Tiedote 30.9.2009

Yhä harvemmalla palkansaajalla on normaali työaika

Suomalaisista palkansaajista yhä harvempi tekee normaalia, 35-40-tuntista työviikkoa. Kun parikymmentä vuotta sitten yli 80 prosenttia palkansaajista teki normaalia työaikaa, oli osuus hieman yli 70 prosenttia vuonna 2008. Normaalimittaista viikkoa tekevien määrä on vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 140 000 henkilöllä.

Lyhyttä, alle 35-tuntista työviikkoa tekevien osuus on kasvanut yli 5 prosenttiyksikköä ja pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa tekevien osuus yli kaksinkertaistunut. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kokoamasta julkaisusta Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet, jossa kuvataan suomalaisen palkkatyöyhteiskunnan syntyä ja kehitystä viime vuosikymmenten aikana.

Palkansaajaryhmien työajat ovat kehittyneet kahdenkymmenen vuoden aikana eri suuntiin. Yhä useampi alempi toimihenkilö ja työntekijä tekee alle 35-tuntista työviikkoa. Viidenneksellä alemmista toimihenkilöistä on lyhyt työaika. Sitä vastoin ylemmistä toimihenkilöistä jo runsas kuudennes tekee yli 40-tuntista työviikkoa.

Pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa tekevien palkansaajien osuudet sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1989-2008, prosenttia

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Ylityötä tehneiden määrät ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vaihdelleet suhdanteiden mukaan. Kun vuonna 1989 ylityötä teki noin 220 000 henkeä, vuonna 1993 ylitöitä tekeviä oli vähiten, noin 130 000 henkeä. Aivan viime vuosina ylitöitä tekeviä on ollut ennätyksellisen paljon: vuonna 2008 ylitöitä teki jo 240 000 palkansaajaa. Koska ylitöitä tekevien määrä on kasvanut samassa tahdissa palkansaajien määrän kanssa, on ylitöitä tekevien osuus palkansaajista ollut pitkään noin 8 prosenttia, mutta viime vuosina osuus on noussut jo 11 prosenttiin. Näyttääkin siltä, että taantuman alkaessa yritykset ovat jättäneet palkkaamatta uusia työntekijöitä, ja työntekijät ovat tarpeen vaatiessa venyttäneet työpäivää.

Sivutöiden tekeminen on sen sijaan vähentynyt vuodesta 1989 lähtien. Kun vuonna 1989 sivutyötä tekeviä oli 165 000 henkeä, oli heitä vuonna 2007 runsaat 80 000 ja vuonna 2008 enää vajaat 70 000 henkeä.

Määräaikaisten palkansaajien palkat vakinaisten palkkoja pienempiä

Määräaikaisten palkansaajien palkat ovat keskimäärin noin 15 prosenttia pienemmät kuin vakinaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien. Palkkaero johtuu ennen kaikkea vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden erilaisesta palkansaaja- ja tehtävärakenteesta.

Määräaikaiset palkansaajat ovat enimmäkseen naisia, jotka työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisissa tehtävissä. Sen vuoksi naisten suuri osuus määräaikaisista laskee kaikkien määräaikaisten palkansaajien ansiotasoa. Vakinaisten ja määräaikaisten palkkaeroa kasvattaa myös se, että määräaikaiset palkansaajat ovat usein nuoria eivätkä he ole oikeutettuja palkkaa nostaviin kokemuslisiin. Palkkaero säilyy kuitenkin noin 8 prosentissa, vaikka palkansaajien ikä, sukupuoli ja tehtävärakenne otettaisiin huomioon.

Palkkaerot eräissä yleisimmissä määräaikaisissa ammateissa vakinaisiin palkansaajiin verrattuna vuonna 2007

Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus

Suurimmillaan määräaikaisten ja vakinaisten palkansaajien palkkaerot ovat vakinaisten hyväksi assistenttien ja tuntiopettajien ammateissa, teknisten alojen asiantuntijoilla, myyntiedustajilla sekä maa- ja metsätalouden avustavissa tehtävissä olevilla työntekijöillä. On kuitenkin joitakin ammatteja, joissa määräaikaisten palkkatulot ovat vakinaisia paremmat. Esimerkiksi julkisen hallinnon johtotehtävissä toimivilla määräaikaisilla ansiot ovat pääsääntöisesti paremmat kuin vakinaisilla johtajilla.

Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisu käsittelee edellä mainittujen teemojen lisäksi muun muassa elinkeinorakenteen muutosta Suomessa viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana, työttömyyttä, epätyypillisten työsuhteiden kehitystä, työvoimakustannusten muutosta, työhön osallistumista, alueellista liikkuvuutta, työolojen kehittymistä ja työn tuottavuutta. Yli 250-sivuisessa julkaisussa on 15 artikkelia.

Lähde: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Tilastokeskus

Lisätietoja:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisu: Anna Pärnänen (09) 1734 2607, Kaisa-Mari Okkonen (09) 1734 3408
Työaikojen muutos: Päivi Keinänen (09) 1734 3416
Palkkaerot: Antti Katainen (09) 1734 2347

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Linkit:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisun sisällysluettelo ja johdantokappale
Artikkelikokoelma julkaistaan Työvoimatutkimus 50 vuotta -juhlaseminaarissa
Julkaisun hinta 35 euroa. Tilaukset: myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi

Selainversio

Tilastokeskus