Rakentamisen toimialakatsaus IV/2005

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969

Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan hyvä suhdannetilanne näytti edelleen vakaalta vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Rakennusinvestointien määrä oli edelleen korkealla tasolla. Uusia talonrakennustöitä aloitettiin loka- joulukuussa edellisvuotta vähemmän lähinnä vähentyneiden teollisuusrakennusten aloitusten takia. Asuinrakentamisen aloituksen olivat edelleen vahvassa kasvussa.

Rakennusalan yritysten liikevaihto kasvaa rivakasti, erityisesti pienillä yrityksillä on mennyt vahvasti. Talonrakentamisen kustannusten nousu hidastui ja maa- ja vesirakentamisen kustannusten kohoaminen taittui vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Rakennuskustannusten kasvuun on erityisesti vaikuttanut raaka-aineiden mm. teräksen, värimetallien ja öljyn hintojen voimakas nousu.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Lisäksi avointen työpaikkojen vaikeasti täytettävien tehtävien määrä on kasvussa alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta. Rakennusalan liikevaihto kasvaa edelleen vahvasti, 46 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia.

Vuosi 2005 oli kuutioilla mitaten rakentamisen huippuvuosi 1990-luvun alun taantuman jälkeen. Viime vuonna rakentamisen kasvua ylläpiti vakaana jatkuneen asuinrakentamisen kasvun ohella vilkastunut teollisuus- ja varastorakennusten sekä maatalousrakennusten rakentaminen.

Rakennusyritysten suhdannenäkymät paranivat vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yritysten luottamus hyvään suhdannekehitykseen voimistui vuoden edellisestä neljänneksestä ja on selvästi edeltävää vuotta korkeammalla tasolla.

Sivun alkuun

Investoinnit rakentamiseen kovassa kasvussa

Rakennusinvestoinnit kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä edelleen vahvasti, 13 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla investointien kasvuvauhti on kaksinkertaistunut alkuvuoteen verrattuna. Loka-joulukuussa maarakennusinvestoinnit kasvoivat reilun 10 prosenttia ja investoinnit talonrakennuksiin reilut 13 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin kasvoivat molemmat vauhdikkaasti. Investoinnit muihin talonrakennuksiin kasvoivat 15 prosenttia ja investoinnin asuinrakennuksiin reilun 12 prosenttia.

Vuonna 2005 investoinnit rakentamiseen lisääntyivät 10 prosentilla niin maa- ja vesirakentamiseen kuin talonrakentamiseenkin.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä uudisrakennustöitä aloitettiin kaikkiaan noin 7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2004 vastaavana aikana. Sen sijaan viimeisellä neljänneksellä aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä kasvoi 12 prosenttia vuoden 2004 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muiden rakennusten aloitukset vähenivät selvästi vuotta aiemmasta noin 16 prosentilla. Muiden rakennusten aloitukset vähenivät liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten luokissa selvästi vuotta aiemmasta. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli noin 40 prosenttia, mistä 60 prosenttia oli pientalojen aloituksia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitukset vähenivät 7 prosenttia.

Vuonna 2005 uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä lähes 42 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastavana aikana. Aloitukset kasvoivat kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta julkisia palvelurakennuksia.

Vuonna 2005 aloitettiin yli 33 700 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pientalotaloasuntojen määrä kasvoi 13 prosenttia ja rivitaloasuntojen määrä 15 prosenttia. Sen sijaan aloitettujen kerrostaloasuntojen määrä väheni 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Pientalojen kuutiomääräisen rakentamisen osuus koko asuinrakentamisesta on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1996.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kiri vahvaan 16 prosentin kasvuun kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Rakentamisen volyymin kasvu kiihtyi nollakasvusta 16 prosentin kasvuun vuoden 2005 aikana. Edellisellä neljänneksellä oltiin 10 prosentin kasvussa. Volyymin kasvu tuli tasaisesti sekä asuinrakentamisesta että muun rakentamisen kasvusta. Asuinrakennuksille myönnettiin 2004 loppuvuonna rakennuslupia edellisvuotta selvästi vähemmän. Tämä näkyi aloitusten vähenemisenä vuoden 2005 alkupuolella. Vuoden 2005 mittaan lupia on myönnetty selvästi aiempaa enemmän, mikä tulee pitämään rakentamisen volyymin korkeana kun nämä rakennushankkeet saadaan käyntiin.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa 9 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksistä selvästi yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 46 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä näyttää vakiintuneen. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli edelleen henkilöstömäärältään pienten, alle 5 hengen yritysten, toiminnan tuloksena. Keskisuurten yritysten vaikutus kasvuun säilyi lähes ennallaan, mutta suurten yritysten vaikutus kasvuun heikkeni aavistuksen edellisestä neljänneksestä. Vuonna 2005 rakentamisen liikevaihdon kasvu on ollut 9 prosenttia. Rakentamisen liikevaihto on kasvanut tasaisesti läpi koko vuoden.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli loka-joulukuussa lähes 8 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Neljännellä vuosineljänneksellä talonrakentamisen toimialan kasvuun, vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Keskisuurten yritysten kasvun vaikutus toimialan kasvuun oli samaa luokkaa suurten yritysten kanssa. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 7 prosenttia.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli loka-joulukuussa 11 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat yhtälailla pienet ja keskisuuret suuret yritykset. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 3 prosenttia.

 

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu hidastuu

Rakennuskustannukset nousivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia eli selvästi aiempaa hitaammin. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt tasaisesti vuoden 2004 alusta lähtien kunnes nousu alkoi hidastua vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Tammikuusta joulukuuhun kokonaisindeksi on noussut 2,6 prosenttia.

Rakentamisen kustannuksia on viime vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti rakennustarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususta. Värimetallien korkeat maailmanmarkkinahinnat näkyvät rakennuskustannusindeksissä lähinnä sähkökaapeleiden ja vesiputkien hinnoissa. Tarvikepanosten hinnan nousu on hidastunut toukokuusta lähtien, lukuun ottamatta joulukuun hienoista nousua. Teräksen noin vuosi sitten alkanut hinnan nousu on taittunut ja sen vaikutus tarvikehintojen nousuun on heikentynyt. Myös muiden raaka-aineiden (kuten öljy ja kupari) maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet, mutta niiden hintakehitys ei ole heijastunut yhtä selvästi rakennuskustannusindeksiin vaikka yksittäisen kupariputken ja kaapelin hinta onkin noussut selvästi. Vuoden aikana eniten kallistunut osaindeksiryhmä onkin sähkötekniset tarvikkeet ja LVI-tarvikkeet reilulla 3 prosentilla.

Maa- ja vesirakentamisen kustannukset nousivat loka- joulukuussa 6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat päällystystyöt lähes 12 prosentilla, maarakennetyöt 5 prosentilla ja kalliotyöt lähes 7 prosentilla. Eniten kustannuksia vuodessa nostivat oman kaluston kustannukset, työvoima kustannukset ja materiaalien hinnat. Öljyn hinnan kohoaminen on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Kuluttajahinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä vajaan prosentin. Pidemmällä aikavälillä kuluttajahintojen nousunopeus on jatkuvasti hidastunut ja rakennuskustannusten nopeutunut. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso. Ero kustannusten nousuvauhdissa on tänä vuonna ollut noin 2,5 - 3 prosenttiyksikköä.

Kuvio 4. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisten määrä kasvoi ripeästi

Rakennusyritysten vuoden 2005 neljännellä vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli lähes 6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ansiotaso kasvoi 3 prosenttia ja työllisten määrä 7 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen palkkasumma kasvoi 7 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2004. Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 157 900 eli 9 800 suurempi kuin vuonna 2004.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat lisääntyneet ulkomaisen ja vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Rakentamisen alan työttömien määrän väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Rakennusalan työttömien määrän väheneminen ja avointen työpaikkojen kasvu konkretisoituu ammattitaitoisen työvoiman puutteena. Tämä näkyy mm. avointen työpaikkojen tilastossa vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrän reippaana kasvuna. Ulkomaisen työvoiman käyttö on pienentänyt työvoimapulaa jonkin verran, nähtäväksi jää kuinka 1.5.2006 työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitteiden poistuminen vaikuttaa.

Rakennusalan työllisten määrän tilastointi on vaikeutunut ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman kasvun seurauksena. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes 5 prosenttia. Koko vuoden 2005 palkkasumma oli 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten loka-joulukuussa maksama palkkasumma kasvoi edelleen ollen 9 prosenttia edellisvuotista suurempi. Myös koko vuoden 2005 palkkasumma oli 9 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumman kasvu nopeutui vuonna 2005. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset valoisia

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli 9 viimeisellä vuosineljänneksellä 2005. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli -2. Saldoluku on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella, mikä kertoo paranevista suhdanneodotuksista. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivisella puolella. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet saldolukua tarkastellen jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Uskoa tulevaan on tähän asti heikentänyt tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut kuluvan vuoden aikana normaalin tason, oltuaan koko 2000 luvun alun pitkän ajan keskiarvonsa alapuolella.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni 3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten luvat olivat laskussa. Sen sijaan asuinrakennuksille myönnettiin lupia 3 prosenttia edellisvuotista enemmän loka-joulukuussa. Kasvussa pysyneet asuinrakennusten lupamäärät lupaavat edelleen kasvavia aloitusten määriä alkuvuodeksi 2006. Myös kuluttajien asunnon ostoaikomukset lupaavat hyvää, sillä ne olivat vuoden 2005 lopulla huipputasolla. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina myönteisesti kun vain rakennukset, joille viime vuoden loppupuolella myönnettiin lupa, saadaan aloitettua ja korkojen nousu pysyy maltillisena. Viime vuoden aloitukset ovatkin olleet joka neljännes selvässä kasvussa.

 

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

 

Sivun alkuun

Fokus: Asuntotuotantomarkkinat hyvässä vedossa

Asuinrakentamisen kasvu jatkui sekä kuutioilla että asuntojen kappalemäärillä mitattuna. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien mukainen kuutiomäärä kasvoi 3 prosenttia ja aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä 12 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2005 uusia asuntoja aloitettiin rakentamaan 33 700 kappaletta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Aloitettujen asuntojen yhteenlaskettu kuutiomäärä kasvoi kappalemäärää nopeammin, 9 prosenttia. Tämä johtui asuinrakentamisen pientalovaltaistumisesta. Erillisten pientalojen osuus aloitettujen asuntojen lukumäärästä nousi 47 prosenttiin. Edellisvuonna pientaloasuntojen osuus oli 43 prosenttia. Omakotitalojen aloitusten kasvu, yli 12 prosenttia edellisvuodesta on ollut vahvaa, vaikka tonttipula ja sen seurauksena kohonneet tonttihinnat ovat osaltaan rajoittaneet kasvukeskusten pientalorakentamista. Pääkaupunkiseudulla asuntotuotanto on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntotuotanto on kasvanut reippaasti.

Korkojen lasku kääntyi lieväksi nousuksi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Samalla nostettujen uusien asuntolainojen määrä alkoi hidastua. Vuonna 2005 nostettiin asuntolainoja kaikkiaan lähes 19 miljardin edestä. Kiivainta uusien lainojen nostaminen oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin lainoja nostettiin 5,5 miljardiin euron edestä. Uusien lainojen nostoilla ja aloitettujen uusien asuntojen rakennustöillä mitattuna viime vuosi oli 2000-luvun alun huippuvuosi. Korkojen merkittävä nousu rauhoittaisi asuntojen rakentamisen ja myynnin markkinoita edellyttäen, että korot todella lähtevät nousuun. Tällä hetkellä kukaan ei kuitenkaan ole julkisuudessa ennustanut markkinakorkoihin suurempaa nousua.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen korko nousi vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä 3,17 prosenttiyksiköön. Alimmillaan korot olivat kolmannella neljänneksellä 2,89 prosenttiyksikön tasolla.

Kuvio 8. Nostetut asuntolainat ja asuntolainan korko

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia ja omakotitalojen reilun 7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuositasolla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 9 prosenttia ja omakotitalojen lähes 7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen hinnat nousivat peräti 15 prosenttia, mikä kertoo siitä, että kysyntää on tarjontaa enemmän. Asuntokauppaa käytiin vilkkaasti, sillä asuntokauppoja tehtiin vuonna 2005 noin 68 000, mikä on noin 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Samoin omakotitalokauppa kävi vilkkaana, tehtyjen kauppojen määrä oli noin 10 500, kasvua 6,5 prosenttia.

Vuonna 2005 ennätysvilkkaana säilynyt muuttoliike, historiallisesti alhaisen korkotaso, pidentyneet laina-ajat ja kuluttajien positiiviset tulevaisuudenodotukset ovat ylläpitäneet voimakasta asuntorakentamisen kasvua. Vuoden jälkipuolella myönnettyjen rakennuslupien määrän perusteella asuinrakentamisen kasvu jatkuu ainakin vuoden 2006 alkupuoliskolla.

 

Seuraava toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2006

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen

Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi

Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 8. Suomen Pankki: Nostetut asuntolainat ja asuntolainan korko

Muut lähteet

Tilastokeskus: Asuntojen hinnat

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen tilasto

Tilastokeskus: Kuluttajabarometri


Päivitetty 27.3.2006

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Rakentamisen toimialakatsaus IV/2005

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute