Uutisia 8.12.2014

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla selittää alueellisia kulutuseroja

Alueelliset kulutuserot ovat pysyneet Suomessa 30 vuotta samalla tasolla. Sen sijaan erojen syyt ja alueelliset kulutusrakenteet ovat muuttuneet. Etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen muuta maata nopeampi hintojennousu on lisännyt asumismenoja suhteessa muuhun Suomeen, kirjoittaa tilastopäällikkö Juha Honkkila Hyvinvointikatsaus-lehdessä 4/2014.

Helsinki-Uudenmaan suuralueella kotitalouksien kulutusyksikkökohtaiset kulutusmenot ovat olleet noin 15 prosenttia suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 1985 alueiden väliset kulutuserot koskivat melko tasaisesti kaikkia hyödykeryhmiä, mutta sittemmin asumismenot ovat korostuneet alueellisissa eroissa.

Kulutusrakenteen merkittävin muutos onkin ollut asumisen ja energian kulutusosuuden kasvu. Asumismenojen osuus kokonaiskulutuksesta kasvoi vuodesta 1985 vuoteen 2012 koko maassa 20 prosentista 28 prosenttiin. Helsinki-Uudenmaan suuralueella asumismenojen nousu on ollut muuta Suomea nopeampaa. Vuonna 2012 lähes puolet Helsinki-Uudenmaan ja muun Suomen välisestä kokonaiskulutuksen erosta selittyi pääkaupunkiseudun muuta maata korkeimmilla asumiskustannuksilla. Muun kulutuksen erot ‒ liikennettä lukuun ottamatta ‒ ovat supistuneet.

Tuloerot selittävät suuren osan alueellisista kulutuseroista. Helsinki-Uudenmaan suuralueella on enemmän suurituloisia kotitalouksia kuin muilla alueilla. Alueellisten tulorakenteiden erotkin huomioon ottaen Helsinki-Uudenmaan suuralueella käytettiin muuta Suomea enemmän rahaa asumiseen.

Yleinen tulotason nousu on tehnyt mahdolliseksi entistä suuremmat asumiskustannukset korkean hintatason alueella ilman, että muiden hyödykkeiden kulutuksesta on täytynyt tinkiä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa asuntojen hintataso on noussut pääkaupunkiseutua hitaammin, on puolestaan ollut mahdollista lisätä esimerkiksi vapaa-ajan kulutusta. Tämän seurauksena alueelliset kulutuserot asumista lukuun ottamatta ovat voineet supistua.

Lääkäripalveluiden käyttö jakaa väestöä

Sosioekonominen asema ja tulot jakavat kotitalouksia lääkäripalveluiden käytön suhteen, kirjoittaa yliaktuaari Mira Kajantie. Suomen avopalveluiden kolmikanavainen palvelujärjestelmä, johon kuuluvat terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäripalvelut, suosii hyvin toimeentulevia. Lääkärikäyntien määrä kasvaa tulojen myötä. Tulot vaikuttavat myös palveluntuottajan valintaan. Hyvätuloiset suosivat työterveyden ja yksityislääkärien palveluita ja pienituloiset terveyskeskuksen palveluita.

Erityisen suuri ero lääkäripalveluiden käytössä on pienituloisimpien ‒ mm. eläkeläisten ja työttömien ‒ ja muun väestön välillä. Pienituloiset käyvät lääkärissä muita huomattavasti harvemmin ja yleisimmin terveyskeskuksissa.

Kuvio. Lääkärikäynnit henkeä kohti kotitalouden tulokymmenyksen mukaan vuonna 2012.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Erot palveluiden käytössä syntyvät erityisesti työterveyshuollossa. Työterveyshuollon palveluiden myötä lääkärikäyntien määrä kasvaa ja on suurimmillaan 45‒54-vuotiailla. Eläkkeelle siirryttäessä työterveyshuollon palvelut eivät enää ole käytettävissä. Osa siirtyy yksityislääkärien asiakkaaksi ja osa terveyskeskukseen, mutta samalla lääkärikäyntien määrä vähenee selvästi. Vasta yli 75-vuotiaat käyvät lääkärissä yhtä usein kuin 45‒54-vuotiaiden ikäluokka.

Teemana kulutus

Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on kulutus. Artikkeleissa tarkastellaan suomalaisen kulutusyhteiskunnan syntymistä, kulutuksen merkitystä talouden ja suhdanteiden kannalta, palvelukulutusta Suomessa ja Euroopassa sekä kulutuksen tulo- ja väestöryhmittäisiä eroja.

Tietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005 tai Editan verkkokaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 029 551 3604
Tilastopäällikkö Juha Honkkila p. 029 551 3651
Yliaktuaari Mira Kajantie p. 029 551 3626