Tiedote 28.2.2005

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,7 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,7 prosenttia vuonna 2004. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 150 miljardia euroa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 1,0 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, vuoden toisella neljänneksellä 0,8 ja kolmannella 1,1 prosenttia suurempi. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna 0,6 prosenttia.

Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1996-2004, %

Kysynnän kasvu oli viime vuonna kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Kaksi edellistä vuotta supistuneet kiinteät investoinnit kääntyivät kasvuun. Viennin määrä lisääntyi noin 3,5 ja tuonnin määrä vajaat 5 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna yli 3 prosenttia. Kaksi vuotta kiivaana jatkunut henkilöautohankintojen kasvu hiipui keväällä, mutta kodinkoneita hankittiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 4 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli peräti 19 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 2 prosenttia.

Kiinteät investoinnit lisääntyivät lähes 5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä kasvoi lähes 10 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 8 prosenttia, mutta muut talonrakennusinvestoinnit vähenivät 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Julkiset investoinnit supistuivat prosentin.

Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 3,5 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi 4,8 prosenttia. Tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat, joten vaihtosuhde heikkeni 1,7 prosenttia.

Palvelualoilla tuotanto kasvoi 3,5 prosenttia ja jalostustoimialoilla 4,4 prosenttia. Tuotanto tehdasteollisuudessa lisääntyi yli 5 prosenttia ja rakentamisessa runsaat 2 prosenttia. Alkutuotannossa sekä metsätalouden että maatalouden tuotanto pieneni 2 prosenttia.

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi

Yritysten, muiden kuin rahoituslaitosten, toimintaylijäämä kasvoi viime vuonna lähes 8 prosenttia. Kasvu vauhdittui selvästi verrattuna viime vuosiin ja on korkein sitten vuoden 2000. Liikekirjanpidossa toimintaylijäämää vastaa karkeasti liikevoitto. Myös yrittäjätulo kasvoi 14 prosenttia aikaisempia vuosia enemmän. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna lähes 8 prosenttia ja osinkoja 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten kiinteiden investointien arvo kasvoi viime vuonna 7 prosenttia. Investointien kasvusta huolimatta yritysten rahoitusasema pysyi hyvänä. Rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli noin 7 miljardia euroa ja kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat lähes viisi prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,4 prosenttia ja reaalisesti 4,6 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,6 prosenttia. Kotitalouksien osinkotulot lisääntyivät 26 prosenttia. Välittömät verot nousivat 1,8 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,1 prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 1,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,6 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9,5 prosenttia asuntoinvestointien pysyessä vahvana.

Julkisyhteisöjen ylijäämä lähes kolme miljardia

Valtionhallinto pysyi niukasti ylijäämäisenä viime vuonna, ylijäämää oli 0,2 miljardia euroa. Verotulot välillisistä veroista kasvoivat vajaat 3 prosenttia, josta arvonlisäveron kasvu oli 4 prosenttia. Välittömät verot kasvoivat 4,3 prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes 8 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhteisöjen rahoitusasema heikkeni ja oli noin miljardi euroa alijäämäinen. Rahoitusasema oli nyt neljättä vuotta alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu oli vajaat 2 prosenttia.

Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä oli 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2004. EMU-velka oli 45,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta aleni hieman ja oli 50,7 prosenttia vuonna 2004. Edellisenä vuonna osuus oli 50,9 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta pieneni viime vuonna 44,1 prosenttiin, vuonna 2003 vastaava luku oli 44,8 prosenttia.

Tiedotteeseen liittyvät tilastojulkistukset: kansantalouden tilinpito, neljännesvuositilinpito ja
julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2004 ja 4. neljännes. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus

Lisätietoja: kansantalouden tilinpito: Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Raimo Nurminen (09) 1734 3367; julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362, skt.95@tilastokeskus.fi


Jaa