakennetilasto, Tulo- ja varallisuustilasto, Tulonjakotilasto ja Naiset ja miehet Suomessa 2005

Talouselämä 1.4.2005 ja 7.4.2006

Eurostat: A Statistical view of the life of women and men in the EU25

Eurostat: How Europeans spend their time, Everyday life of women and men

Eurostat: How is the time of women and men distributed in Europe

OECD Education at a Glance 2005


Päivitetty 14.12.2006