Tiedote 1.3.2007

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2006. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 168 miljardia euroa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 1,9 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1997 - 2006, %

Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, jonka volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 5 prosenttia.

Kulutusmenot kasvoivat yhteensä 2,3 prosenttia: yksityiset kulutusmenot lisääntyivät 3 prosenttia ja julkiset kulutusmenot noin prosentin. Kestokulutustavaroiden hankinnat kasvoivat noin 6 prosenttia, mutta lyhytikäisten tavaroiden ja palveluiden hankinnat noin 2 prosenttia.

Kiinteät investoinnit lisääntyivät noin 5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä kasvoi 6 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia, ja muita talonrakennuksia pystytettiin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit kasvoivat 1,8 prosenttia ja yksityiset investoinnit 5,6 prosenttia.

Jalostuselinkeinojen arvonlisäys kasvoi lähes 10 prosenttia edellisestä vuodesta, mihin vaikutti myös edellisen vuoden paperiteollisuuden työselkkaus. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys olikin 15 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi vajaat 13 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden vajaat 6 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi vajaat 5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelualojen arvonlisäys kasvoi vajaat 4 prosenttia. Nopeinta kasvu oli kaupassa, 6,5 prosenttia. Alkutuotannon arvonlisäys väheni 1,5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Yritysten voitot kasvoivat selvästi

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 17 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 18 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Osinkoja yritykset maksoivat 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,5 miljardia euroa ylijäämäinen.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,6 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,5 prosenttia ja reaalisesti 1,6 prosenttia. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,4 prosenttia, yrittäjätulot 2 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,5 prosenttia. Maksetut välittömät verot kasvoivat 3,4 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia. Juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -1,5 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 0 prosenttia. Kotitalouksien velkaantuminen kasvoi edelleen: velkaantumisaste oli syyskuun lopussa 94,4 prosenttia, korkeampi kuin koskaan ennen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi 6,3 miljardiin euroon

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,6 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vain puoli prosenttia, mutta tulonsiirrot kunnille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 9,5 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli puoli miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 4,6 prosenttia.

Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä oli 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, suurin vuoden 2002 jälkeen. EMU-velka oli 39,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni edellisen vuoden 50,5 prosentista 48,6 prosenttiin. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta aleni viime vuonna 43,5 prosenttiin. Vuonna 2005 vastaava luku oli 44,0 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2006 ja 4. neljännes. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus

Lisätietoja:
Kansantalouden tilinpito: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Olli Savela (09) 1734 3316, skt.95@tilastokeskus.fi
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Mika Sainio (09) 1734 2686, Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Tiedotustilaisuuteen liittyvä esitys
Kansantalouden kehitys vuonna 2006, (pdf, 130 kt, 18 s.)

Tiedotteeseen liittyvät tilastojulkistukset:
Kansantalouden tilinpito
Neljännesvuositilinpito
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina
Veroaste

Jaa